Kuohunta Rovaniemen kaupungin sijoitusten ympärillä voi saada uusia juonteita tulevana maanantaina, kun kaupunginvaltuusto päättää kaupunginjohtajan Ulla-Kirsikka Vainion vastuuvapaudesta.
Jos se evätään, kaupunginjohtajaa voi uhata jopa virkarikossyyte tai vahingonkorvausvaade. Vastuuvapaus puolestaan vapauttaisi Vainion jatkotoimilta suurella todennäköisyydellä.
Tilintarkastajan muistutuksen mukaan kaupunginjohtaja ylitti toimivaltuutensa, kun hän kotiutti kaupungin sijoituksia viime syksynä epäiltyään niissä olevan epäselvyyksiä. Uudelle talous- ja kaupunginjohdolle oli paljastunut, että kaupunki oli ottamassa takkiin sijoituksista riskirahastoihin.
Muistutuksen mukaan kaupunginjohtaja myös hankki asiantuntijapalveluita vastoin hankintalakia asiaa selvittäessään.
Kaupunginjohtaja kiistää moitteet.
Tarkastuslautakunta päättää tänään iltapäivällä, mitä se esittää vastuuvapaudesta maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle. Esittelijä, tarkastuspäällikkö Jari Kotimäki on epäämisen kannalla.
Lue myös:
Rovaniemen tarkastuslautakunta ei esitä vastuuvapautta kaupunginjohtajalle
Valtuusto päättää vastuuvapaudesta
Oikeustieteen professori Asko Uoti Itä-Suomen yliopistosta korostaa, että asia ratkeaa vasta tulevana maanantaina valtuustossa, ottipa tarkastuslautakunta lähes millaisen kannan tahansa. Päätös voi ohjata, mutta se ei yksiselitteisesti sido valtuustoa.
– Valtuusto arvioi kokonaisuutta tarkastuslautakunnan hankkimien selvitysten perusteella, Uoti sanoo.
Esimerkiksi tarkastuspäällikkö Kotimäen mukaan kaupunginjohtaja teki menettelyvirheen. Kotimäki sanoo, ettei ole riidatonta näyttöä kaupungille aiheutuneesta vahingosta. Hän ehdottaa esittelyliitteessään, ettei rikos- tai siviiliprosessia aloitettaisi, vaikka vastuuvapautta ei myönnettäisikään.
– Kummastelen hieman tällaista ohjeistusta valtuustolle, Uoti sanoo.
Uoti tulkitsee tämän pehmennyksenä ja jonkinlaisena merkkinä siitä, ettei tarkastuspäällikkökään pidä tilannetta erityisen vakavana.
Valtuustolla on harkinnanvaltaa, ja se voi tehdä päätöksen suhteellisen vapaasti.
– Valtuusto edustaa kuntalaisia, ja viime kädessä kysymys on kunnan edusta ja kuntakonsernin kokonaisedusta. Se on arvosidonnainen päätös siihen rajaan asti, kunnes puhutaan vakavasta, selkeästä rikoksesta. Tässä Rovaniemen tapauksessa harmaata aluetta vaikuttaisi olevan paljon, Uoti arvioi.
Uoti sanoo, ettei tilintarkastajan muistutus aina johda vastuuvapauden epäämiseen. Valtuustot asettuvat joskus eri kannalle kuin tarkastuslautakunta.
Syntyikö vahinkoa?
Mahdollisen vahingon arvioiminen voi olla merkityksellistä valtuuston arvioidessa, kuinka vakava kaupunginjohtajan mahdollinen menettelyvirhe on ollut, ja onko vastuuvapaus syytä evätä.
Vainio puolustautuu sillä, että sijoitukset kotiutettiin 1,1 miljoonan euron voitolla. Vainio perusteli kotiuttamista sillä, että varat sijoitettaisiin uusien, tarkistettujen sijoitusohjeiden mukaisesti.
Sijoituspäätöksiä aikanaan valmistelleen Rovaniemen entisen kaupunginkamreerin Jussi Päkkilän mielestä sijoitusten kotiuttamisella aiheutettiin kahden miljoonan euron menetys, kun huomioidaan muun muassa kulut ja arvonnousun menetykset. Hän kiistää sijoituksissa olleen epäselvyyksiä, ja pitää siten kotiutusta tarpeettomana.
Päkkilän mielestä kokonaisuutena hyvin tuottaneet sijoitukset kotiutettiin huonoon aikaan, kun kurssit olivat vielä nousussa koronapandemian kuopasta. Samanlaisen arvion on esittänyt myös muun muassa konserniasiamiehenä toiminut Matti Konstenius mielipidekirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun).
Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Onko mahdollisesta arvonnoususta paitsi jääminen taloudellinen vahinko, Asko Uoti?
– Tässä on nyt paljon liikkuvia osia. Vahingon pitäisi kuitenkin olla aika yksiselitteinen. Pitäisin ennemmin epätodennäköisenä kuin todennäköisenä, että näin on, mutta riippuu nyt varmasti kokonaisharkinnasta, Uoti pyörittelee.
Mikä on kaupunginhallituksen rooli?
Vainio on tuonut selvityksessään esille sen, hän kertoi kotiuttamisvalmisteluista heti kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Liisa Ansalalle (kesk.). Lisäksi kaupunginhallitus päätti 21.9.2020 olla käyttämättä otto-oikeuttaan hänen 11.9. tekemäänsä sijoitusten kotiutuspäätökseen.
Kotimäen mukaan otto-oikeus olisi ollut osittain merkityksetön, koska hänen mukaansa sijoituksia ehdittiin kotiuttaa tällä välin 9,4 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus olisi voinut kuitenkin vaikuttaa jäljelle jääneisiin 10 miljoonan euron sijoituksiin.
Tässä vaiheessa on tärkeä huomata, että sijoitusasiat eivät olleet vielä politisoituneita, sillä ne nousivat julkiseksi puheenaiheeksi vasta marraskuussa.
Uoti arvioi, että valtuuston on pohdittava myös kaupunginhallituksen roolia.
– Kaupunginjohtaja toimii virkavastuulla, mutta kaupunginhallitus on kuntalain mukaan muun muassa velvoitettu vastaamaan kunnan taloudenhoidosta ja huolehtimaan kunnan sisäisestä valvonnasta sekä lähtökohtaisesti myös valvomaan kunnan etua, jollei hallintosäännössä toisin määrätä. Voi kysyä, onko se joltain osin laiminlyönyt velvoitteensa, Uoti toteaa.
Viimeviikkoisessa lausunnossaan tarkastuslautakunnalle kaupunginhallitus näki, että sijoitusten kotiuttaminen olisi pitänyt tuoda valmisteltuna lista-asiana kaupunginhallituksen päätettäväksi viime syksynä. Se vaatii myös hallintosäännön päivittämistä ja siellä olevien ristiriitaisuuksien poistamista.
Toisaalta kaupunginhallitus lausuu, että se on yhdessä kaupunginjohtajan kanssa pyrkinyt toimimaan kaupungin edun mukaisesti.
– Tietysti heidän kannattaa sanoa näin, koska laki edellyttää sitä heiltä. Mutta onko se tosiasiassa kaikilta osin ollut näin, Uoti kysyy.
Uoti huomauttaa, että valtuuston on tärkeää perustella ratkaisunsa hyvin. Valtuusto vastaa päätöksistään kuntalaisille. Kuntalaiset voivat tehdä valtuuston päätöksestä vielä kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen.
– Sellainen ei kuitenkaan yleensä menesty, ellei kyseessä ole selkeä menettelyvirhe tai toimivallan ylitys, Uoti sanoo.
Kuulustelut alkavat loppukesästä
Olipa kaupunginvaltuuston päätös maanantaina mikä tahansa, Rovaniemen sijoitussotkua ratkotaan vielä pitkään. Sijoitusten kotiuttamispäätös on siinä vain yksi haara – mitä ilmeisemmin sellainen asia, johon poliisilla ei kohdistu tässä vaiheessa erityistä mielenkiintoa.
Poliisi ei aloittanut esitutkintaa tutkintapyynnöstä, joka kohdistui sijoitusten kotiuttamiseen. Sen sijaan poliisi tutkii Rovaniemen sijoitustoimintaa ylipäätänsä ja kaikki siihen liittyvät raportit ja selvitykset on toistaiseksi salattu.
Rikoskomisario Tuomo Seikkula on kertonut, että asiassa on syytä epäillä rikosta. Muuten poliisi on ollut esitutkinnasta erittäin niukkasanainen. Hän ei vieläkään ota mitään kantaa rikosnimikkeisiin, epäiltyihin tai niiden määrään. Ne voivat muuttua, kun tutkinta etenee. Hän ei ota kantaa myöskään siihen, kuinka selvä asia on tai ei ole.
Seikkula kertoo, että esitutkinta alkaa toden teolla vasta elokuussa.
– Tutkinnassa on tehty tutkintaa turvaavat toimet ja tutkintaa on valmisteltu. Tähän mennessä ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että käynnistetty esitutkinta oltaisiin lopettamassa. Varsinainen tutkinta käynnistyy, kun jutulle saadaan päätutkija, Seikkula kertoo.
Asia siirtyy Lapin poliisilaitoksessa talousrikostutkijalle, mikä on tyypillistä virkarikosasioissa. Tutkinta voi kestää vuodenkin.
– Se riippuu siitä, kuinka nopeasti varsinainen tutkinta etenee, kun se alkaa.
Uutista päivitetty 16.6. kello 18.24. Lisätty linkki tarkastuslautakunnan päätöksestä kertovaan uutiseen.