Vanhojen ihmisten ympärivuorokautisen hoidon maksut ovat Suomessa olleet yhtä sekamelskaa.
Nyt heinäkuun alusta voimaan tulevat asiakasmaksulain muutokset selkeyttävät tilannetta ja yhtenäistävät käytäntöjä. Minkälaisia muutoksia on luvassa?
Tähän asti on eletty “villissä lännessä”
Kunnat ovat voineet päättää vanhan ihmisen tehostetun palveluasumisen maksuista mielensä mukaan. Maksut ovat vaihdelleet merkittävästi riippuen siitä, missä kunnassa ihminen asuu. Toisissa käyttörahaa vanhalle ihmiselle on jäänyt maksujen jälkeen enemmän, toisissa paljon vähemmän.
“Villi länsi” -vertaus ei ole kaukana.
Samaan aikaan pitkäaikaisen laitoshoidon, eli vanhainkotihoidon ja terveyskeskusten vuodeosastohoidon maksuista on säädetty laissa. Niissä vanhalta ihmiseltä on otettu 85 prosenttia nettotuloista. Maksu on sisältänyt lääkkeet ja asumisen. Monelle iäkkäälle vanhainkotipaikka onkin ollut lottovoitto maksujen takia.
Se parantaako vai huonontaako asiakasmaksulain muutos yksittäisen vanhan ihmisen tilannetta, riippuu kunnan nykyisistä maksukäytännöistä ja siitä, onko hän ollut laitoshoidossa vai tehostetussa palveluasumisessa.
Asunnon ja hoivan jälkeen jäi vielä paljon maksettavaa
Esimerkkimme tulee Tampereelta. Tuija Seppäsen isä asui tehostetun palveluasumisen yksikössä kuolemaansa asti.
Pentti Kuljun bruttotulot olivat vuonna 2020 noin 2042 euroa. Hän sai eläkkeen lisäksi asumistukea ja hoitotukea. Lisäksi hänellä oli muutama euro osaketuloja ja vajaat sata euroa laskennallista metsätuloa.
Kun Kuljun nettotuloista vähennetään laskennallinen metsätulo, hänen todelliset nettotulonsa olivat 1816 €.
Tampereen kaupunki laski Kuljun hoitomaksun bruttotuloista. Yhteensä asunto ja hoitomaksu tekivät 1572 euroa.
Vajaalla 3000 eurolla vuodessa oli maksettava lääkkeet, hygieniatarvikkeet, fysioterapia ja erikoislääkärikäynnit. Rahan olisi pitänyt riittää myös esimerkiksi vaatteisiin, puhelimeen ja oman asunnon yhtiövastikkeeseen. Käyttörahaa Kuljulle jäi siis 244 euroa kuukaudessa. Tuosta summasta hänen oli maksettava kaikki muut menonsa.
Lääkekatto, vajaat 600 euroa, täyttyi puolessa vuodessa. Lääkekatolla tarkoitetaan lääkekustannusten vuosittaista ylärajaa, jonka jälkeen ihminen maksaa korvattavasta lääkkeestä parin euron omavastuun.
Eivätkä isän rahat kaikkiin menoihin riittäneet, Tuija Seppänen sanoo.
– Aluksi käytimme hänen säästönsä ja loppuaikana maksoin ylimenevät kustannukset itse. Ainoana tyttärenä se oli minulle itsestään selvää. Erityisesti vuoden alkupuoliskolla maksettavaa oli enemmän, koska lääkekatto tuli täyteen kesällä.
Tehostetun palveluasumisen maksut lähentyvät vanhainkotimaksuja
Heinäkuun alusta voimaan astuvat asiakasmaksulain muutokset yhtenäistävät ympärivuorokautisen hoidon maksuja.
Kunnan vanhalta ihmiseltä perimä maksu saa olla enintään 85 prosenttia nettokuukausitulosta, joista on tehty laissa säädetyt vähennykset, kuten asumis- ja lääkemenot.
Heinäkuusta alkaen hoivayksikössä asumisesta perittävä vuokra otetaan huomioon hoitomaksua määriteltäessä. Kunta huomioi myös Kela-korvattavat lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet. Lääkemääräyksen tehneen terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella muutkin kuin Kela-korvattavat lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet voidaan huomioida.
Kaikki nämä vähennykset ovat selkeä muutos entiseen.
Pitkäaikaishoidon maksuissa tapahtuvat muutokset vähentävät kuntien maksutuloja ja parantavat asiakkaiden asemaa.
Maria Pernu, Kuntaliiton erityisasiantuntija.
Jos tehostettuun palveluasumiseen siirtyvällä on omistusasunto, asumisoikeusasunto tai vuokra-asunto, uuden lain mukaan välttämättömät ja kohtuulliset kulut huomioidaan hoitomaksua määrättäessä.
Omistusasunnon kohdalla kulut otetaan huomioon enintään kuuden kuukauden ajalta, asumisoikeusasunnon kohdalta kolmen kuukauden ajalta ja vuokra-asunnon kohdalta irtisanomisajan osalta.
Uuden lain mukaan tehostetun palveluasumisen asiakkaalle on aina jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 164 euroa kuukaudessa.
Jos Pentti Kulju olisi siirtynyt nyt ympärivuorokautiseen hoitoon, rahaa olisi jäänyt enemmän
Nyt voimaan tulevat asiakasmaksulain muutokset olisivat selvästi jättäneet Pentti Kuljulle enemmän käyttörahaa, jos hän olisi nyt muuttanut kotoa tehostettuun palveluasumiseen.
Hoitomaksua määriteltäessä olisi huomioitu Kela-korvattavat lääkkeet, vuokra, omistusasunnon yhtiövastike ja vakuutusmaksuja. Yhtiövastike ja asunnon pakollinen vakuutus olisi huomioitu kuuden kuukauden ajalta.
Nettotuloista laskettu hoitomaksu olisi tällöin ollut 843 euroa. Käyttörahaa olisi jäänyt vajaat 100 euroa enemmän.
Kuuden kuukauden kuluttua käyttörahaa olisi Kuljulle jäänyt selkeästi vähemmän. Hoitomaksu olisi noussut 967 euroon ja jäljelle jäävän käyttörahan määrä olisi ollut kutakuinkin sama kuin ennen asiakasmaksulain muutoksia.
Nousevatko vai laskevatko asiakasmaksut?
Lisääntyvätkö vai vähenevätkö kunnan tehostetusta palveluasumisesta saadut maksutulot, riippuu kunnan aiemmista maksukäytännöistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo, että koska tehostetun palveluasumisen maksukäytännöt ovat olleet niin erilaisia eri kunnissa ja niistä ei ole koottua tietoa, ei lakimuutosten vaikutuksia asiakasmaksuihin ole pystytty laskemaan.
Lakiin tuli lisäys, joka korostaa alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuuta toimeentulotukeen nähden.
Marjo Kekki, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu kuitenkin arvioi, että pitkäaikaishoidon maksujen muutokset vähentävät kuntien tuloja ja parantavat asiakkaiden asemaa.
Näin tapahtunee myös Tampereella. Tampereen kaupungin asiakasmaksutiimin palveluesimies Mari Kallinen arvioi, että kaupungin asiakasmaksutulot jonkin verran vähenevät.
– Muutokset todennäköisesti alentavat yksittäisten asiakkaiden maksuja ja parantavat heidän toimeentuloaan.
Kunnan on myös informoitava mahdollisuuksista saada alennusta maksuihin
Jo vanha asiakasmaksulaki edellytti sitä, että jos ihmisen taloudellinen tilanne vaarantuu, kunnan on arvioitava ihmisen kokonaistilanne ja alennettava maksua tai jätettävä se perimättä.
– Säännöstä on kuitenkin verrattain huonosti sovellettu koko valtakunnan tasolla. Maksun alentaminen turvaa viime kädessä iäkkään toimeentuloa, jos 164 euroa ei riitä, eritysiasiantunija Marjo Kekki sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Kekki muistuttaa myös siitä, että nyt lakiin tuli lisäys, joka korostaa alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuuta toimeentulotukeen nähden. Sitäkin on tapahtunut vuosien kuluessa, että ikäihmiset ovat joutuneet hakemaan toimeentulotukea asiakasmaksujen maksamiseen.
– Lain täsmennys korostaa toimeentulotuen viimesijaisuutta ja toisaalta vähentää ihmisen siirtämistä luukulta toiselle, Marjo Kekki sanoo.
Uutta laissa on myös se, että ihmiselle on kerrottava alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta. Laki jopa sanoo, että “tietoa on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön”.
Kuntaliiton Maria Pernu sanookin, että koska asiakasmaksulain alentamisen ensisijaisuutta ja tiedonantovelvollisuutta on nyt painotettu paljon, on todennäköistä, että sitä tullaan myös käyttämään enemmän.
– Lain edellyttämä 164 euroa on sen verran pieni, että jää nähtäväksi, pärjäävätkö asiakkaat sillä.
“Asiakasmaksuihin vaikuttavat todella monet tekijät”
Tuija Seppäsen isän tilanne ei olisi juurikaan muuttunut. Tytär sanookin, että laskelmat osoittavat sen, että asiakasmaksuihin vaikuttavat todella monet tekijät.
– Edelleen olisin osallistunut isäni maksuihin.
Hän muistuttaa myös, että elämä ei lopu siihen, kun iäkäs menee ympärivuorokautiseen hoitoon.
– Isäni seurasi loppuun asti uutisia televisiosta ja luki paikallislehdestä synnyinkuntansa tapahtumia. Me myös kävimme hänen kanssaan ulkona ja puistoissa. Kaikkeen elämiseen tarvitaan ainakin vähän rahaa, vanhanakin.
Katso tästä lisää, asiaksmaksujen pitkästä "villistä lännestä". Ajankohtaisen kakkosen juttu on vuodelta 2008:
Voit keskustella aiheesta 1.7. 2021 klo 23.00 asti.
Lue myös:
85 000 suomalaisen ambulanssikyydit, sairaalalaskut ja muut sote-maksut ovat ulosotossa