Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Miksi syytön ihminen tunnustaisi rikoksen? Oikeuspsykologi kertoo Viking Sally -oikeudenkäyntiin antamassaan lausunnossa useita syitä

Heinäkuussa 1987 tapahtunutta veritekoa on käsitelty oikeudessa tällä viikolla. Viisikymppinen tanskalaismies kiistää syytteen kokonaisuudessaan. 

Pariskunta poseeraa Tukholmassa
Joku hyökkäsi länsisaksalaisen pariskunnan kimppuun Viking Sallylla alle vuorokausi tämän kuvan ottamisen jälkeen. Klaus Schelkle kuoli ja Bettina Taxis loukkaantui vakavasti. Kuva: Poliisi
  • STT

Risteilyalus Viking Sallylla yli 30 vuotta sitten tapahtuneen henkirikoksen oikeudenkäynnissä keskeisessä osassa ovat olleet syytetyn tanskalaismiehen raskauttavat puheet omasta syyllisyydestään. Mies on kertonut useille ihmisille tappaneensa ihmisiä, ja viitannut vuoden 1987 laivamatkan tapahtumiin. Suomalaispoliisin mukaan mies uskoutui vuonna 2016 hänelle jopa tekovälineestä ja siitä, kuinka oli vähällä tulla nähdyksi.

Tanskalaismiehen puolustus kiistää, että kyseessä olisi ollut tunnustus. Puolustuksen mukaan henkirikoksesta puhumisella on ollut tarkoitus parantaa asemia vankiyhteisössä sekä testata ja pelotella ihmisiä.

Puolustuksen pyynnöstä oikeuspsykologi ja oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman antoi oikeudelle lausunnon siitä, miksi ihmiset tekevät tunnustuksia rikoksista, joita he eivät ole tehneet. Lausunnon mukaan vääriä tunnustuksia on tutkittu paljon, ja syitä niille on useita.

– Yksi näistä on poliisin painostava kuulustelutyyli, jonka seurauksena henkilö joko ei pysty vastustamaan painostusta ja saattaa tunnustaa vaikka tietäisi, ettei ole syyllinen, tai jopa alkaa luoda vääristyneitä muistikuvia omasta syyllisyydestään, Korkman kirjoittaa.

Hänen mukaansa myös huomionhakuisuus voi vaikuttaa. Hän viittaa Olof Palmen murhaan, jonka oli vuoteen 2020 mennessä tunnustanut 130 ihmistä.

– Taustatekijöitä, jotka lisäävät väärän tunnustuksen riskiä, ovat muun muassa nuori ikä, päihteiden käyttö, mielenterveyteen liittyvät ongelmat, sekä esimerkiksi ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt. Myös persoonallisuushäiriöt ja antisosiaalinen elämäntapa ovat yhteydessä suurentuneeseen riskiin väärille tunnustuksille.

Syytettyä pidettiin todistajana

Verta seinässä Viking Sally -aluksen murhapaikalla.
Uhrit matkasivat Viking Sallylla Tukholmasta Turkuun osana interrail-matkaansa. Kuva: Poliisi

Viking Sallyn heinäkuun 1987 veritekoa on tällä viikolla käsitelty Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäynnin on määrä päättyä tänään. Syyttäjä vaatii tanskalaismiehelle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta ja murhan yrityksestä. Syytetty kiistää syytteen kokonaisuudessaan.

Syyttäjän mukaan tapahtuma-aikaan 18-vuotias tanskalaismies hyökkäsi laivan helikopterikannella nukkuneen parikymppisen länsisaksalaispariskunnan kimppuun. Uhreja lyötiin syyttäjän mukaan useita kertoja päähän laivan tiloista otetulla kuonavasaralla. 20-vuotias mies kuoli ja 22-vuotias nainen loukkaantui vakavasti.

Uhrit matkasivat Viking Sallylla Tukholmasta Turkuun osana interrail-matkaansa. Syytetty taas oli partioryhmänsä kanssa matkalla leirille Suomeen. Häntä pidettiin tapahtuma-aikaan todistajana, sillä hän oli uhrien luona ensimmäisten joukossa ja auttoi heitä.

Ex-vaimo kieltäytyi todistamasta

Maanantaina alkanut oikeudenkäynti ei ole sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Esimerkiksi syyttäjän tärkeä todistaja, syytetyn entinen vaimo kieltäytyi keskiviikkona todistamasta, paikalla olleet mediat kertoivat.

Syyttäjä vetoaa syytetyn naiselle lähettämiin viesteihin, joista mies tuomittiin Tanskassa vuonna 2017. Tuomion mukaan mies lähetti syksyllä 2015 naiselle useita viestejä, joissa hän muun muassa uhkasi tämän henkeä ja puhui tappaneensa ihmisiä.

– Olet oikeassa, voin olla paha, koska olen tappanut kaksi kertaa aiemminkin.

Mies kirjoitti voivansa todistaa olevansa murhaaja, mutta se veisi hänet vankilaan pitkäksi aikaa.

Maanantaina oikeudenkäynnin aluksi oikeus määräsi suomalaispoliisin esitutkintakertomuksen pääosin hyödyntämiskieltoon. Poliisin mukaan varsinaisen kuulustelun jälkeen Kööpenhaminan vankilassa vuonna 2016 syytetty halusi mennä puhumaan vankilan pihalle kertoakseen, mitä laivalla oikeasti tapahtui. Tapahtuneesta on esitutkinnassa näyttönä vain poliisin kertoma.

– (Syytetty) kertoi minulle siinä kahdestaan istuessamme, kuinka hän oli tehnyt teon laivalla käyttämällä siinä tekovälineenä aiemmin esille tuomaansa kuonavasaraa. Hän kertoi uhrien olleen nukkumassa, kun hän (oli) heidät yllättänyt, poliisi kertoi esitutkinnassa.

Poliisin mukaan syytetty kertoi hyökänneensä uhrien kimppuun viedäkseen heiltä rahat. Mies kertoi nähneensä pian iskujen jälkeen ruotsalaispoikien lähestyvän ja menneensä piiloon, poliisi kertoi.

– Hän ehti kertomansa mukaan ennen ruotsalaisten partiopoikien helikopterikannelle tuloa mennä helikopterikannen toiselle laidalle heittämään kuonavasaran mereen. Hän palasi uhrien luokse samaan aikaan kuin nämä ruotsalaiset partiopojat tulivat paikalle, kuulusteluraportissa sanotaan.

Puolustus vaati poliisin kertomukselle hyödyntämiskieltoa, sillä sen mukaan syytetyn oikeuksia loukattiin merkittävästi, kun kuulustelu tehtiin englanniksi ja ilman syytetyn avustajaa.

Lue lisää:

Ex-vaimo kieltäytyi todistamasta murhapuheista Viking Sallyn käräjillä – omaisten avustaja protestoi vastaajan käytöstä: "Tuli ihan iholle"

Viking Sallyn veriteosta syytetty hermostui syyttäjän kysyessä haastattelusta, joka sisälsi yksityiskohtaista tietoa surman tekotavasta

Viking Sallyn murhasta epäilty lähti kuulusteluissa erikoiseen vihjailupeliin – tunnusti teon mutta uskoi silti koko ajan selviävänsä