Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Ensimmäiset varhaisperunat nostetaan lauantaina – perunat tuodaan saaristosta mantereen pöytiin viiden lossin tai lautan takaa

Varhaisperunan nosto alkaa avomaalla ensimmäisenä Lounais-Suomen saaristossa. Kolean kevään takia nosto alkaa pari päivää normaalia myöhemmin. Koulun päättäjäisiin perunaa saadaan muun muassa Paraisilta ja Naantalista.

Varhaisperunan nosto on alkamassa Mossalassa Paraisilla. Perunaa nostaa Peter Karlgren.
  • Lassi Lähteenmäki

Houtskarin Mossalan saarella Paraisilla pellot vihertävät perunanaateista ja harsopeitteet kimmeltävät. Pian musta hiekkamulta tulee näkyviin, kun nostokone eli perunapuimuri alkaa tehdä työtään.

Mossalassa nosto alkaa lauantaina.

Koulut päättyvät kesäkuun 5. päivänä ja silloin saariston perunaa on taas tarjolla eri puolilla Suomea.

Perunaa kasvatetaan myös kasvihuoneissa, mutta avomaalta sitä tulee niin paljon, että se riittää koko maan tarpeisiin.

Kartta Mossalan sijainnista suhteessa Turkuun
Mossala sijaitsee Paraisilla. Kuva: Paula Collin / Yle
Perunapeltoja Mossalassa.
Ympäröivä meri tasoittaa lämpötiloja. Siksi Mossalan saarella on harvemmin keväisiä hallaöitä. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Houtskari on otollista seutua varhaisperunalle. Pellot ovat hiekkapitoisia ja nostoon päästään, vaikka olisi satanut hiljattain.

Meri ympäröi Houtskarin saaria ja se tasoittaa lämpötilaa tehokkaasti. Hallaöitä on Houtskarissa vähemmän kuin mantereella.

Peter Karlgren nostaa perunaa pellosta.
Mossalan saarella on noin puolet Houtskarin varhaisperuna-alasta. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Viljelijäväki harvenee

Peter Karlgrenin pellot ovat pääasiassa Mossalan saaren puolella. Hän kertoo, että joskus 80-luvulla Houtskarissa liki 50 maatilaa kasvatti varhaisperunaa. Nyt perunatiloja on enää kahdeksan ja harvennus jatkuu edelleen.

Perunan viljelyala ei ole sentään laskenut samassa suhteessa: Houtskarissa viljellään varhaisperunaa yhteensä 30 hehtaarin alalla.

Mossalan saari on Turusta katsoen viiden lossin tai lautan takana. Houtskarin viljelijät ovat ratkaisseet perunan kuljetuksen markkinoille niin, että he käyttävät kaikki samaa laitilalaista tukkua. Tämä takaa sen, että auto tulee Laitilasta asti noutamaan perunat nostoviikkoina jokaisena päivänä.

Peter Karlgren harsojern äärellä.
Ennen harso kesti Peter Karlgrenin mukaan monta vuotta. Nyt se pitää vaihtaa välillä muutaman kerran vuodessa, kun peurat ja hirvet tallaavat ne rikki. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Peura tallaa harsoja ja tuontiperunaa polkee hintoja

Nykyisin varhaisperunan viljely on työlästä. Jotta saa sadon kypsymään ajoissa, pitää peittää pellot harsolla ja välillä muovilla. Pakkasöitä torjutaan kastelulla.

Ennen harso pysyi ehjänä jopa viisi vuotta. Nyt on toisin.

– Yhdellä pellolla piti vaihtaa kolme kertaa harsoja, kun ne eivät kestä tuulella. Sitten tulivat peurat ja sen jälkeen vielä hirvet tallaamaan, Peter Karlgren sanoo.

Toinen kriittinen tekijä varhaisperunan viljelyn tulevaisuutta ajatellen on varhaisperunan hinta. Se on alkukesästä hyvä, mutta laskee yleensä nopeasti. Perunan hintaa painaa eniten Ruotsista tuotava peruna.

Karlgren uskoo kuitenkin työn Houtskarissa jatkuvan, jos hinta pysyy kohdillaan.

Lautta Korppoon ja Houtskarin välillä.
Mossalan saari on Turusta katsoen viiden lossin tai lautan takana. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Perunan nosto työllistää kesäisin varsinkin koululaisia, mutta ennen lukuvuoden loppumista on hankalaa löytää väkeä. Karlgrenin mukaan silloin houkutellaan saarten vanhaa väkeä nostokoneen päälle.

Lue myös:

Näin kasvatat hyvän perunan – olennaista on perunan idun väri, tietää ammattiviljelijä

Saaristossa on päästy istuttamaan varhaisperunaa – herkku on valmis lautasille toukokuun lopulla