Adrianmeren vuoristoisessa Montenegron rannikkovaltiossa kuuden vuoden ajan on rakennettu suurvaltapoliittisesti kiinnostavaa moottoritietä. Montenegrolta on palanut tienpätkään jo noin 775 miljoonaa euroa, mutta valmista on vasta 41 kilometriä.
Montenegro on vuonna 2006 yhteisestä valtioliitosta Serbian kanssa itsenäistynyt valtio. Se on puolustusliitto Naton jäsen ja todennäköisin seuraava EU:n jäsenmaa. Nyt seurataan, joutuuko EU jollain tapaa tiehankkeen maksajaksi.
Vuonna 2014 Montenegro otti Kiinan Vienti ja tuonti -pankilta 809 miljoonan euron lainan. Sillä on rahoitettu ensimmäistä osuutta moottoritiestä, josta lopulta rakentuu pääväylä Barin satamakaupungista pääkaupunki Podgorican kautta Serbian rajalle.
Laina uhkaa nyt syöstä piskuisen maan talouden ahdinkoon, kun sitä pitää alkaa maksaa takaisin Kiinalle heinäkuussa, eikä tie johda vielä minnekään. Hanketta pidetään yhtenä esimerkkinä Kiinan vaikutusvallasta taloudellisesti heikkoihin valtioihin.
Toivottu tie
Uusi valtatie rannikolta Serbiaan on sinänsä ollut Montenegrossa toivottu. Vaikka valtioliitto Serbian kanssa purkautui, maat ovat toistensa tärkeät kumppanit niin kaupassa, turismissa kuin kuljetusreiteissäkin.
Kapea ja huonokuntoinen vanha tie on ristitty kuoleman tieksi, jota reunustavat muistolaatat, seppeleet ja kuihtuneet kukkakimput satojen liikenneonnettomuuksissa kuolleiden muistoksi.
Montenegron pääkaupungin ja Serbian rajan välisellä osuudella on kuollut virallisten tilastojen mukaan 1 200 ihmistä vuosina 1976–2016.
Niinpä taloudellisesta painolastista huolimatta monet montenegrolaiset näkevät tiessä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Osa on hyötynyt myös jo rakennusvaiheessa pystyttyään myymään hankkeelle taantuvalla maaseudulla sijaitsevan maansa, jolle muuten ostajia ei olisi ollut.
Osaa montenegrolaisista iso hintalappu emmityttää.
– En tiedä, olisiko meidän pitänyt sitoutua miljardihankkeeseen, joka on tuplannut valtion velan. Se tuntuu tarpeettomalta juuri nyt, pohti uutistoimisto Reutersin haastattelussa podgoricalainen Bojana Robovic.
Velan maksu osuu pahaan saumaan
Keväällä Montenegro tajusi joutuneensa pinteeseen.
EU-asioihin erikoistunut Euractiv-uutissivusto kertoi maaliskuussa, että Montenegron varapääministeri Dritan Abazović oli vaatinut EU:ta auttamaan kiinalaislainan takaisinmaksussa, jotta Kiina ei saisi liikaa vaikutusvaltaa Montenegrossa.
– Looginen vastaus olisi korvata huono laina uudella, suosiollisemmalla lainalla, Euractiv raportoi varapääministerin sanoneen.
Abazović kuuluu pääministeri Milo Đukanovićin johdolla toteutetun hankkeen arvostelijoihin.
Montenegron talous on kärsinyt pahoin pandemiasta. Adrianmeren rannoista tavallisesti nauttineet turistit pysyivät poissa viime vuonna, ja talous supistui Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan 15,2 prosenttia.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema talousministeri Milojko Spajic on kuitenkin vakuuttanut Montenegron selviävän lainanhoidosta ja -lyhennyksistä.
– Kyse on kilometrihinnaltaan yhdestä maailman kalleimmista valtateistä. Sen hinta on ehdottomasti taakka, josta Montenegron valtio kuitenkin selviää ja vie tiehankkeen loppuun asti, talousministeri Spajic sanoi Reutersille.
Spajicin mukaan loppuvuoden aikana valtatien viimeiset urakat kilpailutetaan. Ne ovat myös koko hankkeen helpoimmat rakentaa.
Tukea halutaan EU:lta
Hankkeen kriitikot uskovat, että Kiina-diiliä oli makeutettu lahjuksilla korruptoituneille virkamiehille ja poliitikoille Montenegrossa.
Kilpailutus ei ollut läpinäkyvää, ja yli kolmannes aliurakoista meni toimijoille, joilla oli yhteyksiä silloiseen presidenttiin Milo Djukanoviciin.
Hallitus on eripurainen. Varapääministerin lisäksi maan infrastruktuurista vastaava ministeri Mladen Bojanic kuuluu kriitikoihin. Hän joutuu nyt ponnistelemaan hallituksessa tiehankkeen puolesta, vaikka vastusti sitä ollessaan oppositiossa.
Tien rakentaminen loppuun uhkaa maksaa jo reilusti yli miljardin.
– Jos emme varmista rahoitusta rakentamisen jatkamiseen, olemme vaikeuksissa, Bojanic sanoi uutistoimisto AFP:lle.
AFP:n mukaan ministeri Bojanic pyrkii järjestämään uudelleenrahoitusta EU:n kehitysrahojen kautta. Montenegro pyrkisi näin maksamaan kiinalaislainaa pois halvempikorkoisella EU-lainalla.
Myös Ranska on väläyttänyt vihreää valoa, että se on valmis keskustelemaan Montenegron tukemisesta.
EU:n haluttomuus osallistua velkatalkoisiin johtuu ainakin osittain siitä, että sen mielestä valtatiehanke on taloudellisesti kannattamaton. Se myös varoitti Montenegroa ryhtymästä siihen.
Kiina ei armoa anna velkadiplomatiallaan
Vaikka hallitus vakuuttaa selviävänsä lainasta, on siis täysin auki, kuinka se tapahtuu.
Jos Montenegro joutuisi pulaan, edessä olisi sovittelumenettely Pekingissä. Montenegro saattaisi joutua luovuttamaan kiinalaisille infrastruktuurin hallintaoikeuksia. Uutistoimisto AFP on nähnyt kopion sopimuksesta, jossa tämä määritellään.
Kiinaa on arvosteltu velkadiplomatiasta eli pienten maiden valjastamisesta vaikutusvaltansa alle suhteettomalla lainoituksella.
Taustalla on Kiinan Vyö ja tie -kehityshanke, joka tunnetaan myös nimellä Uusi Silkkitie. Siinä Kiina investoi satoja miljardeja euroja teiden, satamien ja muun infrastruktuurin rakentamiseen 65 maassa.
Katso tästä Ulkolinjan artikkeli ja ohjelma Uudesta Silkkitiestä
Kiina kieltää tekevänsä velkadiplomatiaa Montenegrossa.
– Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Negatiivisen varjon heittäminen Kiinan sijoitusten ylle ei ole vain epäreilua Kiinaa kohtaan vaan myös epäkunnioittavaa Länsi-Balkanin maille, Kiinan Montenegron lähetystö sanoi lausunnossaan AFP:lle.
EU jätti alueen yksin, Kiina hyödynsi
Montenegron ja Kiinan sopimat lainaehdot ovat salaiset. Samantyyppisissä velkajärjestelyissä Kiinan tiedetään vaatineen velan vakuudeksi maata ja infrastruktuuria.
Vuonna 2017 Sri Lanka ei pysynyt Kiinan rakentaman ja rahoittaman sataman lainanlyhennysten vauhdissa mukana. Se painostettiin luovuttamaan päätäntävalta satamasta Kiinalle 99 vuodeksi, muistuttaa The Washington Post -lehti.
Montenegron talousministeri Milojko Spajic pohtii, kuinka erikoisessa tilanteessa hänen maansa on eurooppalaisuudestaan ja Nato-jäsenyydetään huolimatta.
– Luulisi, että taloutemme nojaisi vahvasti EU:hun, mutta tilanne on ihan päinvastoin. Kiina rakentaa ja rahoittaa infrastruktuuriamme, turistit ja tuonti tulevat enimmäkseen EU:n ulkopuolelta, samoin investoinnit, Spajic sanoo.
Hänen mukaansa Montenegro muistuttaa enemmän keskiaasialaista kuin eurooppalaista valtiota.
Montenegrolaisen talousanalyytikon Zarija Perovicin mukaan Kiinan asema on seurausta EU:n laiminlyönneistä Länsi-Balkanilla.
Euroopan olisi kannattanut investoida enemmän Länsi-Balkanin vakauttamiseen poliittisesti ja taloudellisesti, Perovic sanoo.
Kun näin ei ole tapahtunut, oveen on jäänyt Kiinan mentävä aukko.
– Ei kukaan Kiinaa tänne pakottanut rakentamaan valtatietä, Perovic muistuttaa.
Uutistoimistojen ohella lähteinä on käytetty: The Washington Post, France24, Euractiv, IMF:n raportit
Lue tätä lisää Kiinan vaikutuksesta Euroopassa:
Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka
Kiinalainen raha hurmasi Kreikan ja kääntää Euroopassa muidenkin maiden suuntaa