Turun yliopiston biotekniikan väitöstutkimuksessa on kehitetty aiempaa herkempiä pika- eli vieritestejä sairauksien havaitsemiseksi. Kehitetyn testin avulla on mahdollista saada lähes laboratoriotestauksen tasoisia tuloksia, vaikka mahdollisuutta laboratoriossa testaamiseen ei olisi.
Tutkimuksessa väitöskirjatutkija Iida Martiskainen kehitti tiiminsä kanssa testit hepatiitti B -viruksen pinta-antigeenien ja HI-viruksen vasta-aineiden sekä sydäninfarktia edeltävän troponiini I:n havaitsemiseen.
Pinta-antigeenit käynnistävät vasta-aineiden muodostumisen kehossa. Pinta-antigeenit muodostuvat kehossa nopeammin kuin vasta-aineet, minkä takia niitä hyödynnetään usein pikatesteissä. Troponiinit ovat proteiineja, jotka osallistuvat lihasten supistumiseen.
Martiskainen valitsi tutkimukseensa juuri hepatiitti B:n ja HI-virukset, sillä ne aiheuttavat maailmanlaajuisesti monien satojen tuhansien ihmisten kuoleman vuosittain.
– Esimerkiksi kaikissa kehittyvissä maissa ei ole mahdollisuutta seuloa luovutettua verta infektioiden varalta samalla herkällä systeemillä, jota esimerkiksi Suomessa käytetään. Tällaisella herkällä pikatestillä voitaisiin päästä niissäkin olosuhteissa lähemmäs yhtä tarkkaa diagnostiikkaa, Martiskainen kertoo.
Teknologiaa voidaan todennäköisesti hyödyntää myös muiden sairauksien seulontaan.
Tulkintavaikeus on nykyisten pikatestien heikkous
Pikatestien hyödyntäminen on viime vuosina lisääntynyt testien kehittymisen myötä. Niitä käytetään esimerkiksi ambulanssissa, odottaessa ensihoitoyksikön saapumista paikalle, lääkärin vastaanotolla ja kotona.
Yksi nykyisten pikatestien heikkouksista on se, että useat niistä perustuvat käyttäjänsä arvioon testituloksesta. Esimerkiksi viivojen määrään perustuva testi voi joissain tapauksissa näyttää toisen viivan heikosti, jos tulokseen vaadittavaa merkkiainetta on testinäytteessä vain vähän. Tällöin todellinen tulos voi jäädä huomaamatta.
Tuloksen tulkitsemiseen voivat vaikuttaa myös erilainen valaistus ja aiempi kokemus testien tulkitsemisesta.
Nyt kehitetyn testin etu on selkeyden lisäksi mahdollisen infektion tai sairastapauksen aikaisempi havaitseminen. Tällöin hoidon aloittaminen ei viivästy. Esimerkiksi sydäninfarktitapauksissa hoidon pikainen aloittaminen on tärkeää.
– Troponiini I:n testaamiselle on paljon kiinnostusta pikatestikehityksessä. Sille haluttaisiin kehittää entistä herkempiä testejä. Saavuttamamme herkkyys oli hyvä, mutta olisi hienoa, jos sitä voitaisiin kehittää vielä enemmän, Martiskainen kertoo.
Pikatesti havaitsi 30 nanogrammaa troponiini I:tä litrasta. Laboratoriotesteissä tuloksen saamiseen tarvitaan noin 10 nanogrammaa tutkittavaa ainetta.
Elintason noustessa ei-tarttuvien sairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien, määrä lisääntyy. Ei-tarttuvat taudit ovat suurin kuolinsyy EU:ssa, ja niistä aiheutuu myös suurin osa EU:n terveydenhuoltokustannuksista. THL:n mukaan Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 10 000 sydäninfarktin saanutta potilasta.
Testin teknologia perustuu mitattavaan valoon
Tutkimuksessa kehitetyissä testeissä hyödynnettiin nanokokoisia kiteitä, jotka sekä tuottavat että vastaanottavat valoa. Valon intensiteetin avulla voidaan tulkita, kuinka paljon testinäytteessä on merkkiainetta, joka viittaa infektioon.
Testiä varten kehitettiin myös helppokäyttöinen kannettava lukijalaite, jolla testitulos luetaan. Näin vältetään subjektiivisen tulkinnan sudenkuopat.
Tutkimus pikatestin parissa jatkuu.
Testi ei ole vielä markkinoilla, mutta kaupallistamispotentiaalia löytyy
Koronaviruspandemia on korostanut tarkan pikatestaamisen tarvetta. Markkinoille onkin ilmaantunut useita erilaisia koronavirustartunnan testaamiseen tarkoitettuja pikatestejä, joista osaa markkinoidaan kotikäyttöön.
Tähän liittyen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisi huhtikuussa avoimen kirjeen koronavirus-pikatestien jakelijoille ja niiden jakelua suunnitteleville. Kirjeessään Fimea pyysi lisätietoja markkinoilla olevista testeistä, ja muistutti testien asianmukaisesta markkinoinnista.
Martikaisen ja hänen tiiminsä kehittämää testiä ei ole ainakaan vielä kaupallistettu, mutta markkinarako ja potentiaalia sillä kuitenkin on.
– Uskon, että tämä testi voi olla tulevaisuudessa kaupallinen alusta, jonka päälle voidaan kehittää erilaisia testejä, Martiskainen sanoo.
Saadakseen markkinointiluvan testin tulee ensin olla asetettujen vaatimusten mukainen. Suomessa lääketieteellisen välineistön luvista vastaa Fimea. Lisäksi kansainväliseen myyntiin tarkoitetuille testeille on olemassa omat vaatimuksensa. Myyntikriteereiden toteutumisesta huolehtii tuotteen valmistaja.