Terroristijärjestö Isisin alueelta kiinniotettujen ulkomaalaisten kohtalosta neuvoteltiin torstaina etäyhteydellä EU:n, Yhdysvaltojen ja internointileirejä hallinnoivan Syyrian kurdihallinnon välillä. Neuvotteluihin osallistui myös Suomi.
Internointileireillä on kymmeniä tuhansia syyrialaisia ja ulkomaalaisia.
Pohjois- ja Koillis-Syyrian kurdihallinto toivoi neuvotteluissa kansainvälisen yhteisön yhteistyötä tilanteen ratkaisemisessa. Kurdihallinnolla ei ole siihen yksin varaa, kertoo kurdien uutistoimisto Hawar.
Kurdihallinto toivoo, että ulkomaat kotiuttaisivat kiinniotetut naiset, joita ei epäillä rikoksista, sekä heidän lapsensa. Kurdit haluaisivat myös tukea leirin ja sen turvatoimien ylläpitoon.
Kurdihallinnon edustaja kuvaa Hawarille neuvotteluja myönteisiksi, mutta ei kerro yksityiskohtia.
Myöskään Suomea kokouksessa edustanut ulkoministeriön Syyrian erityisedustaja Jussi Tanner ei kerro Ylelle neuvottelujen sisällöstä:
– Itse tapaamisesta en voi kertoa oikeastaan mitään. Tiedot ovat luottamuksellisia ja sille on hyvät syynsä, miksi ne täytyy pitää sellaisina, Tanner sanoo.
"Kotiuttaminen aletaan nähdä ainoana vaihtoehtona"
Tannerin mielestä näyttää aika selvältä trendiltä, että länsimaat alkavat nähdä kansalaistensa kotiuttamisen enemmän ja enemmän ainoaksi vaihtoehdoksi.
Ratkaisut tehdään ennemminkin kansallisesti ja kahdenvälisissä neuvotteluissa kurdihallinnon kanssa kuin kansainvälisesti.
– Joka maalla on erilainen lainsäädäntö ja myös poliittiset realiteetit ovat erilaisia. Suomen lisäksi on vähitellen tullut muutamia muita maita, jotka ovat ilmoittaneet valmiutensa kotiuttaa, Tanner sanoo.
Kevään mittaan Belgia on tehnyt päätöksen kotiuttaa lapsia tarvittaessa äiteineen ja sen jälkeen Tanska. Vastikään Hollanti kotiutti yhden äidin lapsineen, vaikkei ole aiemmin ollut halukas kotiuttamisiin.
– Käsittääkseni he ovat viitanneet tähän tapaukseen yksittäistapauksena, mutta heillä on kyllä siellä samankaltaisessa asemassa olevia ihmisiä aika paljon.
Suomeen Syyriasta on palannut kuusi äitiä ja parikymmentä lasta. Ulkoministeriö ei kerro täsmällisesti, kuinka monta Isisin alueelle matkustaneita suomalaisia naisia ja lapsia on vielä Syyriassa, mutta naisia on puolisen tusinaa ja lapsia alle 15. Ei ole tiedossa, että ketään Syyriassa olevista suomalaisnaisista epäiltäisiin rikoksista.
Suomi pyrkii kotiuttamaan suomalaislapset niin pian kuin mahdollista, ja tähän mennessä lapsia ei ole ollut mahdollista kotiuttaa ilman äitiään.
Kurdien Rojava Information Centerin mukaan al-Holin leirillä – jossa myös suomalaisnaisia ja -lapsia on pidetty – oli kesäkuun alussa vajaat 60 000 ihmistä. Heistä runsaat 30 000 oli syyrialaisia, runsaat 20 000 irakilaisia ja 8 579 jonkun muun maan kansalaisia.
Kansainvälistä tuomioistuinta tuskin pian syntyy
Kurdien uutistoimiston mukaan torstain neuvotteluissa keskusteltiin myös oikeudenmukaisen oikeuskäsittelyn saamisesta Isisin riveihin liittyneille taistelijoille ja rikoksiin syyllistyneille naisille.
Näistäkään neuvotteluista Tanner ei kerro. Hän kuitenkin toteaa, että aikaa on kulunut aika paljon ja näyttää siltä, ettei alueelle synny äärellisessä ajassa kansainvälistä tuomioistuinta, jollaisen perustamista on pohdittu julkisuudessa. Kurdihallinnon tavoitteena on ollut myös paikallisten, ulkomaiden tukemien tuomioistuinten perustaminen.
Tanner toteaa, että juridiset ja käytännön ongelmat tuomioistuinten tiellä ovat mittavat.
Tanner ei kerro sitäkään, saavatko torstaina käydyt neuvottelut jatkoa. Kansainvälistä ratkaisua hänen mukaansa etsitään, mutta omien kansalaisten kohtelu on vahvasti yksittäisten maiden käsissä.
– Yhtä yleistä kansainvälistä. ratkaisua ei näyttäisi olevan syntymässä.
Hän huomauttaa, että yli kaksi vuotta on jo kulunut.
– Jotain pitäisi tapahtua aika pian. Tässä ei voida enää kansainvälisiä ratkaisuja ja tuomioistuimia kovin kauan odottaa tai ongelma jää ratkaisematta.
Tannerin mukaan Suomi on aktiivinen sekä verrokkimaiden että kurdihallinnon suuntaan. Suomi myös korostaa, että konfliktin jälkeistä kiinniottoa säätelee kansainvälinen oikeus aika tarkasti, ja nykyinen tilanne – ihmisten pitäminen pidätettyinä pitkiä aikoja ilman syytettä ja oikeudenkäyntiä – on sillä tavoin laiton.
Isisin riveihin vierastaistelijoiksi lähteneiden suomalaisten määrästä kysyttäessä Tanner viittaa Supon tietoon, että tiedossa on noin 80 lähtenyttä. Parikymmentä on palannut. Kaikkien kohtaloa ei tiedetä: osa on kuollut, osa kateissa. Tannerin mukaan ei ole varmaa, saadaanko kaikkien kohtalosta koskaan tietoa.
Hän ei kommentoi, onko suomalaisia vierastaistelijoita vangittuna.
Lue myös:
Analyysi: Suomi näyttää tietä al-Hol-kotiutuksissa – ravisuttavalla päätöksellä on yhdet kasvot