Loma alkoi maanantaina mutta koko viikko on mennyt töitä tehdessä.
Viikon loma on ensimmäinen liki vuoteen.
Ai mikä loma?
Tällaiseen yrittäjäpuheeseen törmää aika usein. Viimeksi päivää ennen tämän kolumnin aloittamista luin Instagramista, että yrittäjähän on perinteisesti aina töissä.
Nyt seuraa paljastus: ei, yrittäjä ei ole aina töissä. Kuvailemani puhetapa pitää turhaan yllä vinoutunutta käsitystä, jonka mukaan kaikki yrittäjät paiskivat hommia aamusta iltaan vapaita pitämättä.
Vinoutunut käsitys ei ainakaan auta aloittelevia yrittäjiä pitämään huolta jaksamisestaan ja siitä, että omassa tekemisessä on tuottavuus ja työmäärä tasapainossa. Yrittäjän kannattaa tietenkin pyrkiä järjestämään asiansa niin, että voi sairastaa ja viettää vapaa-aikaa hyvillä mielin.
Tilastokeskus selvitti yrittäjien työaikoja ja työoloja muutama vuosi sitten. Yrittäjät Suomessa 2017-raportin mukaan yli puolet yrittäjistä oli voinut pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoista lomaa edellisten 12 kuukauden aikana.
Hiljattaisessa Suomen Yrittäjien gallupissa kysyttiin, kokevatko yrittäjät voivansa pitää riittävästi lomaa. Kyllä-vastaajia oli hieman enemmän kuin ei-vastaajia. Enemmistö gallupin vastaajista aikoo pitää tänä kesänä vähintään kaksi viikkoa lomaa.
Yrittäjien keskimääräinen säännöllinen työaika on pidempi kuin palkansaajilla.
Toki nämä luvut tarkoittavat, että on myös iso joukko yrittäjiä, jotka eivät pysty pitämään edes parin viikon lomia. Se on huolestuttavaa. Silti enemmistöllä yrittäjistä on mahdollisuus vähintään kahden viikon lomapätkiin.
Tilastokeskuksen raportin mukaan yrittäjien keskimääräinen säännöllinen työaika on pidempi kuin palkansaajilla. Työmäärät ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia: niin pitkät kuin lyhyet työviikot ovat yrittäjille tyypillisempiä kuin palkansaajille.
Säännöllinen viikkotyöaika on pisin työnantajayrittäjillä ja maatalousyrittäjillä, kun taas itsensätyöllistäjillä se on lyhyempi kuin palkansaajilla normaalisti, keskimäärin 35 tuntia viikossa.
Onkin vähän outoa puhua yrittäjistä yhtenä ryhmänä – K-kauppiaan, karjatilallisen ja freelance-toimittajan työt kun ovat hyvin erilaisia.
Yleistämistä hedelmällisempää olisi porautua täsmällisiin ongelmiin: Mitä tehdä näennäisyrittäjyydelle? Miten voisi tukea niitä, joilla on vaikeuksia pitää lomaa?
Kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjä Nita Avalos kertoi äskettäin Suomen Yrittäjien jutussa lomailevansa nykyään ainakin kesäisin ja jouluisin. Hän totesi jutussa näin: Ennen tuli aina paniikki siitä, että asiakkaat kaikkoavat, mutta totuus on, että kukaan ei oikeasti oleta sinun olevan töissä jatkuvasti ellet opeta heitä siihen, että niin teet.
Kuullaan vähän lisää yrittäjäpuhetta: Kunnon yrittäjä sairastaa lomalla. Toipilaana pitää tehdä töitä.
Ja jopa: saako yrittäjä sairastaa? Näin kysyttiin esimerkiksi OP Median erään jutun otsikossa muutama vuosi sitten.
Kysymys on absurdi. Ei sairaus kysele, saako tulla.
Oleellista on, että yrittäjä vakuuttaa itsensä sairauden varalta. YEL-vakuutetuilla yrittäjillä omavastuuaika on ainoastaan sairastumispäivä. Sitten Kela maksaa sairauspäivärahaa, jonka suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka suurta YEL-vakuutusta yrittäjä on maksanut. MYEL-vakuutuksen piirissä olevilla asia menee hieman eri tavalla.
Välillä yrittäjä pitää turhaan itseään korvaamattomana.
Toki sairastuneena voi joutua tekemään järjestelyjä, kuten palkkaamaan sijaisen, siirtämään tapaamisia tai mitä nyt kukakin sen mukaan, millaista työtä tekee. Voi myös käydä niin, että menee tuloja sivu suun.
Varmasti joskus on tilanteita, joissa sairastuminen – tai loman pitäminen – aiheuttaa isoja vaikeuksia. Väitän kuitenkin, että välillä yrittäjä pitää turhaan itseään korvaamattomana.
Kun ensimmäisiä kertoja sairastuin yrittäjänä ollessani, kuumotti soittaa asiakkaalle ja kertoa, että en saa artikkelia tehtyä sovitussa ajassa. Olen kuitenkin aina saanut ymmärrystä osakseni sairaustapauksissa. Deadlineja on voinut siirtää tai asioita järjestellä muuten.
Myönnän, että joskus olen hoitanut kiireisimpiä töitä flunssassa sängyn pohjalta. Käsittääkseni myös jotkut palkansaajat harrastavat tätä. Ei se ole mikään yrittäjyyden tunnusmerkki.
Sitä paitsi onnekseni teen sellaista työtä, että maailma ei olisi kaatunut tai kukaan kuollut, vaikka en olisi työskennellyt sängyn pohjalta. Sellaista työtä tekee moni muukin yrittäjä.
Anna-Sofia Nieminen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kirjoittaja, joka jää pian monen viikon kesälomalle.
Kolumnista voi keskustella 18.6. klo 23:00 asti.