Ensimmäinen eurooppalainen rokote punkkien levittämää borrelioosia vastaan voi olla totta lähivuosina. Ruotsilla on siinä osansa.
Karlskronan kunnassa Ruotsin etelärannikolla on alkamassa rokotteen kehittämiseen liittyvä tutkimus, jonka tavoitteena kartoittaa borrelioosi-infektion korkeita riskialueita Euroopassa järjestelmällisesti. Valmistavaan tutkimukseen on valittu kaksi taajamaa Karlskronan kunnasta: Jämjö ja Rödeby.
– Ne ovat alueita, joilla vähintään prosentti asukkaista sairastuu borrelioosi-infektioon, Ruotsin-tutkimusta johtava professori Johan Sanmartin Berglund Blekingen teknillisestä korkeakoulusta kertoo Ylelle puhelimitse.
Jämjössä ja Rödebyssä asuu noin 11 000 ihmistä. Vuoden aikana yli sata siis todennäköisesti sairastuu tautiin.
– Dokumentoimme kaikki tapaukset hyvin ja haastattelemme sairastuneet. Selvitämme, mistä he ovat saaneet infektion, ja mitkä riskitekijät ovat vaikuttaneet sairastumiseen.
Mukana kuusi maata
Alustavaa tutkimusta tehdään myös Puolassa, Saksassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Sloveniassa. Tavoitteena on kartoittaa kaikkiaan tuhat borrelioosiin sairastunutta.
– Haluamme ymmärtää paremmin, millä väestöryhmillä on riski sairastua borrelioosi-infektioon ja mitä riskitekijät ovat. Haluamme myös selvittää, mitä borrelian alalajeja täällä esiintyy, Berglund selittää.
Hänen mukaansa kaikissa Euroopan maissa borrelioosi-infektioista ei edes tehdä ilmoitusta terveysviranomaisille.
Rokotetta kehitetty 8 vuotta
Ranskalaisen lääkeyhtiö Valvena aloitti rokotteen kehittämisen kahdeksan vuotta sitten. Viime vuonna se teki lääkejätti Pfizerin kanssa yhteistyösopimuksen.
Kehittämistyön pohjana on Pohjois-Amerikassa 1990–luvulla kehitetty borrelioosirokote LYMErix, mutta se tehosi vain sikäläiseen alalajiin. Työ on ollut hidasta, koska borrelioosin alalajeja on useita.
Valvenan tavoitteena on kehittää maailmanlaajuinen rokote, jota tehoaa niihin kuuteen borrelian alalajiin, jotka aiheuttavat 95–98 prosenttia borrelioosi-infektioista.
Valvenan rokote sisältää antigeenin, joka perustuu borrelioosia aiheuttavaan borrelia-bakteerin pintarakenteessa olevaan OspA-proteiiniin.
– Rokotteesta saa vasta-aineita, jotka voivat jopa siirtyä punkkiin ja tappaa borrelia-bakteerin varhaisessa vaiheessa, Berglund sanoo.
Rokotustutkimus ensi vuonna
Vuoden kuluttua on tarkoitus käynnistää rokotetutkimuksen kolmas vaihe, jossa Valvenan ja Pfizerin rokotetta testataan valmistavassa tutkimuksessa valituilla väestöryhmillä.
Kolmas vaihe kestää vuodesta kahteen, ja mikäli kaikki menee hyvin, rokote voisi olla markkinoilla 3–5 vuoden kuluttua.
– Ihmiset ovat hyvin huolissaan punkeista, ja huoli voi vaikuttaa niin, että riskialueilla liikutaan vähemmän ulkona, professori Johan Sanmartin Berglund huomauttaa.
Borrelioosi-infektio hoidetaan antibiooteilla, mutta taudin diagnosointi voi olla vaikeaa. Taudin varhaisvaihe voi olla oireeton, tai siihen voi liittyä vain flunssan kaltaisia yleisoireita.
Hoitamattomana borrelioosi voi johtaa myöhäisborrelioosiin, joka oireilee monin tavoin ihossa, hermostossa, nivelissä, lihaksissa, sydämessä ja silmissä.
Suomen tilanne
Punkkeja tavataan Suomessa lähes koko maassa. Eniten niitä on rannikkoalueilla ja saaristossa, ja niiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.
Suomessa borrelian esiintyvyys punkeissa on noin 20‒25 prosentin välillä.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan borrelioosiin sairastuu Suomessa vuosittain yli 2 000 ihmistä. Sairastuneiden määrä on viisinkertaistunut 20 viime vuoden aikana.
Punkit levittävät myös puutiaisaivokuumetta eli TBE:tä. Siihen sairastuu vuosittain alle sata ihmistä. TBE:tä vastaan on rokote. THL:n mukaan se on tarpeen vain henkilöille, jotka oleilevat ja liikkuvat luonnossa kesäaikana vähintään 4 viikkoa.
Lue lisää:
Världens enda borreliosvaccin utvecklas i Österrike - kan finnas på marknaden inom fem år