Kuluttajille tarjotaan nykyään erilaisia laboratoriomittauksia. Valikoimassa on jokaiselle jotakin: on liikkujan terveystarkastusta, influenssatestiä, laihduttajan pakettia ja tutkimuksia sellaiselle, jolla on voimat vähissä.
Näihin laboratoriomittauksiin voi mennä ilman lääkärin lähetettä. Mutta kuka niitä tarvitsee?
Ei kukaan, jos kysytään tutkimusprofessori Pekka Jousilahdelta THL:stä.
– Paketit, joita tarjotaan asiakkaalle suoraan, eivät ole terveyden kannalta perusteltuja. Saahan ihminen tietysti käyttää rahansa mihin haluaa, mutta pääasiassa tutkimuksiin pitäisi mennä terveydenhuollon ammattilaisen konsultaation jälkeen, Jousilahti sanoo.
Myös Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala suhtautuu kriittisesti näihin laboratoriopaketteihin.
– Medikalisaation yhteydessä puhutaan paljon siitä, tehdäänkö turhia leikkauksia tai annetaanko turhia lääkehoitoja. Ei pitäisi ottaa turhia tutkimuksiakaan, Hekkala sanoo.
Hänen mukaansa lääkärikoulutuksessa suuri osa on diagnostiikkaa eli sairauden toteamista.
– Lääkäri perustaa diagnostiikkaansa potilaan haastattelun taustoista ja oireista sekä tutkimisessa saatuihin havaintoihin. Sen jälkeen tulevat vasta laboratoritutkimukset. Kritiikittömästi mittaaminen ei sovellu lääkärin ajatusmaailmaan siitä, miten sairauksia todetaan.
Lisäksi joissain mittauksissa voi tulla viitearvosta poikkeavia tuloksia ilman, että se tarkoittaisi sairautta. Siitä seuraa turhaa huolta, jos tutkimuksiin ei kuulu lääkärin tulkintaa.
Kolesteroli ja verenpaine tärkeimmät arvot
Kun itsensä mittaamisesta on tullut muotia, on vaikeaa tietää, millaisia tutkimuksia ihminen elämänsä aikana oikeasti tarvitsee.
Vastaus on loppujen lopuksi yksinkertainen, kun puhutaan perusterveestä ihmisestä ilman riskiä perinnöllisiin sairauksiin. Tärkeintä on mitata kolesteroli ja verenpaine – ja nekin vasta keski-iässä.
– Jokaisen ihmisen on siinä iässä syytä tietää verenpaineensa ja kolesteroliarvonsa. Siitä lähtien verenpainemittausta on hyvä tehdä vähintään silloin tällöin. Jos kolesteroli on normaalitasolla, riittää, että se tutkitaan viiden vuoden välein, Pekka Jousilahti sanoo.
Hän kehottaa kansaa käyttämään myös FINRISKI-laskuria, jolla voi laskea riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai vakavaa aivoverenkiertohäiriöön kymmenen seuraavan vuoden aikana. Sitä varten ihmisen täytyy tietää verenpaine- ja kolesteroliarvonsa.
Anna-Mari Hekkala lisää, että jos ihmisellä on vyötärölihavuutta, hänen on hyvä tarkkailla verensokeriaan jo nuorempana sokeriaineenvaihdunnan häiriön varalta.
Molemmat lääkärit korostavat, että jos elintavat ovat huonot tai suvussa on sairauksia, mittauskynnys on huomattavasti matalampi jo nuorempana. Lisäksi raskauden aika on oma lukunsa, johon kuuluu erilaisia tutkimuksia.
Myös syöpäseulontoihin on syytä osallistua. Niiden hyödyllisyydestä on tieteellinen näyttö.
Verenpainemittari antaa tärkeää tietoa sykkeestäkin
Sydänliiton Hekkala muistuttaa, että korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti suurin terveitä elinvuosia verottava tekijä.
– Liiallinen kohina putkistossa rasittaa aivoja, sydäntä ja munuaisia. Pitämällä verenpaine kurissa ehkäistään myös muistisairauksia.
Verenpaine alkaa nousta 40 ikävuoden jälkeen. Miehillä se nousee noin 70-vuotiaaksi asti, naisilla 80-vuotiaaksi.
– Jos miettii, minkä mittarin hankkisi kotiin, niin kyllä verenpainemittari on ykkönen.
Verenpainemittarissa on sekin hyvä puoli, että sillä voi seurata sydämen sykettä samalla. Hekkalan mukaan tällä tavoin voi jopa ehkäistä aivoinfarktin.
- Noin neljännesmiljoonalla suomalaisella on eteisvärinä, ja erityisesti ikääntyessä sen vaara kasvaa. Eteisvärinä ei ole sinänsä sydämelle haitallinen rytmihäiriö, mutta se altistaa aivoinfarktille.
Eteisvärinä voi olla täysin oireeton. Mutta jos verenpainetta seuratessaan kirjaa ylös myös sykkeen, näkee helposti pulssin muuttumisen.
– Modernit mittarit jopa vihjaavat, että nyt on rytmihäiriö päällä.
Viime aikoina markkinoille on tullut myös uusia rytmintarkkailulaitteita ja puhelinsovelluksia, joiden avulla voi tutkia eteisvärinän mahdollisuutta.
Suomalaisessa terveydenhuollossa suuri paradoksi
Iso joukko suomalaisista on työterveyden hoivissa, minkä ansiosta heiltä mitataan erilaisia arvoja. Työterveyshuollon ulkopuolella olevien täytyy olla itse aktiivisia, jos he haluavat terveystarkastukseen.
Freelance-pohjalta töitä tekevillä ei ole yleensä työterveyshuoltoa. Sydänliitto tekikin pari vuotta sitten freelance-muusikoiden kanssa projektin. Kävi ilmi, että muusikoista iso osa ei tiennyt omia kolesteroliarvojaan.
Kunnissa on isoja eroja siinä, miten ne kohtelevat terveydenhuollossaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä. Joissain kunnissa työttömiä kutsutaan terveystarkastuksiin, mutta moni jää tyhjän päälle.
– Suomessa on sellainen paradoksi, että niillä, joilla on vähiten terveydenhuollon tarvetta, on kaikkein parhaat palvelut työterveyshuollon kautta. Niillä, jotka tarvitsisivat eniten esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita ja seulontoja, on kaikkein huonoimmat palvelut, Jousilahti summaa.
Kuuntele Yle Areenasta Riku Siivosen täydellinen elämä:
Lue myös:
Hyvät geenit ja elintavat sekä turmilta säästyminen lisäävät elinvuosia
Veresi päätyy poltettavaksi – näytteen tie kyynärtaipeesta ongelmajätteeksi