Anni Mandelin, 43, oli koko tuttavapiiristään viimeinen, joka otti käyttöönsä älypuhelimen.
Hän ei oikeastaan koskaan kokenut tarvitsevansa älylaitetta: Mandelin piti pitkään yhteyttä läheisiinsä peruspuhelimella, ja päivittäisten asioiden hoitamiseen riitti pöytätietokone.
Kuutisen vuotta sitten tilanne muuttui, kun hän sai älypuhelimen työnsä vuoksi. Aluksi Mandelin koki suurta ahdistusta esimerkiksi siitä, kun työsähköpostit kilahtelivat kännykkään.
Sitten hän alkoi huomata, miten kätevä laite oikeastaan oli.
Pikaviestipalvelulla sai yhteyden kaikkiin, netti oli koko ajan käden ulottuvilla, kamera kulki mukana joka paikassa, karttasovellus auttoi kulkemaan paikasta toiseen.
Tänä päivänä älykännykkä on keskeinen osa Anni Mandelinin arkea. Hän ei enää kulje minnekään ilman puhelintaan. Välillä ruutuaikaa kertyy seitsemän tuntia päivässä.
– Joskus olisi miljoona asiaa, mitä pitäisi olla tekemässä, mutta sen sijaan tartun kännykkään. Mitä tässä on tapahtunut? Mandelin kysyy.
Hän ei ole ainoa, joka on samojen ajatusten äärellä.
"Puhelin on mukana jopa vessassa"
Yle keräsi verkkosivuillaan lukijoidensa kokemuksia älylaitteiden käytöstä. Saimme kaikkiaan yli 1 100 vastausta. Valtaosa kertoi käyttävänsä jotakin älylaitetta, lähinnä älypuhelinta tai tablettia, joka päivä.
- Kyse ei ollut tieteellisin menetelmin tehdystä tutkimuksesta tai kyselystä, vaan kokemuksiaan älylaitteista saivat kertoa kaikki halukkaat. Tässä jutussa käytimme vastauksia vain henkilöiltä, joiden nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.
- Monivalintakysymyksimme vastanneista noin kaksi kolmasosaa oli naisia ja noin yksi kolmasosa miehiä. Pieni osa vastasi sukupuolekseen "muu". Iältään vastaajat olivat alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin.
- Ihmiset kertoivat käyttävänsä älylaitettaan muun muassa somen takia, työ- ja kouluasioiden sekä päivittäisten asioiden hoitamiseen, pelaamiseen, uutisten lukemiseen, ostosten tekemiseen ja sarjojen katsomiseen.
- Noin puolet kertoi seuraavansa älylaitteella viettämäänsä aikaa. Yleisimmin aika oli kolmesta neljään tuntia vuorokaudessa. Reilu 100 ihmistä kertoi viettävänsä älylaitteellaan seitsemän tuntia tai yli joka päivä.
- Liki 900 vastaajaa koki, että älylaitteista on koitunut heille jonkinlaista haittaa.
Anni Mandelininkin esiin nostama riippuvuuden tunne oli yksi keskeisimmistä ihmisten kuvaamista älylaitteiden haitoista. Siitä kertoivat sadat vastaajat.
Koen riippuvuutta puhelimeen. On tarve tsekkailla koko ajan, josko siellä olisi jotain. Olen yrittänyt rajoittaa puhelimen käyttöä ja määrännyt itselleni aikarajoja, mutta en ole pystynyt noudattamaan niitä, yksi vastaaja kuvaili.
Puhelin on mukana jopa vessassa, toinen sanoi.
En osaa käydä nukkumaan illalla, kun katson aina seuraavaa ja seuraavaa asiaa älypuhelimellani. Yhtäkkiä kello on 4 tai 5 aamuyöllä, kertoi kolmas.
Moni koki myös kasvaneensa niin kiinni älylaitteeseensa, että jopa lapset tai oma puoliso jäävät arjessa ilman huomiota. Osa koki itse jäävänsä paitsioon.
Selaamme puolison kanssa molemmat puhelimiamme iltaisin sen sijaan että vaikka keskustelisimme. Lisäksi olen liian vähän läsnä lapsillemme kotona ollessa, koska puhelin vie huomiota. Koen tuskastumista, mutta en osaa tehdä asialle mitään, eräs kuvaili.
Parisuhde on vaarassa älypuhelimen käytön takia. Itse yritän kontrolloida käyttöäni, mutta puolisoni on puhelimella aamusta iltaan joka päivä. Se aiheuttaa päivittäistä kitkaa suhteeseen, kertoi yksi vastaajista, jonka mukaan mikään ei tunnu auttavan tilanteeseen.
"Huomaan katsovani Youtube-videoita kaksinkertaisella nopeudella"
Riippuvuuden lisäksi useat kertoivat Ylelle levottomuutensa lisääntyneen ja moni myös keskittymiskykynsä huonontuneen älylaitteen käytön takia:
Jos on päivä tai päiviä, jolloin käytän älylaitetta paljon, olo on levoton. Huomaan avaavani kännykän ilman, että olen varsinaisesti tekemässä mitään sillä ja tarkistan samoja asioita, jotka juuri tarkistin.
Yli seitsemän tuntia päivässä älypuhelinta käyttävä puolestaan paljasti:
En jaksa keskittyä asioihin, ja on haastavaa aloittaa asioita. Lisäksi tylsyyden sietokyky on olematon. Kaiken on tapahduttava nopeasti ja tiivistetysti. Huomaan usein katsovani Youtube-videoita kaksinkertaisella nopeudella.
Moni vastaaja harmitteli, että kirjojen lukeminen on vähentynyt tai loppunut kokonaan älylaitteen hankkimisen jälkeen.
Koko siihenastisen elämäni aikana olin lukenut valtavasti kirjoja ihan lapsesta lähtien, mutta kolmenkympin nurkilla heikko keskittymiskyky vei voiton, kertoi eräs vastaaja, joka päätti muun muassa tästä syystä vähentää sosiaalisen median käyttöään.
Sosiaalinen media olikin Ylelle tulleiden vastausten perusteella yksi yleisimmistä syistä viettää aikaa älylaitteella.
Somen käyttö on puolestaan johtanut monen mielestä siihen, että omaa itseään ja elämäänsä tulee verrattua muihin enemmän kuin ennen.
Ylen aiemmin haastattelema A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki sanoi pitävänsä juuri sosiaalista mediaa keskeisenä haasteena nykyihmiselle. Hän ja muut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että älylaitteiden ja somen haittapuoliin tulisi Suomessa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Somesta aiheutuvasta itsensä vertailusta muihin on kokemusta myös vantaalaisella 16-vuotiaalla Hulda Hyttisellä.
Hyttinen on elänyt käytännössä koko nuoruutensa älypuhelimen kanssa. Sen kautta tapahtuu kaikki yhteydenpito kavereihin, kouluhommien tekeminen, musiikin ja podcastien kuunteleminen, sarjojen katselu sekä eri somealustojen käyttö.
Hyttinen kokee, että älypuhelin on helpottanut hänen elämäänsä monella tavalla.
– Melkein kaikki arjessa tarvittavat jutut ovat koko ajan käden ulottuvilla. Jos esimerkiksi lähden kotoa, bussilippu on puhelimessa ja aikataulut löydän helposti parilla napautuksella.
Älylaitteiden hyviä puolia nostivat esille myös muut Ylelle kirjoittaneet.
Älylaitteiden runsas käyttö on ainoastaan hyvä asia. Kun lapsesta asti kasvaa digiärsykerikkaassa ympäristössä, oppii elämään digiärsykerikkaassa ympäristössä. Tulevaisuuden työelämässä ei pärjää, jos ei osaa rikkoa huomiokykyään salamannopeasti eri asioiden välillä, sanoi yksi mielipiteensä.
Toinen vastaaja puolestaan huomautti, että some-alustoille on kehittynyt paljon alakulttuureja, joiden kautta on helppo saada vertaistukea esimerkiksi masennukseen.
Tarjolla on vertaistukea sekä vilpittömässä että humoristis-ironisessa muodossa, joista varsinkin jälkimmäinen loistaa poissaolollaan perinteisessä mediassa. Ainakin kaltaiselleni neuroottiselle, ylitunnolliselle, sisäänpäinkääntyneelle ja maailmantuskaiselle ihmiselle netti on ollut pelastus.
Hulda Hyttiselle some on parhaimmillaan tuonut yhteenkuuluvuuden tunnetta muihin samanhenkisiin ihmisiin, ja hän on löytänyt somealustoilta myös uusia ystäviä.
Toisaalta sosiaalinen media on saanut hänet vertaamaan itseään muihin ja aiheuttanut ulkonäkö- ja suorituspaineita.
– Välillä eteen tulee julkaisuja, jotka ovat aika siloteltuja. Kun niihin alkaa verrata omaa elämää, tulee painetta.
Hyttinen kertoo seuranneensa yhdessä välissä paljon esimerkiksi somevaikuttajia, joiden sisällöissä ihannoitiin vähäistä syömistä, runsasta liikkumista ja laihuutta. Se ei tehnyt Hyttisen itsetunnolle hyvää.
– Sitten tein tietoisesti päätöksen, ketä seuraan somessa, ja mietin, mikä sisältö minulle on oikeasti hyväksi. Aloin seurata uusia ihmisiä, joilla on hyvinvointiin erilainen lähestymistapa.
Kokemuksiaan ulkonäköpaineista kertoivat Hyttisen lisäksi useat muut Ylelle kirjoittaneet. Yksi esimerkiksi harmitteli näin:
Naisena minulla on tullut somen kautta vahva tunne, että miehet haluavat jotain muuta kuin mitä minä voin tarjota. Some on täynnä muita kauniita naisia ylistäviä kommentteja ja lähestymistä. Itsetuntoni on pian nolla.
"Jos olisin puhelimella, ajatukset olisivat mössöä"
Sekä Hulda Hyttinen että Anni Mandelin kertovat haluavansa vähentää älylaitteellaan viettämäänsä aikaa – Hyttinen jonkin verran, Mandelin reilusti.
– Koin ennen älypuhelinta enemmän rauhaa ja iloisuutta päivistä. Käyttöä on kuitenkin todella vaikea lopettaa vain yrittämällä rajoittaa sitä. Pitäisi olla joku totaaliblokki, Mandelin pohtii.
Hän sanoo kuitenkin olevansa hyvillään esimerkiksi siitä, että on ladannut puhelimeensa äänikirjasovelluksen: ennen älypuhelimen käyttöä ahkerasti kirjoja lukenut Mandelin viettää nyt osan älylaiteajastaan kirjoja kuunnellen.
Vaikka Ylen saaman yli tuhannen vastauksen perusteella ei voi tehdä koko väestöä koskevia johtopäätöksiä, ne antavat viitettä siitä, miten keskeinen osa monen ihmisen arkea älylaite nykyään on.
On kuitenkin vielä myös henkilöitä, jotka eivät käytä älylaitteita.
Yksi heistä on 29-vuotias Turussa asuva runoilija Sampo Sihvola.
Sihvola kokeili älypuhelimen käyttöä muutama vuosi sitten. Aiemmin käytössä olleen peruspuhelimen vaihtaminen modernimpaan versioon tuntui aluksi sopivalta.
Sitten alkoi rassata.
– Vuoden käytön jälkeen älypuhelin alkoi tuntua väärältä. Minua häiritsi, että aina pitäisi olla muiden ihmisten tavoitettavissa useiden eri kanavien kautta. Minulle älypuhelin ei ollut arkea helpottava asia, vaan se tuotti jännitteitä.
Sihvola sanoo, ettei myöskään pitänyt ajatuksesta, että esimerkiksi Googlen kaltaiset teknologiajätit keräävät älylaitteiden varjolla kaiken tiedon käyttäjistään.
Sihvola pani älypuhelimensa pöytälaatikkoon ja siirtyi käyttämään taas peruspuhelinta.
Hän ollut valintaansa tyytyväinen.
– En koe jääväni mistään paitsi. Pidän ihmisiin yhteyttä soittamalla. Minusta on mukava puhua ihmisten kanssa puhelimessa, ja se on nyt korona-aikana vielä korostunut. Viesteihin vastaaminen saattaa kestää, mutta ei se ole ketään häirinnyt.
Sampo Sihvola kertoo tällä hetkellä kirjoittavansa runokokoelmaa apurahan turvin.
Hän uskoo, että jos viettäisi jatkuvasti aikaa älylaitteella, luovat ajatukset eivät pääsisi riittävästi kehittymään.
– Jos olisin puhelimella, ajatukset olisivat mössöä. Oma työ vaatii kirkasta ajattelua, ja siinä pelkkä joutilaisuuskin on tärkeää, hän päättää.
Tapasimme myös oululaisen Mikael Kunnarin, joka vaihtoi älypuhelimensa kuukaudeksi vanhaan nokialaiseen. Alla olevalla videolla hän kertoo, mitä koe opetti.
Millaisia kokemuksia sinulla on älypuhelimen käytöstä? Oletko esimerkiksi rajoittanut somen selaamista? Aiheesta voi keskustella 1. heinäkuuta kello 23:een asti.