Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että Valko-Venäjän puuttuminen siviili-ilmailuun on hyvin dramaattinen ja yllättävä käänne. Valko-Venäjä pakotti Ryanairin reittilennon laskeutumaan viime sunnuntaina Minskiin sen ollessa matkalla Vilnaan.
– Hyvinkin kireissä olotiloissa on kunnioitettu ilmatilaa. Tämä on siinä mielessä hyvin dramaattinen ja käänteentekevä puuttuminen kansainväliseen käytäntöön, sopimuksiin ja tapakulttuuriin.
– Tapahtuma panee ajattelemaan jatkossa.
Valko-Venäjän sisäinen tilanne on Niinistön mukaan ollut huolestuttava jo pidemmän aikaa.
– Vaikuttaa siltä, että samalla kun maa ajautuu yhä enemmän eristyksiin Euroopasta, Venäjän vaikutus kasvaa, Niinistö kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Niinistö keskustelee aiheesta syvemmin Ykkösaamun lähetyksessä lauantaina kello 10.05. Voit katsoa lähetyksen kokonaan alta tai Yle Areenasta.
Niinistön mukaan pidemmän aikavälin vaikutuksia koskevia päätelmiä tilanteesta on vaikea tehdä. Toistaiseksi myös opposition reaktio on arvailujen varassa.
– Ainakaan merkkejä opposition mielenilmausten siirtymisestä maasta toiseen ei ainakaan vielä ole silmiin sattunut.
EU:n ulkoministerit valmistelivat Valko-Venäjän vastaisia pakotteita epävirallisessa kokouksessaan Lissabonissa torstaina. Päätöksiä ei vielä tullut.
Niinistön mielestä EU on toiminut Valko-Venäjän tilanteessa harvinaisen ripeästi yhteisessä turvallisuuspolitiikan kysymyksessä.
– Juuri tämäntyyppisissä asioissa, joissa pitää saada vaikuttavuutta, on parempi että EU toimii yhtenäisenä kuin 27 maata yksinään.
Halpalentoyhtiön kone oli matkalla Liettuaan, kun Valko-Venäjä pakotti sen yllättäen Minskiin. Kaiken takana oli juoni saada kiinni lennolla ollut 26-vuotias Raman Pratasevits. Mutta kuka Pratasevits on ja miksi Valko-Venäjä oli valmis ennennäkemättömään tekoon hänen takiaan? Ylen toimittaja Suvi Turtiainen kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu ja miten tapaus ajaa valkovenäläiset yhä ahtaammalle. Voit kuunnella podcast-jakson yltä tai Yle Areenasta.
Suomi on aiemmin ollut viestin välittäjänä
Suomi on tarjonnut palveluksiaan suurvalloille silloin, kun niitä on tarvittu. Presidentti Niinistö vaikutti elokuussa vuonna 2020 venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin jouduttua myrkytyksen uhriksi Navalnyin hoitoon pääsyn puolesta. Navalnyi siirrettiin hoitoon Saksaan. Niinistö oli keskustellut asiasta Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa puhelimessa ja välitti hänelle Saksan liittokansleri Angela Merkelin viestin.
Nyt puheyhteyttä Euroopan viimeiseksi diktaattoriksikin sanotun Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan kanssa ei ole ollut.
– Lukašenkan kanssa en itse ole koskaan keskustellut, kertoo Niinistö.
Kultaranta-keskustelut järjestetään
Presidentti Niinistö aloitti ulkopolitiikkaa käsittelevät Kultaranta-keskustelut vuonna 2013, jaKultaranta-keskustelut on tarkoitus järjestää myös tänä vuonna, tosin perinteistä ajankohtaa myöhemmin.
– Valmistelemme parhaillaan kesätauon jälkeen pidettäviä keskusteluja, jotka koronatilanteen kehityksestä riippuen pyritään pitämään fyysisesti paikan päällä Kultarannassa – osin tai parhaassa tapauksessa kokonaankin vanhan kaavan mukaan.
Varsinaisten keskustelujen teema ja tarkka ajankohta julkistetaan myöhemmin.
Lue lisää:
Eurooppa-kirje: Moskova seisoo Valko-Venäjän yhä röyhkeämmäksi käyvän "isäukko-Lukašenkan" takana
Yhdysvallat määrää Valko-Venäjälle pakotteita Ryanair-selkkauksen vuoksi