Viisitoista suomalaista energiayhtiötä on yhdistänyt voimansa päästääkseen kiinni maan syvyyksien lämpöön. Siinä missä perinteiset maalämpöreiät ulottuvat yleensä 300 metrin syvyyteen, kaukolämpöyhtiöt tähtäävät kilometrien syvyyteen.
Energiayhtiöt testaavat Tampereen Tarastenjärvessä uudenlaista eteläkorealaista teknologiaa. Näin isoa vesivasarointiin perustuvaa poraa Suomessa ei ole aiemmin kokeiltu.
– Emme ole tilanneet voimalaitosta, vaan haluamme kokeilla tätä porausteknologiaa, sanoo energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen Tampereen sähkölaitoksesta.
Tänään keskiviikkona aloitetuissa porauksissa tavoitellaan aluksi kolmen kilometrin syvyyttä. Jos tässä onnistutaan, harkitaan poraamisen jatkamista tästä vielä useita kilometrejä syvemmälle. Noin seitsemässä kilometrissä on riittävän lämmintä kaukolämmön tuottamiseksi.
Tarkoitus on se, että yhtiöt opettelevat poraamista yhdessä. Jos homma saadaan toimimaan, lämpökaivoja aletaan tehdä eri energiayhtiöiden tarpeisiin kuin sarjatuotantona.
– Koko geotermisen energian kannattavuus perustuu siihen, kuinka tehokkaasti reikiä pystytään poraamaan, sanoo Vantaan Energian asiakkuusjohtaja Ilkka Reko.
Geolämmössä on suuret mahdollisuudet – ja riskit
Geolämpö on yksi merkittävistä vaihtoehdoista, kun energiayhtiöt etsivät keinoja lämmittää kaupunkeja aiempaa ympäristöystävällisemmin.
Lähtökohtaisesti maan syvyyksissä lämpöä riittää vaikka mihin. Se on myös suhteellisen edullisesti siirrettävissä kaukolämpöverkkoon lämpöpumppujen avulla.
Jos päästään riittävän syvälle, ei tarvita edes lämpöpumppuja. Lämpökaivon poraaminen pitää meteliä, mutta tilaa se ei valmistuttuaan juuri vie.
Suurin ongelma on se, että Suomessa lämpö on syvällä ja sen luokse on vaikea porata.
Tähän mennessä ainoa maaliin päässyt kilometriluokan geolämpölaitos käynnistettiin runsas vuosi sitten, mutta sekin jäi aiottua lyhyemmäksi.
Suuriin vaikeuksiin joutuneiden hankkeiden lista on pidempi. Esimerkiksi Vantaalla porataan paraikaa geolämpölaitosta, jonka tavoitesyvyys on kaksi kilometriä, mutta se on roimasti myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.
Myös Mänttä-Vilppulassa geotermisen energian koehanke on kangerrellut.
Riskit toivat energiayhtiöt yhteen pöytään
Nyt porausta koitetaan eteläkorealaisella vesivasarointiin perustuvalla poralla. Esimerkiksi Vantaalla ongelmiin ajautuneessa hankkeessa käytetään ilmavasarointia.
Vesivasarointiin perustuvaa porausta kokeiltiin myös St1:n työmaalla Otaniemessä, mutta se piti lopulta vaihtaa perinteisempään, hitaampaan ja kalliimpaan kiertoporaukseen.
Alun perin Tampere aikoi porata syvän lämpökaivon yksin Nekalaan. Aloitus viivästyi ja paikka vaihtui, koska rahoitusta ei saatu kasaan. Nyt tukea saatiin muista kaupungeista.
Mukana ovat Alva-yhtiöt, Etelä-Savon Energia, Kangasalan Lämpö, Kuopion Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Leppäkoski Group, Napapiirin Energia ja Vesi, Oulun Energia, Pori Energia, Porvoon Energia, Savon Voima, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö ja Vantaan Energia.
Kokeilu maksaa arviolta runsaat miljoona euroa. Energiayhtiöt osallistuvat omalla riskillä.
Lue lisää: