Jalkapalloväkeä viime viikonloppuna järkyttänyttä tanskalaispelaaja Christian Eriksenin sairauskohtausta on käyty läpi juniorijoukkueissa ympäri Suomea.
Erittäin poikkeuksellinen tapaus herätti paljon tunteita ja kysymyksiä. Seurojen on myös mietittävä, miten tämä vaikuttaa omaan toimintakulttuuriin.
Eriksenin sydänkohtausta on ruodittu myös SM-sarjaa pelaavassa Kuopion Palloseuran B-juniorijoukkueessa.
– Kyllähän tuo pysäyttävää oli. Eihän tuollaista pitäisi tapahtua, pistää miettimään, sanoo maalivahti Elias Puustinen.
– Jännitti, mitä siinä tapahtui. Näkyi aika hyvin se vakavuus siinä televisiossakin, järkyttävä tilanne oli, miettii puolustaja Paulus Tuomainen.
Juniori-KuPSin eri joukkueissa pelaa noin 1 400 lasta ja nuorta. KuPS ei tee junioreilleen terveystarkastuksia. Vanhemmilla on vastuu siitä, että joukkueenjohto tietää pelaajan mahdollisista sairauksista ja oireista.
KuPSin A- ja B-junioreissa käytetään välillä sykemittareita ja se voi antaa pelaajan voinnista sellaista tietoa, johon on reagoitava. Juniori-KuPSin yleisohje on ehdoton, kipeänä ja flunssassa ei saa osallistua harjoituksiin ja peleihin.
Toiminnanjohtaja Jari Koistinen painottaa vanhempien vastuuta, sillä valmentajien on mahdotonta tietää, jos joku tulee harjoituksiin vähän kipeänä.
Junnupelaajilla saattaa kuitenkin olla kova hinku kentälle ja tämä ohjeistus saattaa joskus vähän unohtua.
– Kyllä se järki pitää aina muistaa, että ei lähde kentälle puolikuntoisena seikkailemaan. Siinä voi huonommin käydä ja saattaa tulla pidempi huili, miettii toppari Niilo Mattila.
– Kipeänä ei kannata pelata eikä harjoitella. Se ei ainakaan nopeuta tervehtymistä, sanoo Paulus Tuomainen.
Europelit vaativat tarkat terveystutkimukset
KuPSin liigajoukkueen pelaajien terveysseuranta on tarkkaa. Seura on ollut viime vuosina tiivisti europeleissä ja UEFA edellyttää, että pelaajien terveyttä tutkitaan tarkasti.
Sydämen ultraääniseulonta tehdään joka toinen vuosi ja EKG-käyrä otetaan pelaajilta vuosittain.
Sydänvaivat ovat hyvin harvinaisia myös liigatasolla. Lääkäri Janne Pesonen on ollut mukana KuPSin edustusjoukkueessa noin kymmenen vuotta.
Pesonen muistelee, että sinä aikana korkeintaan kaksi joukkueen pelaajaa on joutunut tarkkoihin tutkimuksiin rintapistoksen takia. Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään vakavaa.
Palloliitossa ja seuroissa kartoitetaan toimenpiteiden tarvetta
Palloliitossa tarkastellaan lauantain ottelun tapahtumien myötä sitä, onko liiton toimintatapoja tai ohjeistuksia syytä muuttaa.
Palloliiton urheilulääketieteen asiantuntija Sanna Pirhonen kertoo, että jokaisessa maaottelussa on paikalla lääkäri, ambulanssi ja defibrillaattori eli sydäniskuri. Myös maaotteluiden harjoituksissa sydäniskuri on oltava mukana.
Esimerkiksi KuPSin pelien alla tarkastetaan, että Kuopion keskuskentän jalkapallostadionille sijoitettu sydäniskuri toimii.
Lisäksi pääsarjoissa pelaaville suoritetaan terveystarkastuksia vuosittain.
Juniori- ja amatööriotteluissa samanlaisia vaatimuksia ei ole.
– Ei voi sanoa, että aina kun pelataan jalkapalloa näillä tasoilla, kentän laidalta löytyisi myös lääkäri. Kentästä tai hallista riippuen pelipaikalla voi kuitenkin olla defibrillaattori, Pirhonen kertoo.
Näin tilanne on esimerkiksi FC Honka ry:n otteluissa. Seurassa on joukkueita lapsista aikuisjoukkueisiin.
– Mitä ammattimaisempi ympäristö ja kovempi ottelu, sitä suurempi on järjestäjän vastuu koulutettujen ensiapuhenkilöiden läsnäolosta. Juniori- ja harrasteaikuisjoukkueissa vastuu on pitkälti joukkueella, ja perustuu jokaisen henkilökohtaiseen ensiaputaitoon ja avun hälyttämiseen, kertoo toiminnanjohtaja Petri Harainen.
Lauantain tapahtumien jälkeen seurassa on tarkoitus järjestää ensiapukursseja, jotta yhä useamman taidot ja valmiudet toimia saadaan korkeammalle tasolle.
Koivukylän Palloseura on pienemmän luokan toimija. Seurassa pelaa niin harrastajia, junioreita kuin aikuisiakin. KoiPSin edustusjoukkue pelaa 3. divisioonassa.
– Ei meillä junioripainotteisena seurana lääkäreitä tai defibrillaattoreita ole käytössä. Ensiapua voimme antaa ja soittaa ambulanssin paikalle, paarit löytyvät ja reitti on vapaa ambulanssille. Nämä ovat niitä keinoja, joita meillä on nyt käytössä, kertoo toiminnanjohtaja Veli-Matti Koskela.
Hän kertoo, että seura kartoittaa nyt mahdollisia toimenpiteitä sen varalle, että vastaavaa sattuu omalla kentällä. Esimerkiksi sydäniskurin hankintaa selvitetään ja toimihenkilöitä, joukkueenjohtajia ja huoltajia on tarkoitus kouluttaa ensiaputaitoisiksi entistä kattavammin.
– Toivottavasti saamme koulutuskuluihin tukea. Meilläkin käy ikämiehiäkin harjoittelemassa, ihan mahdollinen tällainen vastaava tapaus olisi.
Suomessa huomattavasti vähemmän sydäniskureita kuin Ruotsissa
Palloliiton urheilulääketieteen asiantuntija Sanna Pirhonen kertoo, että liitolle on tullut joitakin kyselyitä muun muassa stadioneilla sijaitsevista defibrillaattoreista eli sydäniskureista. Liitto on tähän mennessä jakanut urheilupaikkoihin ympäri Suomea kolmisenkymmentä iskuria.
Laitteella lähetetään voimakas lyhytaikainen sähköimpulssi potilaan epänormaalisti käyvän sydämen seudulle, ja laitetta voi käyttää aivan kuka tahansa toisen auttamiseen. Sydäniskuria käytettiin myös Eriksenin hoidossa jalkapallokentällä.
Suomessa julkiseen käyttöön tarkoitettuja sydäniskureita on rekisteröity noin 4700. Iskureita löytyy esimerkiksi kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja liikuntapaikoista. Lähimmän sydäniskurin löytää Defi.fi-palvelusta tai 112 Suomi -sovelluksesta.
Esimerkiksi naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa niitä on noin 20 000 kummassakin, kertoo Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto.
– Ero on dramaattinen Suomeen verrattuna. Toivon, että tapahtumat herättävät kuntien ja valtakunnan tason päättäjät pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä, jotta sydänturvallisuuden taso olisi parempi, hän sanoo.
Lue seuraavaksi:
Kentälle lyyhistynyt Tanskan tähtipelaaja Christian Eriksen saa tahdistimen
Tanskan maajoukkueen lääkäri kertoo epätoivon hetkistä Parkenilla: "Saimme Christianin takaisin"