Kas tältä kuulostaa tyytyväinen ministeri:
– Tämä on kutakuinkin sitä, mitä Suomi tavoitteli. Olen tyytyväinen.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) täytti viime torstaina 62 vuotta. Lahja tuli seuraavana päivänä: EU:n neuvosto ja parlamentti pääsivät sopuun EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta, ja Suomi sai neuvotteluissa haluamansa.
Sopua oli hierottu pitkään.
Neuvottelut uudistuksesta alkoivat jo vuonna 2018 ja tiivis kolmikantavääntö komissio–neuvosto–parlamentti viime lokakuussa. Tällä välin entinen sopimus ehti jo vanhentua.
Tänään maanantaina EU-maatalousministerit hyväksyivät sopuratkaisun Luxemburgissa. Leppä kommentoi tulosta sieltä käsin videoyhteydellä.
– Tällä ratkaisulla turvataan ruoantuotanto ja maatalouden harjoittaminen Euroopassa. Erityisen tärkeä se on nuorille, jotka suunnittelevat tätä urakseen. Nyt on luotu näkymä sille uralle seitsemäksi vuodeksi.
Tästä sovussa on kyse
Uudistuksessa EU sopi, että maataloutta tuetaan vuosina 2021–2027 noin 390 miljardilla eurolla.
Jos sovun tiivistää viljelijöiden kannalta yhteen sanaan, se on torjuntavoitto.
Etukäteen osa jäsenmaista vaati tukipottiin karsintaa, ja Britannian EU-eron oli määrä kutistaa osaltaan yhteistä pottia. Mutta tukimäärä ei juuri putoakaan – myöskään Suomessa – vaan vie jatkossakin noin kolmanneksen EU:n yhteisestä budjetista.
Uudistuksella vastataan pääosin kahteen asiaan: markkinatrendeihin ja maaseudun elinvoimaan.
Kaikkialla läpitunkeva markkinatrendi on se, että ruoantuotannolta odotetaan lisää vastuullisuutta. Niinpä sovun mukaan vähintään neljännes suorista viljelytuista ja yli kolmannes kehittämistuista on käytettävä ympäristö- ja ilmastotoimia tukien.
Suomi sai tässä läpi haluamansa joustot, eli "viherrahan" tasapainottamisen suorien tukien ja kehittämistukien välillä.
Maaseudun elinvoima on ollut laskussa ympäri Eurooppaa, eikä viljely kiinnosta riittävästi nuoria. Ensimmäistä kertaa osa suorista tuista on jaettava korvamerkitysti pienille ja keskisuurille tiloille, ja kehittämistuilla pyritään lisäämään yleistä houkuttelevuutta. Myös nuorten viljelijöiden tuen määrä lisääntyy.
Tuottajajärjestöt ovat pääsääntöisesti kommentoineet sopua hyväksyttäväksi. Suomessakin MTK:n kommenteista huokui perjantaina luottamus siihen, että ainakaan ympäristötavoitteiden täyttymisestä uudistus ei jää Suomen kohdalla kiinni.
– Jo tällä hetkellä Suomessa käytetään tavoitteita suurempi osuus näihin toimiin, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi.
Leppä: "Suomen erityisolosuhteet on nyt tunnustettu"
Leppä iloitsee sovussa erityisesti siitä, että siihen jätettiin Suomelle rakasta kansallista liikkumavaraa.
Joustojen lisäksi Suomi saa jatkossakin maksaa aiemmin "141-tukena" tunnettua kansallista tukea Etelä-Suomen viljelijöille. Tukea maksetaan hankalien tuotanto-olosuhteiden perusteella, ja siitä tapeltiin takavuosina EU:ssa kohtalonkysymyksenä.
– Silloin kun otetaan huomioon erilaiset olosuhteet ja rakenteet, päästään parhaaseen lopputulokseen. Suomen erityisolosuhteet on nyt tunnustettu, Leppä sanoo.
Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2023 ja päteä vuoden 2027 loppuun. Sopimus etenee vielä parlamentin hyväksyttäväksi.
Ympäristöjärjestöt ja vihreät puolueet ovat kommentoineet sopimusta ilmastotavoitteiden kannalta liian löysäksi. Ainakin osa vihreistä europarlamentaarikoista aikoo äänestää parlamentissa sopua vastaan.
Lisää aiheesta: