Tiistai Viking Sallyn murhaoikeudenkäynnissä Turussa kului vastaajan ja todistajien kuulemisessa. Se ei tullut yllätyksenä, että kukaan ei muistanut kovin hyvin lähes 34 vuoden takaista yötä.
Iltapäivällä oikeudenkäynnin tunnelma kuitenkin sähköistyi, kun syyttäjä kysyi vastaajalta tämän raskauttavista puheista.
Aamupäivällä vastaaja toisti kertomuksensa, jonka mukaan hän yritti auttaa nuorta saksalaispariskuntaa, jotka ruotsalainen partiolaiskolmikko oli löytänyt henkihieverissä Viking Sallyn helikopterikannelta aamuyöllä 28. heinäkuuta 1987.
Henkirikoksessa sai surmansa 20-vuotias Klaus Schelkle ja vammautui 22-vuotias Bettina Taxis.
Aamupäivän syyttäjät kyselivät vastaajalta tämän liikkumisista laivalla surmayönä. Kun vuoden 1987 tapahtumat oli saatu käsiteltyä, oikeus päätti aikataulusyistä ottaa väliin henkilötodistajia.
Veritahrat vaatteissa puhuttivat
Oikeudessa kuultiin etäyhteydellä Tukholman käräjäoikeudesta esimerkiksi todistajaa, joka oli yksi aiemmin mainituista kolmesta ruotsalaisesta partiopojasta.
Aluesyyttäjä Kristian Lehtola kyseli muun muassa siitä, missä vaiheessa ruotsalaismies näki tanskalaisen ensimmäisen kerran. Todistaja vastasi, että tanskalainen tuli paikalle pian sen jälkeen, kun he olivat löytäneet uhrit. Siitä todistaja ei ollut varma, mistä tanskalainen tuli paikalle.
Tapahtumista vastaaja on antanut esitutkinnassa lukuisia versioita, joista osassa hän on tunnustanut teon. Nämä kertomukset oikeus on asettanut hyödyntämiskieltoon, koska miehelle ei tarjottu riittävän ponnekkaasti avustajaa kuulusteluihin.
Ruotsalaistodistaja kertoi kuulemisessa, että hän ei havainnut verta tanskalaisen vaatteissa silloin, kun näki tämän ensimmäisen kerran. Tämä oli yksi toistuva teema syyttäjien kysellessä yöstä vastaajalta ja todistajilta.
Jos vastaaja on henkirikoksen tekijä, hänen vaatteensa ovat oletettavasti olleet veressä. Puolustus vetoaa siihen, että kukaan ei ole nähnyt hänen vaatteitaan verisinä ennen sitä, kun hän alkoi auttaa uhreja.
Syyttäjät puolestaan pyrkivät kysymyksillään ilmeisesti selvittämään yön valaistusolosuhteita ja vastaajan partiopaidan sävyä osoittaakseen, että on luonnollista, että todistajat eivät nähneet verta hänen vaatteissaan yöllä.
Ruotsalaistodistaja kertoi, että hän ei pimeässä nähnyt rikospaikalla kovinkaan paljon verta, vaikka todellisuudessa sitä oli runsaasti.
Kolmen ruotsalaisen todistajan kuulemisen jälkeen oikeus palasi vastaajan kuulemiseen. Tämän jälkeen tunnelma oikeussalissa alkoi kuumeta.
Vastaaja kertoi olevansa murhaaja
Syyttäjä kysyi vastaajalta, että onko tämä kertonut jollekulle tappaneensa jonkun ja miksi hän on kertonut näin.
Vastaaja vastasi ensin kyllä ja hämmentyi sitten silminnähden.
Hän heilutti hetken sormeaan ja kysyi, voisiko vaihtaa pari sanaa avustajansa kanssa. Oikeuden puheenjohtaja Annika Nygård suostui, ja vastaaja kävi muutaman minuutin ajan salin ulkopuolella asianajiensa Martina Kronströmin ja Henrik Hasseris Olesenin kanssa.
Kun kolmikko palasi saliin Kronström ilmoitti, että hänen päämiehensä voi vastata osittain julkisesti mutta loppuosan hän kertoo vain suljettujen ovien takana. Vastaajan terveydentilaan liittyvistä syistä oikeus suostui tähän ja jätti vastauksen loppuosan kuulemisen tuonnemmaksi.
Julkisesti kuultu selitys murhapuheille on sama, jonka vastaaja esitti esitutkinnassa. Miehen mukaan hänen tarkoituksensa oli muun muassa testata ihmisten luotettavuutta kertomalla heille näennäisesti raskauttavia asioita itsestään. Puheet eivät hänen mukaansa ole totta.
Seuraavaksi erikoissyyttäjä Heidi Röblom kyseli miehen kertomuksista esitutkinnassa vuonna 1987. Vastaaja puhui useasti tulkin päälle ja vaikutti kärsimättömältä.
Lopulta hän silminnähden ärsyyntyi, kun syyttäjä kysyi häneltä Seura-lehden artikkelista, joka julkaistiin 7. elokuuta 1987. Lehti oli haastatellut vastaajaa partioleirillä Sauvossa.
Artikkeliin on vastaajan sanomaksi kirjattu sitaatti:
"Kasvoja ei oltu lyöty tai potkittu eikä pahoinpitelijä minun mielestäni ollut myöskään käyttänyt veistä. Heidän kasvonsa olivat kuin sohjoa, ikään kuin niitä olisi hakattu jollain vasaran tapaisella. Heidän vartaloissaan ei näkynyt mitään haavoja. Tytöltä oli lisäksi veistetty yksi sormi irti."
Yle uutisoi joulukuussa kyseisen artikkelin mahdollisesta merkityksestä rikostutkinnassa.
Nyt murhasyyte perustuu väitteelle, että tanskalaismies hakkasi saksalaispariskuntaa päähän niin sanotulla kuonavasaralla.
Tiistaina oikeudessa syyttäjä Röblom ensin yritti kysyä vastaajalta artikkelista, mutta tämä keskeytti hänet kiihtyneenä. Vastaaja puhui syyttäjän ja tulkin päälle kunnes puheenjohtaja Nygård käski kaikkien olla hiljaa.
Puheenjohtaja korosti, että oikeudenkäynnissä syyttäjä kysyy ensin, sitten tulkki tulkkaa ja sen jälkeen vastaaja vastaa.
Tämän jälkeen syyttäjä toisti kysymyksensä: onko vastaaja kertonut näin toimittajalle haastattelussa?
Vastaaja oli yhä kiihtynyt mutta vastasi, että artikkelin tiedot eivät pidä paikkaansa.
Jos ne pitäisivät paikkansa, partiopoika olisi tehnyt harvinaisen tarkkoja havaintoja henkirikoksen tekotavasta dramaattisessa tilanteessa aamuöisellä Itämerellä.
Oikeudenkäynti jatkuu koko loppuviikon Turussa.
Lue lisää:
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: onko syyttäjä voinut löytää sellaisia todisteita, että yli 30 vuotta vanha tapaus ratkeaa?
