Kesä, kärpäset ja kertakäyttökattaus piknik-korissa.
Yksi näistä on pian poissa, sillä Suomessa eletään nyt viimeistä kertakäyttökesää.
Heinäkuun alussa EU:n “pillidirektiivi” kieltää muun muassa kertakäyttöiset muoviaterimet, -pillit ja muovipinnoitteiset lautaset. Lisäksi muovi- ja kartonkimukeihin on jatkossa painettava niin sanottu kilpikonnamerkki – tieto siitä, että ne sisältävät muovia.
Suomi myöhästyy direktiivin toimeenpanon takarajasta, mutta kaupoissa ja ravintoloissa muovikieltoon on varauduttu jo hyvinkin etupainotteisesti.
Päivittäistavarakaupan kaksi isointa ovat jo kaikessa hiljaisuudessa korvanneet muovipillejä ja -aterimia. S-Ryhmällä pillit on korvattu paperisilla ja aterimet puukuituvaihtoehdoilla jo vuosi sitten.
– Muovikiellon voimaantulosta on puhuttu jo vuodesta 2018 lähtien. Olemme korvanneet etukäteen niitä tuotteita, joille vaihtoehto on ollut olemassa. Nyt kesällä on vielä noin 150 tuotetta, joita tämä direktiivi jollain tapaa koskee, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Nora Lehtinen S-ryhmältä.
Myös Keskolla on lähdetty siitä, ettei uusia kieltolistalla olevia tuotteita enää heinäkuussa saateta markkinoille – ehti kotimaan lainsäädäntö mukaan tai ei.
– Ollaan toimittu siltä pohjalta, että markkinarajoitukset ja merkintävaatimukset astuisivat voimaan 3. heinäkuuta. Jonkin verran markkinoilla on vielä muovisia vaihtoehtoja, ja ne myydään toki loppuun, sanoo kehityspäällikkö Renja Gauriloff.
Nousevatko kertisten hinnat?
Kuluttajalle muovikielto näyttäytyykin ensisijaisesti valikoiman vaihtumisena ja “kilpikonnamerkkinä” tutuissa tuotteissa.
Jatkossa kertakäyttöastiat saattavat myös maksaa aiempaa enemmän. Esimerkiksi muovipinnoitetujen lautasten rinnalle on tullut kuitulautasia, joiden hinta on jopa kaksinkertainen kartonkiseen verrattuna.
Kartonkisissa kertakäyttölautasissa on yleensä ohut muovipinnoite, jotta ne eivät päästä nestettä läpi.
– Kertakäyttölautasten pinnoitukseen on kehitetty uusia tapoja, joiden materiaalien hinta on korkeampi ja siksi lautasen tuotantokustannukset ovat suuremmat. Näin ollen direktiivin vaatimat muutokset tuotteissa tulevat näkymään myös kuluttajahinnoissa, sanoo Lehtinen.
“Laittomat” muovituotteet viipyilevät vielä markkinoilla
Suomessa muovikieltoa ja merkintävaatimuksia valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Ylitarkastaja Tiia Salamäen mukaan kiellettävät muovituotteet eivät yhdessä yössä markkinoilta katoa, sillä kaupat ja ravintolat saavat myydä varastonsa loppuun.
Varastoja voi riittää pitkäänkin.
– Joidenkin tuoteryhmien osalta yritykset ovat arvioineet, että heillä voi olla vuodenkin varasto. Siksi aluksi painotetaan neuvontaa ja viestintää, ja vasta myöhemmin aloitetaan varsinainen valvonta, Salamäki sanoo.
Esimerkiksi S-ryhmän tavoitteena on päästä eroon direktiivin vastaisista tuotteista vuoden loppuun mennessä.
Lainsäädännön voimaan tullessa markkinoilla voi olla monenlaista, sanoo Tukesin Salamäki.
– Esimerkiksi merkintävaatimuksissa on vuoden siirtymäaika, jolloin merkinnän voi kiinnittää myös tarralla. Kuluttaja voi löytää tuotteita, joissa ei ole merkintää, joissa on tarramerkintä tai sitten painettu merkintä, ja ne ovat kaikki yhtä laillisia.
Muovidirektiiviä on sorvattu pitkään
Monimutkainen muovidirektiivi on ollut hankala pala purtavaksi niin lainsäätäjille, tuottajille kuin kaupallekin. Esimerkiksi muovin määritelmää ja muuta ohjeistusta odotettiin komissiolta lähes vuosi, minkä vuoksi asian käsittely on pitkittynyt myös kotimaassa.
Suomessa muovidirektiivin vaatimukset toteutetaan osana jätelain uudistusta ja sitä täydentävällä asetuksella. Asiaa ympäristöministeriössä valmistellut hallitussihteeri Jussi Kauppila arvioi, että kaikki palat ovat paikoillaan kesän aikana.
– Näillä näkymin laki voitaisiin vahvistaa heinäkuun puolivälissä ja kertakäyttömuoveja koskeva asetus antaa elokuussa. Näin pienistä myöhästymisistä ei tule Suomelle seuraamuksia, Kauppila sanoo.
Sääntely ei jää muovikieltoon
Nyt voimaantulevien kieltojen lisäksi EU:n muovidirektiivissä on monia muitakin velvoitteita.
Jatkossa esimerkiksi juomapullojen korkkien täytyy pysyä kiinni pulloissa koko käytön ajan ja tiettyjen muovituotteiden tuottajat joutuvat maksuvastuuseen roskien keräyksestä.
Lisäksi jäsenmaiden on vähennettävä tiettyjen muovipakkausten käyttöä. Keskon Renja Gauriloffin mukaan tämä vaatimus tulee aikanaan muuttamaan isosti sitä, miten ruokaa kaupoissa pakataan.
– Esimerkiksi salaattibaarin, sushilinjaston ja palvelutiskin muovipakkauksia koskevat vähennystavoitteet, ja niille etsitään jatkuvasti korvaajia, Gauriloff sanoo.
Näitä vaatimuksia täytyy kuitenkin alkaa toteuttaa vasta parin vuoden kuluttua, ja Suomessa niiden lainvalmistelu on vielä kesken.
Lue myös: