Se yksi lause jäi pyörimään mieleen.
"Nyrkinisku sattuu yhtä paljon romaninaiseen kuin muihinkin."
Näin sanoi minulle Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen, kun puhuimme romaninaisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Tammi-Moilanen on nähnyt enemmän kuin tarpeeksi julmia pahoinpitelijöitä ja liian usein myös heidän uhrejaan.
Tammi-Moilasen johtamassa Vanajan vankilassa on oltu jo pitkään huolissaan siitä, että osa vankilaan päätyvistä romaninaisista elää hyvin väkivaltaista elämää.
Yle uutisoi aiheesta kesäkuun alussa.
Vankilaan palaa lomalta toisinaan pahasti pahoinpidelty romaninainen. Hän pyytää tuolloin apua vankilan henkilökunnalta.
Arvatkaa, mitä tapahtuu seuraavana päivänä?
Romaninaisten kohtaamaa väkivaltaa ei ole juurikaan tutkittu Suomessa.
Lähisuhdeväkivalta jää usein pimentoon. Olipa kyse sitten valtaväestöön, romaniyhteisöön tai muuhun vähemmistöön kuuluvasta perheestä.
Romaninaisten kohtaamaa väkivaltaa ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Se ei näy myöskään rikostilastoissa, koska niihin ei kirjata etnistä taustaa.
Sisäministeriö julkaisi vuonna 2013 tutkimuksen Lähisuhde- ja perheväkivalta romaninaisten kokemana. Siinä arvioidaan, että lähisuhdeväkivalta jää romaniperheissä vielä enemmän piiloon kuin valtaväestössä.
Miranda henki on ollut vaarassa hänen puolisonsa pahoinpitelyn vuoksi. Rikosilmoituksia Miranda ei ole tehnyt.
Romaniäiti Miranda kertoi Ylelle kesäkuun alussa harvinaisessa haastattelussa, että hän on joutunut kokemaan väkivaltaa lähes koko elämänsä.
Mirandan henki on ollut vaarassa hänen puolisonsa pahoinpitelyn vuoksi. Rikosilmoituksia Miranda ei ole tehnyt, koska pelkää miestänsä.
Väkivallasta ei myöskään puhuta perheen ja suvun kesken verikostojen pelossa. Mirandan mukaan miehet ovat äkkipikaisia, ja "pahaa jälkeä tulisi äkkiä".
– Mustalaistyttö vain nielee kyyneleet, Miranda sanoi.
Suomen Romanifoorumi ei halunnut kommentoida arkaa aihetta uutisjutuissa.
Kun tein uutisjuttuja romaninaisten kohtaamasta väkivallasta, moni oli tilanteesta huolissaan. Mutta kameran eteen ei ollut tunkua.
Pahoinpitelijät, uhrit ja jopa heitä auttavat romanijärjestöt vaikenevat.
Suomalaisten romanijärjestöjen keskusliitto, Suomen Romanifoorumi ei halunnut kommentoida arkaa aihetta uutisjutuissa.
Monenlaista sosiaali-ja diakoniatyötä tekevän Romano Mission työntekijät antoivat pohdinnan jälkeen haastattelun ja kertoivat, millaista auttamistyötä he tekevät.
Mutta miksi lähes kaikki vaikenevat?
Yksi syy on se, että kaikki pelkäävät vähemmistöjen turhaa leimaamista. Niin moni kun ymmärtää vähemmistöjä koskevat ikävät uutiset tahallaan väärin. Niin, että kaikki ovat aina pahoja.
Kun esimerkiksi turvapaikanhakijan rikosepäilystä uutisoidaan, moni vauhkoaa, että ne kaikki tekevät rikoksia. Tai kun romaninaisten kohtaamasta väkivallasta uutisoidaan, moni sanoo, että väkivalta kuuluu romanikulttuuriin.
Kaikki turvapaikanhakijat eivät ole rikollisia. Väkivalta ei kuulu romanikulttuuriin.
Vankiloiden toiminnasta vastaava oikeusministeri järkyttyi Ylen uutisista.
Olisi karseaa, jos tiedotusvälineetkin vaikenisivat ikävistä asioista. Sulkisivat silmänsä siltä todellisuudelta, jota niin moni tässä maassa elää.
Vankiloiden toiminnasta vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) järkyttyi Ylen uutisista, joissa kerrottiin romaninaisten kohtaamasta väkivallasta. Henriksson kertoi, että hallitus hyväksyi viime syksynä ohjelman, jolla väkivaltaa pyritään torjumaan.
Hän pyytää tuolloin apua vankilan henkilökunnalta, mutta peruu kaikki puheensa seuraavana päivänä.
Mitä tapahtuu, kun lomalta tulee vankilaan pahasti pahoinpidelty romaninainen?
Hän pyytää tuolloin apua vankilan henkilökunnalta, mutta peruu kaikki puheensa seuraavana päivänä. Hän sanoo, että hänen puheensa on ymmärretty väärin.
Väkivallan uhreja on usein vaikea auttaa. Silti pitäisi tehdä enemmän, sanoo vankilan johtaja.
– Kun nämä romaninaiset tulevat pahoinpideltyinä päivystykseen, he saattavat käyttäytyä hankalasti, koska kertovat muunneltua totuutta, eivätkä tee rikosilmoituksia. Näissä tilanteissa olisi kuitenkin mahdollisuus tarjota apua, mutta järjestelmä luovuttaa vähän liian helpolla, sanoo vankilan johtaja Tammi-Moilanen.
Onneksi joku auttaa ja välittää.
Vanajan vankila on tehnyt jo kymmenen vuotta yhteistyötä Romano Mission kanssa. Sen Naisten kulma -hankkeen avulla moni romaninainen on päässyt irti rikollisesta ja väkivaltaisesta elämästään sekä onnistunut hankkimaan itselleen ammatin.
Halaus ja voimia Miranda!
Miranda kertoi uutisjutussa, että hän on päättänyt jättää väkivaltaisen puolisonsa.
Voi kuinka toivon, että Miranda onnistuisi. Että hän vihdoin voisi aloittaa elämän, jossa ei tarvitse koko ajan pelätä. Eikä surra sitä, että lapset joutuvat katsomaan, kun äitiä lyödään.
Halaus ja voimia Miranda!
Ja kaikki te muutkin, jotka olette päättäneet lähteä väkivaltaisesta elämästä.
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka teki uutisia romaninaisten kohtaamasta väkivallasta. Hän yllättyi, kun juuri kukaan ei halunnut puhua siitä julkisesti. Hän on ylpeä Mirandasta, joka kertoi rohkeasti vaikeasta elämästään.
Lue myös: