Helsinkiläinen 2000-luvun taitteessa rakennettu rivitalo on samaan aikaan sekä hyvin tavallinen että harvinainen.
Se on harvinainen siksi, että käynnissä on remontti, jonka aikana kaukolämmölle jätetään hyvästit ja yhtiö alkaa lämmetä maalämmöllä.
– Maalämpö näytti kannattavalta ja samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Autamme Helsingin kaupunkia ja koko Suomea tavoittamaan tavoitteet fossiilivapaudesta, sanoo taloyhtiön puheenjohtaja Heikki Sivonen.
Taloyhtiö on hyvin tavallinen siksi, että siihen pätevät samat nyrkkisäännöt maalämmön mahdollisuuksista kuin moniin muihinkin pääkaupunkiseudun taloyhtiöihin – myös kerrostaloihin.
– Tämä on hyvin tyypillinen kohde. Oikeastaan ainoa poikkeavuus oli se, että kallion päällä oli aika paljon maata ja siksi maalämpökaivojen rakentaminen oli hieman kalliimpaa, sanoo energia-asiantuntija Pauli Karppinen St1 Lähienergiasta.
Jos kaukolämmön vaihto maalämpöön on tässä taloyhtiössä kannattavaa, se on sitä myös sadoissa, ellei jopa tuhansissa muissakin taloyhtiöissä. Joissain tapauksissa se on vieläkin kannattavampaa.
Kannattavuuden tukipilarit ovat remontin, kaukolämmön ja sähkön hinnat sekä lainojen korot.
Tässä jutussa keskitytään kaukolämmön hintakehitykseen lähivuosina. Se koskettaa myös niitä pääkaupunkiseudun asukkaita, joita maalämpö ei voisi vähempää kiinnostaa – lämpeneehän valtaosa alueen kodeista nimenomaan kaukolämmöllä.
Hintakehityksen suuntaa etsitään niin historiasta, nykypäivästä kuin lähitulevaisuudestakin.
Energiaremontti ei näy aluksi lainkaan vastikkeessa
Aloitetaan nykypäivästä ja asunto-osakeyhtiö Pasuunapuistosta Helsingin Kannelmäessä.
– Kyllä taloyhtiön hallituksen vastuu on pitää huolta taloudesta, ja se oli tässäkin ykkösasia, sanoo taloyhtiön puheenjohtaja Heikki Sivonen.
Taloyhtiön kaukolämpöjärjestelmä on parikymmentä vuotta vanha, ja siihen olisi pitänyt joka tapauksessa tehdä noin 20 000 euron remontti.
Sen sijaan taloyhtiö päätti siirtyä maalämpöön 225 000 euron remontilla.
Maalämpöremontti ei valmistuttuaan näy lainkaan asukkaiden asumismenoissa. Lämmityskustannukset laskevat saman verran kuin mitä huoltokustannukset nousevat ja lainasta pitää maksaa lyhennyksiä ja korkoja. Remontti maksetaan 15 vuoden lainalla.
Lämmityskustannukset laskevat, koska lämpöpumppujen sähkölasku on alle puolet aiemmasta kaukolämpölaskusta.
Tämä johtuu siitä, että maalämpöjärjestelmä tuottaa yhdellä wattitunnilla sähköä yli kolme wattituntia lämpöä. Lisäksi lämmityksen tarpeen pitäisi tippua viidellä prosentilla, kun lämmitysjärjestelmästä tulee aiempaa fiksumpi.
Nykyhinnoilla näyttäisi siis olevan samantekevää, vaihtaako taloyhtiö kaukolämmön maalämpöön vai ei.
Yhtiön katse onkin tulevassa.
Hintojen nousu kasvattaisi säästöjä – suurin säästö kun laina on maksettu
Taloyhtiön ajatus kannattavuudesta perustuu siihen, että maalämpöön vaihtaminen pienentää tulevien vuosien lämmityslaskuja – tai ainakin hillitsee niiden nousua.
Yhtiö on tehnyt pidemmän aikavälin kannattavuuslaskelmat sillä oletuksella, että sähkön ja kaukolämmön kokonaishinnat nousevat samaan tahtiin. Koska lämpöpumppujen sähkölasku on alle puolet kaukolämpölaskusta, hinnannousu kasvattaa kaukolämpölaskua euroissa enemmän kuin maalämpölaskua.
Seuraavalla kuvaajalla voit itse kokeilla, miten erilaiset vaihtoehdot energian hinnannoususta vaikuttavat siihen, kuinka kannattavaa maalämpöön vaihtaminen on. Mitä enemmän hinnat nousevat, sitä kannattavammalta maalämpö näyttää.
Jos hinnat pysyvät nykytasolla, säästöä alkaa kertyä vasta 15 vuoden kuluttua, kun laina on maksettu.
Monet maalämpöyhtiöt tekevätkin laskelmat nykyhinnoilla, ettei jälkeenpäin tule sanomista pieleen menneistä ennusteista.
St1 käyttää tarjouksissaan kolmen prosentin hinnannousua, ja tähän on perustanut laskelmansa myös Pasuunapuiston taloyhtiö.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Miika Rämä kertoo, että heidän esimerkkilaskelmissaan käytetään usein kahden prosentin nousua. Hän on nähnyt lämpöpumppujen tarjouslaskelmissa enimmillään jopa viiden prosentin nousulukuja.
– Se kuulostaa kyllä hurjalta. En usko että kaukolämmön hinta nousisi vuodesta toiseen näin paljon, sanoo tutkimusryhmän päällikkö Rämä.
Pasuunapuiston laskelmat on tehty 20 vuoden ajalle. Jos koko lämpöpumppujärjestelmä menisi vaihtoon tämän jälkeen, sen uusiminen maksaisi noin puolet nyt tehtävästä remontista, sillä lämpökaivoista riittää lämpöä koko rakennuksen eliniän ajaksi.
Mutta entä jos kaukolämpötutkija Rämä asuisi itse Pasuunapuiston rivitalossa, olisiko hän äänestänyt yhtiökokouksessa kaukolämpöä vai maalämpöä?
Tutkija nauraa hetken ennen vastausta.
– En osaa sanoa.
Kaukolämmön hinta on noussut epätasaisesti – ja ajoittain jopa laskenut
Katsotaan seuraavaksi historiaan, koska sillä on meille kaksi opetusta.
Energiateollisuus ry (ET) on kerännyt tilastoa kaukolämmön hinnoista eri kaupungeissa nykymenetelmällä heinäkuusta 2010 saakka.
ET:n mukaan tilasto on luotettavimmillaan nimenomaan hintakehityksen tarkastelussa. Energiayhtiöiden väliseen vertailuun se sopii huonommin, ja yksittäisen taloyhtiön lämpölaskun laskemiseen vielä huonommin.
Yle laski tilaston perusteella, miten kaukolämmön vuosilasku on muuttunut eri kaupungeissa. Mittatikkuna on Pasuunapuiston 100 neliön rivitaloasunto.
Tilaston ensimmäinen opetus on se, että kaukolämpöyhtiöt eivät ole veljeksiä keskenään. Helsinkiläisten kaukolämpölasku kasvoi reilussa vuosikymmenessä 70 prosenttia. Vantaalla nousua oli 46 ja Espoossa 48 prosenttia.
Kuvaajassa on vertailun vuoksi 4 prosentin vuotuista hinnannousua kuvaava harmaa käyrä.
Tilaston toinen opetus on se, että hintojen muutos on kaikkea muuta kuin tasaista.
Espoossa ja Vantaalla koettiin kova nousu 2010-luvun alussa, mutta sitten nousu taittui. Vantaalla kaukolämpö on edelleen halvempaa kuin vuonna 2013, ja Espoossakin vuoden 2013 hinta ylittyi vasta pari vuotta sitten.
Helsingissä hintojen nousu on ollut naapureita jyrkempi ja tasaisempi. Siitäkin huolimatta kaukolämpö oli tämän vuoden alussa hieman halvempaa kuin kaksi vuotta sitten.
Kerrostaloissa kaukolämpö on keskimäärin halvempaa kuin rivitaloissa, mutta hintojen kehitys on kulkenut samaa rataa.
Helen korotti hintoja ja perusteli sitä fossiilisilla polttoaineilla
Juuri nyt kaukolämmön hinnalle on kovat nousupaineet ainakin Helsingissä.
Toukokuussa moni saattoi pelästyä, kun kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti nostavansa kaukolämmön energian hintaa kertarysäyksellä 25 prosenttia.
Vaikutus vuoden kokonaislaskuun on sentään pienempi.
Ensinnäkin nousu koski kesähintoja. Suurin osa kaukolämmöstä kulutetaan talvella, eikä talvihintoja nostettu ainakaan vielä.
Toiseksi muutos koski energian hintaa, joka kattaa Helenin tapauksessa noin 75 prosenttia kaukolämpölaskusta. Loput 25 prosenttia on kiinteää vesivirtamaksua, jota yhtiö ei nostanut.
Vaikka nyt Helen nosti pelkkiä kesähintoja, myös talvihintoja voisi korottaa samoilla perusteilla:
- fossiilisten lämmityspolttoaineiden valmisteverojen korotus
- polttoaineiden hinnan nousu
- voimakkaasti kohonneet päästöoikeuksien hinnat
Fossiilisten polttoaineiden verotukseen vedotaan myös Espoon lämmityksestä vastaavalla Fortumilla, kun kysytään syytä viime vuosien hinnannousuun.
Mutta kun puhutaan lähitulevaisuudesta, perusteista viimeinen on sitäkin ajankohtaisempi ja kiinnostavampi.
Päästöoikeuksien hinnat ovat kovassa nousussa
Kaikkien energiayhtiöiden pitää lunastaa yksi päästöoikeus jokaista tuottamaansa hiilidioksiditonnia kohden. EU:n päästökauppaa moitittiin vuosikausia tehottomaksi, kun päästöoikeuksien hinnat matelivat alamaissa, mutta viime aikoina hinta on noussut jyrkästi.
Nousu alkoi vuonna 2018, ja viime syksyn jälkeen päästöoikeuden hinta on kaksinkertaistunut.
– Päästöoikeuksien hinnan nousu viime aikoina ei ole ollut minulle ihan kauhea yllätys, ja kyllä sen voi ennakoida nousevan edelleen, sanoo VTT:n tutkija Rämä.
Muutos on Rämän mukaan luonnollinen seuraus siitä, että päästökaupan piiriin lisätään toimialoja ja samaan aikaan päästöoikeuksia jaetaan aiempaa vähemmän. Tahdin määräävät EU:n poliitikot, ja tahti on viime vuosina kiristynyt.
– Muutoksen nopeus on ollut ehkä yllätyskin toimialalle. Tilannekuva oli käsittääseni eri vielä viisi vuotta sitten, Rämä sanoo.
Päästöoikeuksien hinta kirpaisee eniten sellaisia kaukolämpöyhtiöitä – ja niiden asiakkaita – jotka polttavat paljon fossiilisia polttoaineita, eli esimerkiksi kivihiiltä, turvetta, öljyä tai maakaasua.
Ja tässä suhteessa pääkaupunkiseudun energiayhtiöt eroavat merkittävästi toisistaan.
Helsinkiläinen rivitaloasukas voisi nykyhinnoilla maksaa 200 euroa vuodessa pelkistä päästöoikeuksista
Yle teki suuntaa antavan laskelman siitä, kuinka paljon päästöoikeudet voisivat vaikuttaa rivitaloasunnon koko vuoden kaukolämpölaskuun eri kaupungeissa.
Laskelmassa testattiin neljää eri hintaa päästöoikeudelle:
- 5 euroa (tyypillinen hinta 2010-luvun puolivälissä)
- 25 euroa (tyypillinen hinta vuonna 2020)
- 50 euroa (hinta nyt)
- 100 euroa (kaksinkertainen hinta nykyiseen verrattuna)
Vaikutus on luonnollisesti suurin Helsingissä, koska siellä käytetään eniten fossiilisia polttoaineita.
Viime vuosikymmenen matalilla päästöoikeuksien hinnoilla vaikutus lämpölaskuun olisi Helsingissä parikymppiä, mutta tuoreimmilla hinnoilla se voisi nousta liki 200 euroon.
Jos päästöoikeuksien hinta kipuaa sataseen, pelkistä päästöoikeuksista voisi joutua pulittamaan vajaat 400 euroa. Se olisi reilu neljännes koko tämän hetken lämpölaskusta, joka on esimerkkiasunnossa 1 440 euroa.
Myös Espoossa päästökauppa luo merkittäviä paineita nostaa kaukolämmön hintaa, mutta vähemmän kuin Helsingissä.
Vantaalla päästökaupan hinnat eivät juuri näy. Suurin syy on vuonna 2014 valmistunut jätevoimala, jota vieläpä laajennetaan parhaillaan. Vaikka laitoksen piipusta tupruaakin hiilidioksidia, jätteen poltosta ei tarvitse maksaa päästöoikeuksia.
– Vantaalla on hyvä tilanne hinnan suhteen. Jätevoimala puksuttaa kustannustehokkaasti ainakin seuraavan vuosikymmenen ennen kuin EU:n tasolla aletaan jätteenpolttoa mahdollisesti vähentämään, sanoo Rämä.
Laskelma antaa yksinkertaistetun arvion päästökaupan vaikutuksesta kaukolämpölaskuun. Todellisuudessa energiayhtiöillä on varastossa vaihteleva määrä käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia, eikä päästöoikeuksien hintoja välttämättä siirretä täysimääräisesti kuluttajahintoihin.
Tosiasia on kuitenkin se, että mikäli päästöoikeuksien hinnat pysyvät korkealla tai jatkavat nousuaan, niistä koituu suuri paine nostaa kaukolämmön hintaa ainakin lähivuosina.
– Jos kaukolämpöyhtiöissä ei tehtäisi mitään, niin joissain kaupungeissa kaukolämmön hinnan voi nähdä nousevan. Mutta nyt ollaan tekemässä, sanoo VTT:n Rämä.
Ja nyt on aika kääntää katseet tulevaan.
Energiayhtiöt sulkevat fossiilisia laitoksiaan
Päästökaupan vaikutus kaukolämmittäjien lähivuosien laskuun riippuu luonnollisesti siitä, kuinka pian energiayhtiöt pääsevät fossiilisista polttoaineista eroon. Suunta on kaikilla sama, mutta tahti vaihtelee.
Alla olevaan kuvaajaan on koottu tämänhetkiset näkymät siitä, millä aikataululla kaukolämpöyhtiöt luopuvat fossiilisista polttoaineista.
Palkin pituus kertoo siitä, kuinka pitkään eri polttoaineita käyttäviä laitoksia aiotaan käyttää. Palkin paksuus kertoo siitä, kuinka paljon kullakin polttoaineella tuotettua lämpöä myytiin vuonna 2020.
Kuvaaja ei ole koko totuus, koska energiayhtiöt voivat vähentää laitosten käyttöä jo ennen niiden sulkemista.
Esimerkiksi Helsingin Hanasaaren kivihiililaitoksen on tarkoitus siirtyä varavoimalaksi jo talvella 2022–2023, kun Vuosaaren biovoimala saadaan tuotantoon. Espoossa kaasun poltto jatkuu vielä pitkään, mutta tippuu 31 prosentista 10 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä.
Kuvaajan pitkiin ja paksuihin maakaasua kuvaaviin palkkeihin sisältyy toinenkin muuttuja. Fossiilinen maakaasu voidaan nimittäin korvata vanhoissakin laitoksissa vaikka kokonaan uusiutuvalla tai synteettisellä kaasulla, mikäli niiden saatavuus ja hinta ovat kohdallaan. Esimerkiksi Vantaalla maakaasun poltto lämpökeskuksissa loppuu vuoden 2026 aikana, mutta laitosten sulkemisen sijaan ne saattavat siirtyä jätevoimalan yhteydessä valmistettavan synteettisen kaasun käyttöön.
Lieventävistä asianhaaroista huolimatta kuvaaja antaa mittakaavan siitä, kuinka suuria ja nopeita muutoksia eri kaupunkien on tehtävä.
– Sanoisin että Helsinki on haasteellisimmassa tilanteessa. Se on yksinkertaisesti järjestelmistä suurin, sanoo Rämä.
Kaukolämpöyhtiöt tietävät jo, miten tehdä nykyistä halvempaa ja vihreämpää kaukolämpöä
Näyttäisi siis siltä, että Pasuunapuiston rivitaloyhtiön luotto kaukolämmön hinnannousulle Helsingissä on ainakin lähivuosien perusteella vankalla pohjalla.
Mutta energiayhtiöt vakuuttavat, että hekin pystyvät tuottaamaan nykyistä halvempaa ja vihreämpää kaukolämpöä lämpöpumpuilla – vaikka sitten hyisestä merestä.
Voit lukea aiheesta lisää seuraavista jutuista.
Taloyhtiön puheenjohtaja on työssään tehnyt IT-ratkaisuja energiayhtiölle ja on jo hajulla siitä, mistä on kyse. Hän uskoo, että kaukolämmön hintakäyrä jatkaa nousua – tai ei ainakaan käänny oman maalämmön hintakäyrää halvemmaksi.
Mutta entä jos 20 vuoden päästä osoittautuukin, että maalämpöön vaihtaminen ei sittenkään kannattanut taloudellisesti?
– Ainakin nopeammalla aikataululla päästiin fossiilivapauteen, kun energiayhtiöt tavoittelevat sitä 10 tai 20 vuoden päähän, Heikki Sivonen sanoo.
Olisitko itse valinnut samassa tilanteessa kaukolämmön vai maalämmön? Uskotko kaukolämmön hinnan nousevan lähivuosina? Osallistu keskusteluun napauttamalla alla näkyvää keskustele-painiketta. Keskustelu on auki torstaihin kello 23 asti.
Lue seuraavaksi: