Ilma oli kuuma, kun Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kohtasi EM-kisoissa maanantai-iltana Pietarissa Belgian. Päivällä lämpötila oli yli 30 astetta. Pelin alkaessa kello 22 helle oli hieman hellittänyt, mutta ilma oli silti todella hiostava.
Siitä huolimatta ylimääräisiä virallisia juomataukoja ei pelin aikana pidetty. Se kummastutti Huuhkajien pelaajia ja päävalmentaja Markku Kanervaa.
– Oli helteiset olot. Ihmettelen, miksei juomataukoja ollut. Ilmeisesti lämpötilaa ei ollut tarpeeksi, pitääkö sen olla 30 astetta? Ainakin siellä se huiteli. Tilanne oli toki molemmille joukkueille sama. Pelaajilla oli kovat olot, mutta hyvin he jaksoivat tsempata, Kanerva sanoi.
Keskuspuolustaja Joona Toivio kertoi kysyneensä asiasta saksalaiserotuomari Felix Brychiltä.
– Hän sanoi saaneensa ohjeen, että raja on 32 astetta. Nyt ollut 29 astetta ei riittänyt. Sanoin, että olemme Suomesta, ei meillä ole tällaisia kelejä. Kaikki mehut puristettiin irti, Toivio sanoi.
Hyökkääjä Joel Pohjanpalon mukaan hiostavuutta lisäsi se, että Pietarin stadion on melko umpinainen.
– En muista, koska olisi viimeksi ollut kentällä noin kuuma.
Jalkapalloerotuomari Antti Munukka vahvistaa Yle Urheilulle, että Euroopan jalkapalloliitto Uefan otteluissa on 32 asteen raja. Uefan ohjeistuksessa kuitenkin kerrotaan, että tilanteessa on otettava huomioon niin ikään vuorokaudenaika, ilmankosteus, pilvisyys ja stadionin sijainti.
Palloliitto on puolestaan ohjeistanut hiljattain, että juomataukoja järjestetään, jos stadionin lämpötila on 23 astetta tai enemmän 75 minuuttia ennen ottelua.
Vaarana lämpöhalvaus
Kilpa- ja huippu-urheilukeskus Kihun urheilufysiologian asiantuntija Esa Hynysen mukaan 29 asteen lämpötilassa urheileminen on kova haaste urheilijalle. Hynynen kertoo, että huono olo tulee yleensä siinä vaiheessa, kun syvälämpö alkaa nousta lähelle neljääkymmentä.
– Silloin oireet myös pakottavat rauhottumaan ja rajoitetaan urheilemisen tehoa. Tietysti tuollaisessa kilpailutilanteenssa urheilijat ovat hyvin motivoituneita ajamaan itsensä äärirajoille, jolloin on vaarana myös lämpöuupumus ja pahimmillaan lämpöhalvaus, Hynynen kertoo Yle Urheilulle.
Lämpöhalvauksen suhteen ratkaisevaa on, kuinka kovaa urheillaan. Myös ilman kosteudella on vaikutuksensa.
– Jos on noin 30 astetta ja mikäli ilman kosteus on 50-60 prosenttia, keho kokee sen aika lailla 30 asteena. Jos mennään 80-90 prosenttiin, se vastaa jo aika lähelle 40 astetta.
Hynysen mukaan noin 30 asteen lämpötilassa pitkän aikaa urheileminen tekee urheilijan olotilasta tukalan, mutta myös heikentää tuloksia. Hänen mukaansa urheilijan suoritustaso ja tulokset heikkenevät jo yli kaksi minuuttia kestävissä suorituksissa, jos lämpötila on 20 tai 25 asteen sijasta 30 astetta.
– Tärkeä asia on se, että siinä vaiheessa kun pilli viheltää, ei ole valmiiksi nestehukkaa. Kun sen jälkeen jatketaan urheilemista ilman juomista, nestehukka etenee. Menetämme urheillessa aika paljon nestettä ja elimistön jäähdytyskyky heikkenee. Jo parin prosentin menetys aiheuttaa suorituskyvyn heikkenemistä urheilussa.
"Etua tulee"
Veikkausliigajoukkue HJK:n lääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Klaus Köhler kertoo, että kuumissa olosuhteissa pelaamisessa ratkaisevaa on, kuinka hyvin pelaaja osaa sietää hellettä. Jo muutaman viikon totuttautuminen helteeseen auttaa elimistön sopeutumista.
– Etua tulee heille, jotka ovat tottuneet pelaamaan kuumissa olosuhteissa. Jos Suomessa olisi aina yhtä kuumaa kun juuri tällä hetkellä on, niin meidän kotimaisten pelaajien elimistö olisi huomattavasti valmiimpi ottamaan lämpökuorma vastaan.
Köhler kertoo, miten kuumiin olosuhteisiin nopeasti siirtyminen voisi vaikuttaa pelaajiin.
– Kun 10-15 asteen olosuhteista siirtyisi heti 30 olosuhteisiin pelaamaan, vaikuttaisi se suorituskyvyn ja pelivauhdin heikkenemiseen. Varmasti se näkyisi myös keskittymiskyvyn herpaantumisena, kuten syöttöjen tarkkuudessa ja sijoittumisvirheissä.
Köhler ei halua ottaa kantaa siihen, hyötyikö Belgia enemmän kuumista olosuhteista tai juomatauon puuttumisesta.
– Pitäisi miettiä, mistä päin pelaajat tulevat ja minkälaisissa olosuhteissa he ovat tottuneet pelaamaan. Jos ajattelet sitä kautta, jokainen voi itse päätellä, onko ollut siitä ollut jommalle kummalle isompi hyöty vai ei.
– Ruudun välityksellä pelaajilla ei tainnut tulla isompaa hätää kuumuudessa. 45 minuutin aikana olisi parempi, jos sen aikana tulisi juoma-annoksia pienempinä annoksina tiheämmin. Eikä vain paljoa vettä kertalaakista. Se olisi ollut hyödyllistä kaikille, pelaajille ja tuomarille, jos nestettä olisi saatu enemmän puoliajan aikana.
Köhler painottaa tankkauksen merkitystä ennen ottelua. Se korostuu, jos tiedossa ei ole erityistä juomataukoa.
– Pelaajien ja huoltojoukkojen pitää olla valppaina katkojen aikana.
Miten paljon ylipäätään kuumissa olosuhteissa pitäisi juoda?
– Riippuu ihmisen koosta ja olosuhteista, mutta hyvä sääntö on 4–8 desiä tunnissa. Riittävästi, muttei liian paljon.
Belgia karkasi toisella puoliajalla
Itse pelissä Suomi jäi Belgian jalkoihin ja hävisi 0–2. Belgia hallitsi, ja Suomi yritti lähinnä selvitä tiiviillä puolustamisella. Toisella puoliajalla Belgia siirtyi johtoon, kun Thomas Vermaelen pukkasi pallon tolppaan, josta se kimposi maalivahti Lukas Hradeckyn käteen ja Suomen kannalta maaliviivan väärälle puolelle. Romelu Lukaku laukoi ottelun loppunumerot.
Suomi sijoittui Belgian voittamassa B-alkulohkossa kolmanneksi. Belgia voitti kaikki kolme otteluaan. Tanska, Suomi ja Venäjä päätyivät kolmeen pisteeseen. Maanantaina Venäjän 4–1 voittanut Tanska sijoittui lohkokakkoseksi ja etenee Belgian tavoin neljännesvälieriin.
Myös neljä parasta lohkokolmosta pääsee jatkopeleihin, joten Suomella on vielä pieni oljenkorsi. Kolme pistettä ja maaliero -2 tuskin kuitenkaan riittävät jatkoon. Alkulohkovaihe päättyy keskiviikkona.
Lue myös: