Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Unitutkija kertoo, miksi nukut helteellä huonosti – viisi vinkkiä parempaan nukkumiseen

Kuinka nukuit viime yönä? Kun yölämpötila pysyy 20 asteen yläpuolella, yhä useamman uni kärsii. Suomen unitutkimusseuran puheenjohtaja kehottaa välttämään kovaa liikuntaa iltamyöhällä ja ehdottaa viileää suihkua ennen nukkumaanmenoa.

Nukkuvan naisen jalat näkyvät peiton alta.
Kuumuuteen heräily ja havahtuminen sotkee unen luontaisen rytmin. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle
  • Jarkko Kumpulainen

Huonosti nukkuminen helteellä on yleistä, toteaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja Suomen unitutkimusseuran puheenjohtaja Anu Muraja-Murro Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Lämpötila alkaa yleensä vaikuttamaan uneen, kun elohopea pysyy yölläkin 20 asteen tienoilla ja ylittää mukavuusalueemme.

– Fysiologinen syy on, että kuumuus katkoo unta, jolloin unen virkistävä vaikutus on selvästi huonompi, Muraja-Murro kertoo.

Hellejaksojen öinä kehon syvälämpötila nousee ja samalla rasittuvat sydän- ja verisuonielimistö tavallista enemmän.

– Sydämen pitää pumpata enemmän verta iholle ja raajoihin, jotta lämmönluovutusta pystyttäisiin lisäämään ja saataisiin keho viilentymään.

Helteellä nukkujan keho on siis lievässä lisärasitustilassa.

– Elimistö käy hieman ylikierroksilla ja juuri se heikentää unta, Muraja-Murro tarkentaa.

Uni on aivojen siivousjärjestelmä

Kuumuuteen heräily ja havahtuminen sotkee myös unen luontaisen rytmin.

– Kuumus heikentää unen makroskooppista rakennetta eli unisyklit eivät tule siten esille kuin normaalina hyvänä yönä. Silloin nukutaan ensin kevyttä unta, sitten mennään syvään uneen, kunnes tulee rem-uni, ja tämä toistuu syklissä.

Rem- eli vilkeunen aikana nähdään eniten unia. Muraja-Murron mukaan huonosti nukutun yön jälkeinen väsymys on keskeisesti seurausta juuri siitä, että unen rakenne on edellisen mennyt yön aikana rikki.

Vielä viitisen vuotta sitten lääketieteen piirissä oltiin sitä mieltä, että unen aikana ei tapahdu fysiologisesti mitään erityistä, eli keho vain nukkuu.

– Tämä näkemys on nyt muuttunut. Nyt on todettu, että unen aikana aivoissa tapahtuu aktiivista puhdistautumista. Toisin sanoen, elimistö lisää glia-nestekiertoa aivoihin ja glymfaattinen järjestelmä toimii aivan kuin siivoussysteeminä siellä. Järjestelmä puhdistaa kuona-aineita aivoista nimenomaan sen syvän unen aikana.

Jos syväuni muuttuu rikkonaiseksi tai sitä ei tule, aivojen yöllinen puhdistautuminen estyy.

– Sen takia on seuraavana päivänä sellainen väsynyt ja tunkkainen olo, Muraja-Murro kertoo.

Unitutkijan viisi vinkkiä parempaan yöuneen helteellä

1. Makuuhuoneen pitäminen viileänä. Vedetään päivällä verhot kiinni, avataan illalla ikkunat, kun ilma on viilentynyt.

2. Viilentävät tuulettimet ja ilmastointi. Ajastimella varustettu laite auttaa nukahtamaan, mutta sammuu myöhemmin yöllä.

3. Vältä kovaa liikuntaa ja maustettuja ruokia ennen nukkumaanmenoa. Molemmat nostavat jo valmiiksi elimistön lämpötilaa.

4. Viileähkössä suihkussa käynti ennen nukkumaanmenoa.

5. Hyvästä puuvillasta valmistetut vuodevaatteet saattavat tuottaa viileyden tuntua iholle.