Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Lämpenevä Välimeri muuttuu trooppiseksi – korallit katoavat ja matkailijan illallispöytään kannetaan outoa kalaa meduusapedillä

Välimereen uiskentelee vieraita kalalajeja aina Afrikan etelärannoilta saakka. Sään ääri-ilmiöt muuttavat merta koko ajan hälyttävämpään suuntaan.

Kaloja koralliriutalla välimerellä.
Meren lämpeneminen ja rajut säät tuhoavat muun mussa Välimeren koralleja. Nämä korallit ovat Cap de Creusissa Espanjan Costa Bravalla. Kuva: AOP
  • Sampo Vaarakallio

Välimeren lämpeneminen muuttaa meren ekosysteemiä kovaa vauhtia. Maailman luonnonsäätiön, WWF:n uuden raportin mukaan jo tuhat vieraslajia on ujuttautunut Välimeren lämpiäviin vesiin ja syrjäyttänyt kotoperäisiä lajeja.

– Välimeri ei ole tänään entisensä. Se muuttuu koko ajan trooppisemmaksi, WWF:n Välimeri-ohjelman johtaja Giuseppe Di Carlo sanoo järjestön raportissa.

WWF julkaisi raportin tänään tiistaina maailman merien päivänä.

Maailman luonnonsäätiö muistuttaa, että ilmaston lämpenemisellä ja sitä kautta meriveden lämpenemisellä on laajoja vaikutuksia Välimeren tilaan.

Samalla kun vieraslajit valtaavat alaa, ovat sään ääri-ilmiöt tuhonneet muun muassa meren herkkiä koralli- ja meriheinäkasvustoja. Raportissa arvioidaan, että ekosysteemin muutokset ovat osittain jo peruuttamattomia.

– Ilmastonmuutos ei ole jotain tulevaisuudessa. Se on todellisuutta, jota tiedeyhteisö, kalastajat, sukeltajat, rantojen yhteisöt ja matkailijat kokevat ja elävät nyt, WWF:n Giuseppe Di Carlo sanoo.

Kalastaja tonnikalasaaliin kanssa satamassa Barbatessa, Espanjassa.
Välimeren tonnikalasaaliit ovat huvenneet myös Espanjassa. Nyt käyvät pyydyksiin uudet, kaukaa Afrikasta uineet kalalajit. Kuva: EPA-EFE

Välimereen ui kaloja Afrikan etelärannoilta

Muutokset esimerkiksi kalalajeissa ovat jo muuttaneet kalansaaliit. Kalastajien verkkoihin ja pyydyksiin tarttuu nyt aivan uusia lajeja.

Esimerkiksi kotilot ovat kadonneet lähes täysin Israelin vesiltä ja turkkilaisten kalastajien pyydykset täyttyvät nyt sillikuningaskaloista, joita ei alueella ole aiemmin esiintynyt. Ligurian rannoilla Italiassa verkkoihin tarttuvat sellaiset barracudat ja meriahvenet, jotka elelevät yleensä Välimeren eteläosissa.

Tuhannesta Välimereen vast'ikään tulleesta vierastalajista yli 120 on uusia kalalajeja. Muun muassa normaalisti _ _Afrikan etelärannoilla eleleviä kalalajeja on tavattu Välimerestä.

Kalastajien lisäksi myös rantojen asukkaat ja ravintoloitsijat ovat joutuneet tottumaan uusiin makuihin. Illallispöytiin ja ruokalistoille ovat uineet juuri sillikuninkaat ja jopa meduusat.

Toisaalta meduusoja pyydetään myös siksi, että ne saadaan pidettyä pois rannoilta matkailijoita häiritsemästä. Sitten meduusat toimitetaan kosmetiikkateollisuudelle, jossa meduusoista saatava kollageeni jatkojalostetaan ihonhoitotuotteisiin.

Maailman luonnonsäätiö huomauttaa lisäksi, että ryöstökalastus, meren saastuminen ja muu ihmisen aiheuttama paine meren ekosysteemille ovat jo nyt horjuttaneet merkittävästi Välimeren ekologista tasapainoa.

Rahtialus välimerellä Libanonin edustalla.
Libanonilainen kalastaja veneessä konttialuksen vieressä Välimerellä Beirutissa, Libanonissa, toukokuussa 2017. Kuva: Wael Hamzeh / EPA

Koralleista pian jäljellä vain valokuvat

Lämpenevät vedet muuttavat rajusti myös merenpohjan elämää.

Meriheinä- ja korallikasvustot sekä simpukkaviljelmät ovat huomattavasti kutistuneet koko Välimeren alueella. Joiltakin alueilta ne ovat kadonneet kokonaan.

Esimerkiksi Espanjan ja Italian simpukkakannat ovat aivan vast'ikään tuhoutuneet lähes kokonaan. 30 prosenttia Välimeren koralleista on tuhoutunut myrskyissä ja äärisäissä.

Näiden lajien katoamisella on suuria vaikutuksia koko meren ekosysteemiin, sillä ne antavat monille muille lajeille suojaa ja luontaisen elinympäristön.

Lisäksi merenpohjan kasvusto on luontainen hiilinielu. Pohjan meriheinäniityt sitovat kymmeniä prosentteja Välimeren maiden hiilidioksidipäästöistä. Lämpenevät vedet ja merenpinnan nousu uhkaavat näitä kasvustoja eniten.

Tietysti terve ja elävä merikasvillisuus ja -eläimistö ovat myös matkailulle merkittävä vetovoimatekijä.

Ihmisiä auringossa kreikkalaisella rannalla.
Rannat ovat taas auki Kreikassa koronakurimuksen jälkeen. Pandemioiden lisäksi rantaelämää uhkaavat Välimeren lämpeneminen ja rajut sääilmiöt. Kuva: Alexandros Vlachos / AOP

Merenpinta metrin korkeammalla vuonna 2100

WWF patistaa raportissaan ihmisiä niin Välimeren rantavaltioissa kuin maapallolla muutoinkin vähentämään kasvihuonekaasuja – ja samalla jo sopeutumaan koko ajan lämpenevän meren luomaan uuteen todellisuuteen.

Raportin mukaan Välimerestä on tulossa koko maapallon lämpimin ja samalla suolaisin meri.

Välimeren lämpötila nousee 20 prosenttia enemmän kuin merien lämpötila keskimäärin.

Tällä menolla Välimeren pinta on noussut metrillä vuoteen 2100 mennessä.

LUE MYÖS:

Tutkimus: Suurin osa merten muovista ei päädykään avomerten pyörteiksi vaan herkkiin rannikkovesiin ja rannoille

Tästä tulee ilmastovuosi EU:ssa, jaossa satoja miljardeja euroja – Saastuttamisen hinta nousee, teollisuuden päästöt pienenevä

Analyysi: Näitä ilmastotavoitteita on jo odotettukin – USA:n ja muiden maiden lupaukset kurovat ammottavaa päästökuilua pienemmäksi

YK:n päästöraportti: Ilmasto näyttää lämpenevän yli kolme astetta, mutta Pariisin sopimuksen raja on yhä mahdollista saavuttaa