Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Wolt ei aio noudattaa aluehallintoviraston mahdollista kehotusta kohdella ruokalähettejä työntekijöinä – yritys on tarvittaessa valmis viemään asian oikeuteen asti

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kehottanut Woltia kirjaamaan lähettien työtunnit ylös työntekijöitä koskevan lain mukaisesti. Wolt ei tähän suostu, sillä sen näkemyksen mukaan ruokalähetit ovat yrittäjiä – nyt ja tulevaisuudessa. Wolt on tarvittaessa valmis käsittelemään asiaa hallinto-oikeudessa asti.

WOLT ruokakuljettajia Aleksanterinkadulla.
Wolt-kuljettajia Helsingin Aleksanterinkadulla. Yrityksen mielestä työlainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se tunnistaisi nykyistä paremmin alustatyön. Kuva: Matti Myller / Yle
  • Kaisa Uusitalo
  • Minna Pantzar

Wolt aikoo jatkossakin pitää lähettinsä yrittäjäasemassa aluehallintoviraston näkemyksen vastaisesti.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kehottanut Woltia laittamaan yritystensä työaikakirjanpidon kuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiaa selvittäneen avin tarkastajan näkemyksen mukaan Woltin lähetit ovat työntekijöitä, joita koskee työaikalaki.

Wolt ei kuitenkaan ole avin kehotusta noudattanut eikä aio näin toimia jatkossakaan. Yrityksen näkemys on, että lähetit ovat yrittäjiä.

– Olisi tärkeää kuunnella, mitä lähetit itse sanovat. Ei ole reilua sanoa kaikille läheteille, että nyt pakotamme teidät työsuhteeseen, koska yksi elin on ollut sitä mieltä, vaikka valtaosa läheteistä haluaa jatkaa yrittäjinä, sanoo Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen sanoo.

Mykkänen viittaa yrityksen keskiviikkona julkaisemaan kyselyyn, jonka mukaan hieman yli puolet läheteistä haluaisi jatkaa yrittäjänä.

Taloustutkimuksella teetetyssä kyselyssä 56 prosenttia läheteistä haluaisi jatkaa nykyisellään ja 25 prosenttia valitsisi työsuhteen. Kyselyyn vastasi 42 prosenttia Woltin kanssa sopimuksen tehneistä läheteistä, yhteensä 1 539 ihmistä.

Kiistely ruokalähettien asemasta ei ole ohi

Aluehallintoviraston tarkastuskertomus ruokalähettien työaikakirjanpidosta valmistuu perusteluineen ensi viikolla. Siinä kuvaillaan prosessin kulku ja osapuolten näkemykset asiaan. Tarkastaja Juho Loukialalle Woltin näkemys ei tule yllätyksenä.

Työaikakirjanpidon sijaan Wolt oli lähettänyt selvityksen siitä, miksi työaikakirjanpitoa ei pidetä.

– Asia on toki hyvin laaja ja monimutkainen, ja tämä on heidän näkemyksensä asiassa. Asia tulee menemään jatkokäsittelyyn täällä talon sisällä, eli siirrän asian työsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi, Loukiala sanoo.

Kiistely ruokalähettien asemasta ei siis ole ohi.

Velvoittavan päätöksen voi tehdä aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen. Ennen päätöstään hän kuulee vielä Woltin näkökannan asiaan. Ratkaisun jälkeen Wolt voi hakea valitusoikeutta hallinto-oikeudesta, jolloin ratkaisu voi venyä pitkäksi.

oltin ruokalähetti hakemassa tilausta ravintolasta Helsingissä.
Lähettien asemasta työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa on keskusteltu paljon. Alustatalous on uudehko ilmiö, joka hakee vielä muotoaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Wolt voi viedä asian hallinto-oikeuteen

Woltin Mykkänen on valmis käsittelemään asiaa hallinto-oikeudessa asti. Yrityksen omien selvitysten mukaan moni viranomaistaho on tulkinnut lähettien työn yrittäjätyöksi – siis toisin kuin aluehallintoviraston tarkastajat.

Wolt on pyytänyt esimerkiksi Verohallinnolta näkemystä siitä, onko läheteille maksettu korvaus luonteltaan palkkaa vai työkorvausta, eli käytännössä yritystuloa.

Verohallinnon muistiossa todetaan, että Woltin ja lähettikumppaneiden välinen sopimus on toimeksiantosuhde, ei työsuhde, ja he ovat näin rinnastettavissa yrittäjiin. Verohallinto on muistiossaan arvioinut, täyttyvätkö toimeksiantosuhteen tunnusmerkit.

– Verottajan mielestä kyseessä on yrittäjämuotoinen työ ja saman kannan ovat ottaneet myös tapaturma-asiain korvauslautakunta ratkaisussaan kesäkuussa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta sekä Ulosottovirasto jo aiemmin, sanoo Mykkänen.

Mykkäsen mielestä lähettien asemaa parannettaisiin ennen kaikkea työlainsäädäntöä muuttamalla tai parantamalla itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa.

– Työlainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, että se mahdollistaisi vapauden valita milloin, miten ja minkä verran tekee töitä. Vaihtoehtoisesti itsensätyöllistäjien turvaverkkoja voitaisiin parantaa esimerkiksi siten, että mahdollistettaisiin YEL-maksujen tilittäminen suoraan palkkioiden maksun yhteydessä, mikä takaisi hyvän eläke- ja sairausajan turvan, Mykkänen sanoo.

Työaikakirjanpito on ratkaisevaa rajanvedossa

Pitkän prosessin juuret yltävät elokuulle 2019, jolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki tarkastuksia ruokalähettiyrityksiin ja havaitsi, etteivät ne pitäneet kirjaa lähettien työtunneista.

Seuraavana vuonna aluehallintovirasto pyysi lausuntoa työneuvostolta, joka lausui, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit ja heidän tulisi olla työntekijöitä – ja heidän työtuntinsa tulisi kirjata.

Lausunnon saatuaan avi otti yhteyttä Woltiin ja Foodoraan ja kehotti yrityksiä panemaan työaikakirjanpidon kuntoon toukokuun puoliväliin mennessä. Tästä Wolt on nyt kieltäytynyt.

– Työaikakirjanpito on yksi työnantajan päävelvotteita. Jos he ovat työntekijöitä, niin Woltin täytyy pitää tätä työaikakirjanpitoa. Jos he katsovat itse että eivät ole työantajansuhteessa lähetteihin, niin silloin heidän näkemys voi olla tämä, että ei tarvitse pitää työaikakirjanpitoa, Loukiala selittää.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee samanlaista tarkastusta myös Foodoran osalta, mutta toisen lähettiyrityksen osalta asia on vielä kesken.

Lue myös:

Wolt ja Foodora laajenevat vauhdilla kaupan puolelle – Lähettibisnes tekee uusia aluevaltauksia, mutta työntekijöiden asema ei ole muuttunut

Ruokalähettien arvostus on kohentunut korona-aikana, vaikka työoikeudellisia ongelmia on yhä – Santosh Bagale: "Pidän työni joustavuudesta"

Korjaus 24.6. klo 12.06: Jutun viimeisen kappaleen alussa kerrottiin alun perin virheellisesti, että avi olisi vuonna 2019 havainnut, etteivät ruokalähettiyritykset pidä kirjaa työntekijöidensä työtunneista. Todellisuudessa kyse oli lähettien työtunneista. Tarkennettu myös työneuvoston lausunnon aikamuotoa.