TALLINNA Viron presidentinvaalien ehdokasasettelut palasivat viime viikolla lähtökuoppiinsa.
Käytännössä edessä on ainakin pari kuukautta varovaisia tunnusteluja puolueiden kesken ennen kuin ensimmäisten presidenttiehdokkaiden nimet ovat selvillä.
Entisen pääministerin Jüri Rataksen (kesk) toukokuun loppupäiviksi luvattu päätös ehdokkaaksi asettumisesta kuivui lopulta ympäripyöreäksi tiedotteeksi.
– Haemme sopivaa presidenttiehdokasta sekä puolueen sisältä että ulkopuolelta. Ehdokkaan pitää olla kansaa yhdistävä [– –] henkilö, jota suuri osa yhteiskunnasta pitää arvokkaana, keskustapuolue ilmoitti.
Rataksen ehdokkuudesta ei lopulta sanottu juuta eikä jaata. Puhemies itse tosin vihjasi, mihin ehdokkaaksi asettuminen ainakin tässä vaiheessa kilpistyi.
– Virolaisten puolueiden kesken ei näytä tällä hetkellä vallitsevan selkeää yksimielisyyttä sopivasta ehdokkaasta, Jüri Ratas totesi Viron yleisradiolle ERR:lle.
Virossa presidentinvaalin voittavan ehdokkaan pitää nauttia parlamenttipuolueiden laajaa tukea. Maassa ei nimittäin valita presidenttiä suoralla kansanvaalilla vaan parlamentissa kahden kolmasosan äänienemmistöllä.
Pääministeripuolue ei tue Ratasta
Jüri Rataksen valintaa ehdittiin Virossa pitää melko todennäköisenä. Hänen valinnalleen löytyi tukea sekä kansalta että pääoppositiopuolue Ekren puheenjohtajalta Martin Helmeltä.
Rataksen viittaus yksimielisyyden puuttumisesta kertonee siis ennen kaikkea viime vaalit voittaneen reformipuolueen epäröinnistä.
Puolue panttasi pitkään kantaansa. Torstaina sen puheenjohtaja pääministeri Kaja Kallas sanoi käyvänsä jatkuvia keskusteluja eri puolueiden kanssa sopivan ehdokkaan löytämiseksi. Hänen mukaansa vaali pitää pohjustaa kunnolla, jotta vuoden 2016 virheet voidaan välttää.
– Viimeksi oli useita hyviä ehdokkaita, jotka väittelivät lähes vuoden verran eri aiheista. Vaali kuitenkin epäonnistui ja presidentiksi valittiin henkilö, joka ei osallistunut koko vaalitaisteluun, Kallas kertoi tiedotustilaisuudessa.
Tällä Kallas tarkoitti Viron nykyistä presidenttiä Kersti Kaljulaidia, joka valittiin vuoden 2016 syksyllä virkaan mustana hevosena. Sitä ennen presidentinvaali oli päätynyt ratkaisemattomaan sekä parlamentissa että valitsijamieskokouksessa.
Valitsijamieskokoukseen Viron presidentinvaali siirtyy siinä tapauksessa, että kukaan ehdokkaista ei saa vaadittavaa kahta kolmasosaa äänistä parlamentin kolmella äänestyskierroksella. Kokoukseen osallistuvat kansanedustajien lisäksi myös kuntien edustajat.
Kaljulaidin jatkokausi epätodennäköinen
Viron tämän vuoden presidentinvaali järjestetään 30.–31. elokuuta. Mikäli vaalissa tarvitaan valitsijamieskokousta, se kokoontuu 25. syyskuuta.
Virallinen ehdokasasettelu alkaa korkeintaan neljä vuorokautta ennen vaalipäivää eli aikaisintaan 26. elokuuta.
Reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas kertoi helmikuussa Ylen haastattelussa, että hänen puolueensa ei ole asettamassa omaa ehdokastaan. Toisaalta reformipuolue ei kannata myöskään Kersti Kaljulaidin jatkokautta.
Reformipuolueen tuki on presidentinvaalissa välttämätön. Puolueella on Viron 101-paikkaisessa parlamentissa 34 paikkaa.
Jüri Rataksen lisäksi virolaisissa tiedotusvälineissä on mahdollisina presidenttiehdokkaina mainittu tiedeakatemian puheenjohtaja Tarmo Soomere, oikeuskansleri Ülle Madise, moninkertainen ministeri Jüri Luik sekä entinen Tarton yliopiston rehtori Alar Karis.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23:een saakka.
Lue myös: