Italian euroviisuvoittaja Måneskinin laulajan epäiltiin käyttäneen kokaiinia takahuoneessa suoran lähetyksen aikana. Kohu nousi vain muutaman sekunnin kestäneestä hetkestä, jonka aikana yhtyeen laulusolisti Damiano David oli kumartuneena pöydän ääreen.
Laulaja kielsi käyttävänsä huumeita ja kävi lupaustensa mukaisesti kotimaassaan Italiassa huumetestissä. Se oli negatiivinen.
Viisufinaaleissa sattunut tapaus sai sosiaalisen median liekkeihin.
Twitterissä levisi video, Instagramissa ja Facebookissa oltiin puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Yle Uutisten Facebook-sivuilla julkaistuun artikkeliin tuli satoja kommentteja.
Joissakin kommenteissa ihmeteltiin, miksi aihe oli ylipäätään noussut puheenaiheeksi.
Mikko Salasuo, miksi niin kävi ja mistä se kertoo?
– Se kertoo monesta asiasta. Nuoret sukupolvet, joille huumeet eivät ole enää tabu, voivat olla tapauksesta jopa huvittuneita. Samalla joku toinen voi olla aidosti kauhuissaan.
– Se kertoo siitä, että huumeet herättävät edelleen voimakkaita tunteita ja keskustelu on tunnepitoista.
Mikko Salasuo on helsinkiläinen talous- ja sosiaalihistorian dosentti. Hän toimii vastaavana tutkijana Nuorisotutkimusseurassa.
Salasuo väitteli tohtoriksi huumekulttuureista vuonna 2004.
– Tapahtuma vain korostaa jo pitkään huumetutkimuksessa esille tullutta seikkaa, että huumeisiin yhdistetään vahvasti tietynlaisia moraalisia merkityksiä.
Aiemmin poliisia olisi huudettu hätiin
Salasuo sanoo, että jos sama olisi tapahtunut kolmekymmentä vuotta sitten, tapaus olisi herättänyt "hirvittävää moraalista paheksuntaa". Kommentointi olisi ollut pelkästään negatiivissävytteistä.
– Poliisia olisi vaadittu puuttumaan asiaan. Nykyinen mielipideilmasto on sellainen, että monia tilanne lähinnä huvitti tai se yllätti: näyttipä tosiaan siltä, että laulaja veti viivat.
Tutkija muistuttaa, että aina kun jotain kiellettyä tai piilossa tapahtuvaa näytetään julkisesti, se herättää reaktioita. Tässä tapauksessa se oli oletettu huumausaineiden käyttö.
– Tähän kun vielä lisää meidän kaikesta pahastumisen ja loukkaantumisen kulttuurimme, niin ei ole ihme, että somessa kiertää jos jonkinlaisia juttuja, Mikko Salasuo sanoo.
Euroviisujen järjestäjätaho EBU tiedotti Damiano Davidin negatiivisesta huumetestistä maanantaina. Tiedotteessa EBU toi esille huolensa siitä, että spekulaatio huumeiden käytöstä varjosti tapahtumaa ja Måneskinin voittoa.
Mikko Salasuo epäilee, että italialaiset ovat olleet tapahtuneesta lähinnä huvittuneita. Siellä suhtautuminen esimerkiksi kannabiksen käyttöön on Suomea sallivampi.
Suomessa kannabiksen ensikokeilun keski-ikä on noussut yli 20 ikävuoteen. Salasuo kutsuu heitä nuoriksi aikuisiksi.
Hän luettelee, että huumeisiin liitetään sellaisia merkityksiä kuten paha, rikollisuus, välinpitämättömyys, holtittomuus ja moraalittomuus.
– Vasta ihan viime vuosina on pystytty keskustelemaan kannabiksesta ilman, että siihen yhdistetään voimakasta moraalista latausta kuten kannabis on paha, josta pitää pysyä kaukana.
Kannabikseen suhtautuminen on muuttunut 20 vuoden aikana sallivammaksi. Terveysriskejä pidetään pienempinä kuin aikaisemmin ja yhä harvemman mielestä sen käytöstä tulisi rangaista.
Sen sijaan muihin huumeisiin suhtaudutaan kriittisemmin.
Kappaleiden sanoituksissa huumeet sallitaan
Tutkija Mikko Salasuosta huumeet ovat tyypillinen kaksinaismoralismin aihe.
Julkisesti tapahtuva viittaus huumeiden käyttöön voi herättää voimakasta moraalista närkästystä ja sen ajatellaan olevan moraalisesti väärin.
– Jos juot tuopin olutta, siitä ei nouse kohu, mutta huumeet ovat perinteisesti otollinen aihe moraaliselle närkästykselle.
Samanaikaisesti musiikkikappaleiden sanoitukset eivät hätkähdytä.
– Euroviisuissa tapahtunut on aivan mitätön tapahtuma siihen nähden, että elokuvat ja populaarimusiikki ovat täynnä viittauksia huumeiden käyttöön, mutta ne eivät herätä ihmisissä samalla tavalla närkästystä.
Lue lisää:
Euroviisuvoittajan huumetesti oli negatiivinen
Euroviisutuottaja Italian huume-epäilystä: "Kukaan ei ole niin idiootti, että toisi sinne huumeita"