Kuntavaalit antoivat monelle sitoutumattomalla aihetta juhlaan. Useissa Hämeen kunnissa puolueisiin kuulumattomat onnistuivat viemään paikkoja perinteisiltä puolueilta.
Lahdessa Pro Lahden ehdokas Kalle Aaltonen sai ääniharavana toiseksi eniten ääniä Päijät-Hämeessä. Ryhmä onnistui näin kasvattamaan paikkamääräänsä kahdesta viiteen.
Päijät-Hämeessä Sysmässä ja Padasjoella, Kanta-Hämeessä Lopella ja Hattulassa valtuustoon nousi uudet sitoutumattomien ryhmät. Lopella sitoutumattomia valtuustoon nousi peräti kahdesta ryhmästä.
Vain muutamassa kunnassa sitoutumattomien paikkamäärä laski. Aito Iitti sekä Parempi Heinola -ryhmät menettivät molemmat kunnissaan yhden paikan. Suurin pudotus nähtiin Kärkölässä, jossa enemmistömäärästä nauttinut Kärkölä Ryhmä menetti viisi paikkaa, mutta pysyi yhä suurimpana valtuustoryhmänä.
Nette Rimpioja näkee Sysmän tulevaisuudessa valoa
18-vuotias Nette Rimpioja on yksi Suomen nuorimmista valtuustoon päässeistä. Menestyksen hän kuvailee tulleen yllätyksenä. Ehkä hänellä saattoi kuitenkin olla jonkinlainen toivo tai intuitio äänimäärästä, sillä hän veikkasi vanhemmilleen huumorilla saavansa 65 ääntä, mikä lopulta osui tismalleen oikein.
– Avoin Sysmä -ryhmän syntyminen sai minut mukaan. Se oli kuin syöttö lapaan vaikuttamisesta kiinnostuneelle nuorelle kenellä ei ole puoluekirjaa missään.
Rimpioja onnistui saamaan Avoin Sysmä -ryhmässä toiseksi suurimman äänisaaliin.
Vaikuttaminen on Rimpiojalle tuttua. Tuore valtuutetuksi valittu on ollut mukana nuorisovaltuustossa ja lautakunnan edustajana. Valtuustoon hänet sai hakemaan Sysmän poliittinen ilmapiiri.
– Näkemäni keskustelukulttuuri ja tapa hoitaa asioita olivat syy hakea mukaan. Kun kerrytin osaamista muista organisaatioista ja toisista tavoista toimia, en voinut enää katsoa tilannetta sivusta.
Sitoutumattomia ehdokkaita oli Päijät-Hämeessä tänä vuonna ennätysmäärä. Usein liikkeet syntyvät yhden ihmisen ympärille. Yksilökeskeinen ilmapiiri nostaa sitoutumattomia liikkeitä, arvioi yhteiskuntatieteen tohtori Markku Koski Ylelle**.**
Rimpioja arvelee, että suosion taustalla voi olla myös ihmisten vieraantuminen politiikasta.
– Tavallisten ihmisten poliittinen aktiivisuus ei ole samanlaista, mitä joskus viisikymmentä vuotta sitten. Kun tulee vaalit, on vaikea löytää, mikä puolue edustaa omia arvoja. Sitten on vaihtoehtoja, jotka eivät ole sitoutuneet puolueeseen vaan lupautuneet tiettyjen asioiden taakse. He keskustelevat asioista, eivätkä mieti puolueensa kannatuslukuja.
Rimpioja toivoo, että voi olla osaltaan muuttamassa Sysmän julkisuuskuvaa. Kunta tarvitsee työikäisiä ja lapsiperheitä, sillä väestöennusteet ovat uhkaavia. Päättäjien täytyy tehdä yhteistyötä selvitäkseen tilanteesta. Rimpioja uskoo, että uusi porukka saa muutettua kunnan riitaisan keskustelukulttuurin.
– Toivon, että uudet päättäjät ottavat valtuustotyön luottamuksella vastaan. Äänestäjät ovat valinneet heidät päättämään kunnan asioista eikä riitelemään.
Rimpioja on saanut oman osansa verkon anonyymeistä haukuista, mutta hän uskoo silti nuoresta iästä olevan jopa hyötyä.
– Minulla on tuoreita ajatuksia, eikä minulla ole vanhoja taakkoja kuntapolitiikassa.
Juuri kirjoittaneella ylioppilaalla edessä voi olla opinnot toisella paikkakunnalla. Rimpioja ei silti halua luopua saamastaan paikasta.
– Minusta ihmisen kotikunta on se, jossa hän on varttunut, ja kokee tuntevansa asiat parhaiten. Aioin pitää Sysmän puolia koko valtuustokauden ajan, vei oma polku minne tahansa.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Sysmän valtuusto oli päättämässä uuden koulun kohtalosta ilman nuorten ääntä, kunnes Nette Rimpioja kokosi nuoret yhteen.
