Hattulassa sijaitseva Parolan Panssarimuseo on uudistunut juhlavuoden kunniaksi. Tänä vuonna tulee 60 vuotta erikoismuseon perustamisesta.
– Olemme lähteneet voimakkaasti uudistamaan meidän perusnäyttelyämme niin, että se vastaisi paremmin tämän päivän näyttelyvaatimuksia ja saisi mukaan uusia yleisöjä. Ennen kaikkea toivomme, että nuoret löytäisivät tiensä paremmin museolle, kertoo Panssarimuseon johtaja Simo Hautala.
Viime syksynä päänäyttelyhallia kohennettiin maalaamalla sekä ryhmittämällä vitriinejä ja hallin kalustoa uudelleen. Vitriinit saivat uudet valot ja lisäksi muutaman panssarivaunun sisätilaan laitettiin valot, jotta kävijät näkevät millaista on vaunun sisällä.
Tänä keväänä on puolestaan uusittu panssarinäyttelytilaa ja panssarintorjuntanäyttelyä, joka on tuotu kokonaisuudessaan entistä paremmin esiin. Hautala kertoo, että panssarintorjuntanäyttely on vanhassa, 1960 rakennetussa tanssilavatilassa.
– Viimeiset tanssit on pidetty 1984–85 ja vuonna 1991 tanssilava muutettiin panssaritorjuntanäyttelyn tilaksi. Eli noin 30 vuotta on jo mennyt, joten oli korkea aikakin jo lähteä uudistamaan tätä näyttelyä, kertoo Hautala.
Aiemmin näyttely oli vain osassa näyttelytilaa, mutta nyt koko tila on otettu käyttöön ja perusteellisesti uudistettu, valaistus mukaan lukien.
– Toimme sinne myös kymmenen uutta vitriiniä. Näin saamme panssarintorjuntakaluston paremmin esille ja hienosti esitettyä panssarintorjunnan tarinan niin maailmalla kuin meilläkin aina 1920-luvulta nykypäivään asti.
Simulaattorilla voi kokeilla panssarimiestaitoja
Yksi uusista kohteista on museoon hankittu panssarintorjuntasimulaattori eli panssarintorjunta-dioraama, jonka maisemamallinne ajoittuu talvelle 1942.
– Mitään erityistä taistelupaikkaa emme ole siihen tehneet, mutta siellä on aito 37 millimetrin panssarintorjuntatykki laitettu asemaan. Sitä vastassa on kaksi T-26 panssarivaunua, kuvailee Panssarimuseon johtaja Simo Hautala.
– Tykkiin on asennettu turvallinen laserlähetin ja vastaava teknologia on siellä toisella puolella tilaa olevissa maaleissa. Näin yleisö pääsee harjoittelemaan panssarimiehen taitojaan ihan aidonkaltaisissa olosuhteissa. Toivomme, että ainakin lapset ovat innoissaan.
Ainutlaatuinen erikoismuseo myös globaalisti
Parolan Panssarimuseo on ainutlaatuinen paitsi Suomessa, myös maailmalla. Museossa käy vuosittain noin 30 000 vierasta, joista noin 3 000–4 000 on ulkomaalaisia.
Erityisesti japanilaiset ovat kiinnostuneita Panssarimuseosta ja panssarivaunu BT-42:sta. Museo keräsi taannoin rahaa vaunujen suojaksi tarkoitettuja rinnekatoksia varten. Japanista keräykseen osallistui 410 yksityishenkilöä, jotka lahjoittivat keräykseen 36 000 euroa.
– Toivomme, että kun tämä koronakurimus on ohi, niin saataisiin nimenomaan ulkomaiset vierailijat takaisin. Se olisi meille tärkeää. Totta kai on hienoa, että myös suomalaiset ovat lisänneet vierailuja museossa, sanoo museon johtaja Simo Hautala.
Koska koronaa ei ole vielä täysin kukistettu, niin Panssarimuseo rajaa tarvittaessa tiloihinsa päästettävien asiakkaiden määrää riittävien turvavälien mahdollistamiseksi.
Museon kokoelma on kasvanut vuosien saatossa
Panssarimuseon juuret juontavat yli 60 vuoden taakse, jolloin Panssarin Kannatusyhdistyksen piirissä käynnistyi Panssarimuseon perustamisen valmistelu.
Kannatusyhdistys otti velkaa ja osti Piilopirtti-nimisen talon, joka kuului Viertolan tilaan. Vielä samana vuonna 1960 rakennettiin Piilopirtin kylkeen tanssilava huvitilaisuuksia varten. Raskas kalusto, aluksi 19 panssarivaunua ja 12 panssarintorjuntatykkiä, päätettiin sijoittaa harjurinteeseen tehtäville tasanteille. Museo avattiin yleisölle 18.6.1961.
Tällä hetkellä kokoelmiin kuuluu noin 70 panssariajoneuvoa, 40 panssarintorjunta-asetta ja panssarijuna. Pienesineistön ja arkistomateriaalin määrä on mittava.
Ajokuntoinen museokalusto on esiintynyt Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöspäivien esityksissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2020 korona-avustusta Panssarimuseon toiminnan tukemiseen.