Maailman ensimmäisen puusatelliitti WISA Woodsatin mallikappale lennätettiin koellennolle tänään Vantaalla. Tiedekeskus Heurekan edustalta säähavaintopallon avulla stratosfääriin lennätetty testikuutio käväisi noin 30 kilometrin korkeudessa. Stratosfäärilennon aikana testattiin satelliitin viestintä- ja ohjaustoimintoja sekä puomin päässä olevan kameran toimintaa. Stratosfäärilennolla saadaan tärkeää testitietoa, jonka avulla valmistellaan varsinaista Wisa Woodsat -satelliittia loppuvuodesta alkavaan avaruuslentoon.
Puusateliitin kehitys ja valmistelutyössä ovat olleet mukana suomalainen Arctic Astronautics -yhtiö, UPM Plywood ja teknologiasuunnitteluyhtiö Huld.
Mallikappale ja myöhemmin avaruuteen lähetettävä nanosatelliitti painavat molemmat noin kilon. Kuution testilento kesti pari tuntia. Vantaalta matkaan lähtenyt satelliitti laskeutui odotetusti Mäntsälän pohjoispuolelle.
Seuraava etappi avaruushankkeessa on heinäkuun alussa, kun avaruuteen lähtevän satelliitin kaksoiskappale viedään Alankomaihin Euroopan avaruusjärjestön teknisen keskuksen ESTEC:n avaruussimulaattoriin ja täristimeen. Laitteilla jäljitellään tulevan rakettikyydin ja avaruuden olosuhteita.
Loppuvuodesta oikean satelliitin laukaisu Uudessa-Seelannissa
Vanerinen ja sivuiltaan kymmenen senttimetrin korkuinen sateliittikuutio painaa noin kilon. Varsinaisen loppuvuodesta tehtävän avaruuslennon aikana satelliitin on määrä kerätä tietoa puumateriaalin ja koivuvanerin soveltuvuudesta avaruusrakenteiden valmistukseen ja, koekäyttää tietoliikenne- ja satelliittitekniikkaa. Ensimmäinen puusatelliitti lähetetään maapalloa kiertävälle radalle Rocket Labin raketilla Uudesta-Seelannista.
Satelliittiin on asennettu selfiekeppi, jonka varassa olevalla kameralla kuvataan satelliitin pintaa. Lisäksi sisään rakennettu minilaboratorio mittaa biomateriaalissa tapahtuvia muutoksia, kuten esimerkiksi kosteuden haihtumista materiaalista. Satelliitin on määrä kiertää maata parin vuoden ajan. Kun kiertovauhti vähitellen hiipuu, lähtee satelliitti spiraalimaisesti lähestymään maata ja lopulta se palaa maan ilmakehässä poroksi.
– Varsinainen satelliitti lähetetään 500:een kilometriin maatakiertävälle radalle ja se pysyy toiminnassa muutamia vuosia. Kierrettyään 5–10 vuotta kiertoradalla, se putoaa maan ilmakehään ja palaa siellä täysin poroksi. Tässä testissä varmistetaan eri järjestelmien toimintoja, sanoo suunnitteluprojetkin pääinsinööri Samuli Nyman.
Satelliitista saatavien kuvien ja testitietojen odotetaan tuovan materiaalintutkimukselle tärkeää uutta tietoa avaruusolosuhteista.