Tuulivoimabuumi on vallannut Suomen kunnat. Rakenteilla on satoja tuulisähkövoimaloita kymmeniin kuntiin ja hankkeita on vireillä tuhansia. Monessa kunnassa pyörii muutaman vuoden sisällä jopa toistasataa tuulivoimalaa.
Taustalla on tuulivoimaloista saatava kiinteistöverotuotto, joka voi aikanaan nousta jopa yli puoleen kunnan kaikista verotuloista. Tuulivoimalat pelastavatkin monen kunnan talousahdingosta ja tarjoavat samalla rokotteen pakkoliitosta vastaan ja mahdollisuuden tuntuviin kuntaveron alennuksiin.
Miljoonien vuositulot
Keskisuomalainen Kyyjärven kunta on yksi tuulivoimaan vahvasti uskovista kunnista. Isot koneet mylläävät parhaillaan Peuralinnan aluetta uuteen uskoon tuulivoimaloiden rakennuspaikaksi.
– Metsätyöt ovat käynnistyneet. Maapohjia ja teitä rakennetaan, ja ensi vuonna pitäisi täällä ensimmäiset tuulimyllyt pyöriä, kunnanjohtaja Tiina Pelkonen kuvaa.
Reilun tuhannen asukkaan Kyyjärvellä on suuret suunnitelmat. Kunnan alueelle on määrä nousta lähivuosina yli 80 tuulivoimalaa. Kunta saa niistä aikanaan noin kolmen miljoonan euron kiinteistöverotulot vuodessa, kun nyt kunnan kiinteistöverotulot ovat kaikkinensa 400 000 euroa vuodessa.
Kyyjärvi laskeekin pelastavansa muuttotappiosta ja väestönsä vanhenemisesta heikentyneen taloutensa juuri tuulivoimatuloilla.
– Kyllä ne pelastavat, mikäli kaikki suunnitellut tuulivoimalat toteutuvat. Vuonna 2025 tuulivoiman kiinteistövero vastaa 64 prosenttia meidän kaikista verotuloista, mitä tällä hetkellä on, Pelkonen kuvaa.
Kyyjärven lailla lukuisat muutkin kunnat valmistelevat alueilleen suuria tuulivoimahankkeita veromiljoonat silmissään. Isoja on vireillä muun muassa Länsi-Lapin Simoon.
– 37 tuulivoimalaa pyörii jo nyt ja 27 on juuri pystytysvaiheessa, eli määrä nousee tänä vuonna yhteensä 64 voimalaan, kunnanjohtaja Vivi Marttila sanoo.
Eikä se jää siihen:
– Vuonna 2025 Simossa pyörii 104 voimalaa, Marttila uskoo.
Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä ja Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella on niin ikään erittäin merkittävät tuulivoimahankkeet päällä, ja kymmenien tuulivoimaloiden pystytystä valmistellaan myös lukuisissa muissa kunnissa.
– Lestijärvellä ei pyöri vielä ensimmäistäkään tuulivoimalaa, mutta vuonna 2025 pyörinee yhteensä 78 tuulivoimalaa. Niiden ansiosta kunnan verotulot reippaasti kaksinkertaistuvat. Kunnan verokertymä ilman tuulivoimaloita on noin 2,5 miljoonaa euroa, ja tuulivoimaloista saamme kiinteistöverotuloja noin 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2025, ynnäilee pian eläköityvä kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Esko Ahonen.
Kissanpäivät siintävät
Kuntaexpertti Eero Laesterän mukaan tuulivoimalat ovat monelle kunnalle taivaan lahja. Sitä se on etenkin läntisen Suomen pienille, talousvaikeuksissa riutuville kunnille.
– Joillekin kunnille koittaa valkoisen joutsenen tilanne. Tällaiseen kuntaan kun rakentuu muutaman kymmenen tuulivoimalan puisto, sillä on todella merkittävä vaikutus kunnan talouteen, arvioi kunta-asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä FCG:stä.
– Soten toteuduttua tuulivoiman merkitys nousee joillekin kunnille niin suureksi, että veroprosentti saattaa painua nollan tienoille. 5–8 kuntaa saattaa silloin olla tilanteessa, että tuloveroprosenttia ei tarvitse periä ollenkaan.
Jos taas lähdetään siitä, että nykytilanne jatkuu ja soteuudistus ei toteudu, niin sittenkin verorasitetta voidaan Laesterän mukaan monin paikoin keventää.
– Moneen pieneen kuntaan suunnitellaan kymmeniä tuulivoimaloita ja se tarkoittaa useiden veroprosenttien laskua näiden kuntien talouteen.
"Uusi Kauniainen"
Esko Ahosen mukaan tuulivoimalat antavat Lestijärvelle mahdollisuuden laskea kuntaveroa noin 4–5 prosenttiyksikköä.
– Lestijärvestä on mahdollista tehdä Suomeen "uusi Kauniainen", Ahonen viittaa maan matalimman kuntaveron perijään.
Entä Kyyjärvi, nouseeko Suomenselälle uusi tuulivoimaloiden täplittämä veroparatiisi?
– Kyllä se antaa mahdollisuuden laskea kuntaveroa, mutta lähdemme siihen maltillisesti. Kertyneitä alijäämiä pitää ensin kattaa ja pienentää kunnan velkapääomaa. Siitä eteenpäin on mahdollista kunnallisveron laskeminen, Pelkonen lupailee.
Kaikille ei ole tätä kuitenkaan luvassa. Moni Ylen kyselyyn vastanneista kuntajohtajista heittää kipollisen kylmää vettä veronlaskutoiveille. Väestötappiot ja ikääntyminen kun heikentävät kunnan rahatilannetta entisestään myös jatkossa.
– Tuulivoimalatuotto korvaa ainoastaan väestönkehityksestä johtuvaa verotulojen laskua arviolta parin vuoden osalta, eli vähentää vain korotustarvetta, toteaa Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio.
Lisäksi suuret suunnitelmat voivat paikoin toteutua vain osaksi muun muassa valitusten vuoksi.
Tämän jutun tuloarviot ovatkin pitkälti laitettu oletuksella, että kaikki hankkeet toteutuvat. Todelliset tulokertymät nähdään vasta vuosien päästä.
Myös Laesterä ohjeistaa kuntia ensin keventämään velkataakkaa reilusti ja vasta sen jälkeen miettimään alennuksia kuntaveroon.
Kuntaliitospeikkoa kauemmas
Tuulivoimalla moni kunta saa samalla hätisteltyä kuntien pakkoliitospeikkoa kintereiltään. Esimerkiksi Kyyjärvi sai juuri äsken ministeriöltä vapautuksen kuntaliitosuhasta pitkälti tuulivoimatulojen ansiosta.
Hiukan ennen sitä Kyyjärven valtuusto oli hyljännyt ehdotetun kuntaliitoksen naapurikunta Karstulan kanssa, ja aiemmin talvella kaatui neljän naapurin kuntaliitos. Kunnanjohtaja Pelkosen mukaan tuulivoimatulot ja niiden myötä kuntoutuva talous ei ollut kuitenkaan pääsyy antaa rukkaset kuntaliitokselle.
– Luulen, että suurempi tekijä on identiteetti. Meillä on vahva tahto säilyä itsenäisenä. Mutta varmasti vaakakupissa painoivat myös tulevat tuulivoiman kiinteistöverotuotot, Pelkonen sanoo.
Silti tuulivoimalatulot voivat toimia pelastusrenkaana kunnan tulevaisuudelle myös muualla.
– Tuulivoimasta muotoutuu nimenomaan pienille ja keskisuurille kunnille jonkinmoinen rokote kuntaliitosta vastaan, Laesterä sanoo.
Kello 10.23. Korjattu Kannuksen vuoden 2025 tuulivoimalamäärä.
Lue lisää: