– Minua voi kutsua orjaksi, Jean Ramsay esittäytyy naureskellen.
Näin sanoessaan hän haluaa kertoa, etteivät hänen päivänsä muistuta millään lailla lokoisia kartanonherran kesäpäiviä.
Jean Ramsay herää aamuvarhain ja tarttuu raivaussahaan tai siimaleikkuriin ja alkaa "nyppiä nurmikkoa" Nissbackan kartanon puistossa Vantaalla.
Puutarhanhoidon jälkeen hän aloittaa vierailijaryhmien opastukset. Sitten hän jatkaa museonjohtajan ja Laila Pullisen säätiön puheenjohtajan töitä myöhäiseen iltaan.
Jean Ramsay on maamme arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan Laila Pullisen (1933–2015) poika. Häneen teki jo nuorena suuren vaikutuksen äidin käsillä tekemisen taito.
– Hän oli taiteilijana samanlainen kuin ihmisenä: vaativa perfektionisti, täydellisyyteen kallellaan ja energinen.
Ramsayn mielestä äidin veistoksissa voi nähdä hänen luonteenpiirteensä kuten eloisuuden, ilon ja positiivisuuden.
– Laila aina sanoi, että jokainen veistos on rakkauden teko, eivätkä veistokset synny vihasta.
Vantaalla sijaitsevan Nissbackan tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Se siirtyi Laila Pullisen puolison, Carl-Magnus Ramsayn suvulle 1800-luvun lopussa.
Kuvanveistäjän teoksia esittelevä veistospuisto avautui yleisölle 1980-luvulla. Sen lisäksi kulttuurikohteessa on nähtävänä taiteilijan ateljee, näyttelytiloja sekä uutuutena kesäkuussa avattu kotimuseo.
Nissbackaa on piinannut toistuva ilkivalta
Nissbackan nähtävyydellä on riittänyt vastoinkäymisiä.
Se on joutunut vuosien varrella useita kertoja ilkivallan kohteeksi. Rakennuksiin on murtauduttu, veistoksia on kaadettu, paikkoja on töhritty ja rikottu.
Tuhopoltoksi epäilty tulipalo tuhosi vanhan saunan tänä keväänä. Jean Ramsayn mielestä se oli kulttuurihistoriallisesti iso menetys.
– Laila aina sanoi, että kokonaisuuden kannalta arvottominkin rakennus on arvokas, koska se täydentää kokonaisuutta.
Ramsaylle on tärkeää, että alueen monikerroksellisuus säilyy.
– Yleensä kartanokohteissa säilytetään vain herrasväen kulttuuria, pitsi- ja lasiverantoja, mutta minä olen halunnut säästää myös työväen tiloja ja rakennuksia.
Viime kesä meni myttyyn koronan takia
Isoin takaisku on kuitenkin ollut pandemia. Kohde oli viime vuoden keväästä lähtien pitkään kiinni eikä kävijöitä ollut kuten aikaisemmin.
Säätiön talous- ja hallintopäällikkö Petra Piitulainen-Ramsay sanoo, että viime kesä meni "täysin myttyyn koronan takia".
Sama kohtalo on ollut monella muullakin kulttuurinähtävyydellä. Pandemia kiristi niiden jo ennestään vaikean taloudellisen tilanteen äärimmilleen.
– En ole varma, voiko tilannetta kuvata sanalla katastrofaalinen, koska meillä on taloudellisesti katastrofaalinen tilanne oli koronaa tai ei, Piitulainen-Ramsay naurahtaa.
Nissbackassa sijaitsevat rakennukset vaativat jatkuvaa remontointia ja alueen ylläpito tulee kalliiksi.
– Tämä paikka on kuin musta aukko, joka nielee rahaa ja jota ei voi ikinä tilkitä, Jean Ramsay toteaa.
Pohdinnan jälkeen pariskunta päätti kokeilla, voisiko mesenaattikampanjasta olla heille apua.
Joukkorahoitus oli kokeilun arvoinen
Mesenaatti.me on joukkorahoitukseen tarkoitettu palvelu. Se on kansainvälisestikin vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset voivat tukea rahallisesti heille tärkeää hanketta. Vastikkeeksi he saavat tuotteita tai palveluita.
Laila Pullisen säätiölle joukkorahoitus tuotti 12 000 euroa. Se oli iloinen yllätys ja paljon enemmän kuin osattiin odottaa.
– Summa sai minut aika sanattomaksi, hiljaiseksi ja nöyräksi. On vaikea olla liikuttumatta ihmisten antamasta tuesta, talous- ja hallintopäällikkö Petra Piitulainen-Ramsay sanoo.
– Sillä on meille iso merkitys, koska se osaltaan mahdollistaa tämän paikan tulevaisuuden.
Piitulainen-Ramsay muistuttaa, että säätiön tulot muodostuvat useista pienistä puroista. Pelkät lipputulot eivät riitä toiminnan pyörittämiseen.
Hänestä joukkorahoitus voisi olla kokeilun arvoinen muillekin kulttuurikohteille.
– Kaikki kivet kannattaa kääntää. Suosittelen kokeilemaan varsinkin tällaisena aikana, kun kulttuuria kuritetaan valmiiksi vaikeassa tilanteessa.
"En tule päästämään irti tästä paikasta"
Jean Ramsay kertoo, että helteisestä kesäkuusta huolimatta Nissbackassa on jo ollut ilahduttavan paljon kävijöitä. Hän on pannut tyytyväisenä merkille, että joukossa on yhä enemmän nuoria.
Tavoitteena on, että nähtävyys olisi tulevaisuudessa avoinna ympärivuotisesti.
Jean Ramsay aikoo vaalia Laila Pullisen elämäntyötä ja säilyttää sukunsa vanhan asuinpaikan luonnonkauniina kokonaistaideteoksena. Niin hänen äitinsäkin halusi.
– En tule ikinä päästämään irti tästä paikasta. Laila jatkaa elämäänsä näissä veistoksissa ja tavassa miten hän sommitteli puiston ja ideoi paikan toiminnan. Haluan pitää sen elämänliekin elossa.
Laila Pullinen veistospuisto & kotimuseo Vantaalla on avoinna neljänä päivänä viikossa 29.8.2021 saakka. Kesän 2021 vieraileva taiteilija on Perttu Saksa.
Lue myös: