Eurooppa pyristelee irti koronasta, arpoo ilmastotoimia ja uusien jäsenmaiden ottamista unioniin. Samalla politiikka hajaantuu ja puoluekenttä sirpaloituu.
Näissä tunnelmissa Slovenia aloittaa huomenna torstaina oman puolivuotiskautensa EU-puheenjohtajamaana.
Sen lempinimi "Balkanin Sveitsi" tulee vuoristosta ja vauraudesta. Kahden miljoonan asukkaan maa heiluttaa EU-nuijaa strategisesta pisteestä, Keski-Euroopan ja Balkanin niemimaan rajalta.
Tässä Slovenian puheenjohtajakauden viisi keskeistä kysymystä.
1) Janez Janša, suuri kysymysmerkki
Koronakriisin hoidon leväperäisyys, asiantuntijuuden vähättely, aggressiivinen twiittailu, EU:n oikeusvaltioperiaatteen kyseenalaistaminen.
Siinä asioita, joita liitetään Slovenian pääministeriin, 62-vuotiaaseen Janez Janšaan. EU:n kulmat ovat kurtussa: onko konservatiivista SDS-puoluetta vuodesta 1993 johtanut Janša samalla tiellä kuin Unkarin pääministeri Viktor Orbán?
Marraskuussa Slovenia tuki Unkaria ja Puolaa, kun ne vastustivat EU:n oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä rakennetukien maksamiseen. Janša on ahkera twiittailija, joka uhkailee ja nimittelee kriittistä mediaa harva se viikko.
Slovenia on ollut EU:ssa idän mallimaa: vauras, vakaa ja demokraattinen. Mutta Janša on muuttunut kommunisminaikaisesta demokratiataistelijasta hämmentäjäksi, joka on ottanut maahanmuuttajat silmätikukseen.
Vahva oppositio, tukevat valtiorakenteet ja Janšan suosion lasku tekevät asetelmasta kiharaisen. Kesän korvalla Janša vältti virkarikossyytteet maan parlamentissa täpärästi äänin 44–42. Osa parlamentista halusi hänet tilille koronakriisistä ja lehdistönvapausrikkomuksista.
EU:n ja Slovenian välillä on jo hankausta, muttei vielä kipinöitä. Janša on luupin alla.
2) Päästäänkö koronasta, elpyykö EU?
Syksyn tärkein tehtävä on katsoa päältä, miten Eurooppa selviää koronasta.
Puheenjohtajamaan valtuudet EU:n koronatoimissa ovat rajatut. Niissä tärkein konehuone on komissio, ja jäsenmaat päättävät omista toimistaan itse.
EU:n merkittävimmät yhteistoimet ovat jo pitkällä. Koronapassi tulee sekin voimaan huomenna, rokotesopimukset turvaavat satoja miljoonia Pfizerin-Biontechin rokotteita loppuvuodeksi ja komissio kerää parhaillaan rahoitusta markkinoilta, jotta elpymisrahat saadaan syksyllä jäsenmaiden käyttöön.
Johtajuus punnitaan, jos esimerkiksi virusmuunnokset sotkevat suunnitelmat sisärajojen avaamisesta.
3) Ilmastonmuutoksen torjunta kiihtyy
Heinäkuun 14. päivänä komissio julkistaa ehdotuksensa siitä, miten EU:n pitäisi toimia saavuttaakseen kiristetyt ilmastotavoitteensa vuoteen 2030 mennessä.
Siitä alkavat komission, neuvoston ja parlamentin väliset neuvottelut. Niissä päätetään, mihin toimiin EU-maat lopulta sitoutuvat.
Komission paketti ja YK:n suuri ilmastokokous Glasgow'ssa marraskuussa lyövät tahdit ilmastotoimille vuosiksi eteenpäin.
Vaikkei Slovenialla ole tässäkään asiassa itsenäistä johtavaa roolia, teema on pandemian ohella puheenjohtajakauden suurin. Slovenialta kysytään neuvotteluissa sovittelukykyä ja kompromissihakuisuutta.
4) Slovenia työntää Balkanin maita EU:hun
Eniten Slovenian aktiivisuus voi näkyä kysymyksessä EU:n laajentumisesta.
Slovenia on tukenut Balkanin maiden EU-laajentumista erittäin aktiivisesti. Se on viritellyt lokakuulle EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokousta puheenjohtajakautensa päätapahtumaksi.
Maan presidentti Borut Pahor toisti toukokuussa, että EU:n tulisi nopeuttaa kuuden Länsi-Balkanin maan eli Serbian, Montenegron, Kosovon, Albanian, Pohjois-Makedonian ja Bosnia-Hertsegovinan ottamista jäseniksi. Alueen ainoat EU-maat ovat toistaiseksi Slovenia ja Kroatia.
EU:n jäsenyysneuvottelut ovat jo käynnissä kaikkien muiden paitsi Bosnia-Hertsegovinan ja Kosovon kanssa. Yhdenkään maan ei ole arvioitu astuvan EU:hun ainakaan ennen vuotta 2025.
5) Tulevaisuuskonferenssin saattelu Ranskan käsiin
Slovenia saattelee maaliin myös EU:n tulevaisuuskonferenssia.
Konferenssi on yksi vuoden suurista EU-projekteista. Sen virallinen starttilaukaus oli Eurooppa-päivänä toukokuussa, ja tavoitteena on kerätä jäsenmaiden kansalaisilta ajatuksia siitä, mitä EU:n oikein pitäisi olla ja tehdä.
Ideat kerätään Slovenian kaudella, mutta johtopäätösten tekeminen jää ensi keväälle, jolloin EU:n puheenjohtajana on Ranska.
Koko tulevaisuuskonferenssi pohjautuu Ranskan presidentin Emmanuel Macronin alkuperäisideaan, joten Slovenian tehtävänä on ojentaa prosessi Ranskan kouriin mahdollisimman järjellisenä.
Lisää aiheesta:
Slovenian pääministeri vältti virkarikossyytteen, voitti äänestyksen 44–42
EU aloittaa jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa