Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Nyt joutuu taas vankilaan – 1 500 sakkovankia odottaa lusimista, Rikosseuraamuslaitos: "Emme varsinaisesti ole heitä halunneet"

Sakkovankien määrä on kasvanut rajusti koronan aikana. Tästä päivästä lähtien vankeja aletaan ottaa normaalisti vankiloihin. Vankeinhoidon asiantuntija katsoo, ettei sakkovangin paikka ole vankilassa.

Vanki ja vartiat riihimäen vaknilan eristysosastolla
Kuvituskuva. Riihimäen vankila on yksi Suomen suljetuista vankiloista. Siellä on yli 200 vankipaikkaa. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
  • Päivi Happonen

Kun Suomi oli poikkeusoloissa viime keväänä, vankiloihin ei otettu lainkaan siviilistä vankeja.

Suurimman osan korona-ajasta linja on ollut se, ettei sakkovankeja ja alle puolen vuoden tuomion saaneita ole otettu vankiloihin.

Tilanne muuttuu tänään, kun vankimäärän rajoitustoimet päättyvät.

Kaikki pääsevät taas vankiloihin. Ja tulijoita riittää.

Normaalioloissa joka kuukausi vankilaan tulee noin 120 henkilöä, jotka on tuomittu lyhyisiin vankeusrangaistuksiin. Nyt heitä tulee hyvin paljon enemmän.

– Normaalimäärän lisäksi lähikuukausina vankiloihin tulee noin 400–600 henkilöä, jotka ovat saaneet alle puolen vuoden vankeusrangaistuksen, laskee Rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja Ilppo Alatalo.

Sakkovankien määrä on suorastaan räjähtänyt koronakuukausien aikana.

Vankeinhoidosta vastaavassa Rikosseuraamuslaitoksessa arvioidaan, että jonossa on 1 500 sakkovankia.

– Yleensä heitä on odottamassa rangaistuksen alkua muutama sata, ylitarkastaja Alatalo sanoo.

Vanajan avovankila.
Hämeenlinnassa sijaitseva vankilan perheosasto on yksi niistä paikoista, joissa koronarajoitusten vuoksi on ollut huoneita tyhjillään. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kaksi prosenttia sakkovangeista tulee vankilaan silloin kun pitää

Koronarajoitusten vuoksi joissakin vankiloissa on ollut väljää, mutta ei ole kauan.

– Jonkin aikaa syksystä mennään hiukan yli sadan prosentin käyttöasteella. Tilannetta helpottaa se, että osa vangeista on koevapaudessa, Alatalo kertoo.

Sekin helpottaa vankiruuhkaa, etteivät kaikki uudet vangit tule samana päivänä.

Suuri osa lyhyen tuomion saaneista ilmoittautuu vankilaan silloin, kun heidät on määrätty sinne tulemaan. Sakkovangit tekevät toisin.

Lähes jokainen heistä tulee vankilaan etsintäkuulutettuna poliisin kyydillä.

– Vain kaksi prosenttia sakkovangeista ilmoittautuu vankilaan sinä päivänä, kun heidät on määrätty tulemaan, kertoo ylitarkastaja Ilppo Alatalo.

"Usein alkaa soittelu kavereille ja sukulaisille"

Tuomioistuimen määräämä sakko voidaan muuntaa vankeudeksi, jos sakkoa ei ole maksettu, eikä sitä ole saatu perittyä ulosotossa.

Myös poliisin ja syyttäjän määrämä sakko voidaan muuntaa vankeudeksi, jos henkilö on usein syyllistynyt esimerkiksi myymälävarkauteen.

Sakkovanki viettää vankilassa keskimäärin 17 vuorokautta, joskus vain muutaman tunnin.

Lain mukaan sakkovanki voi maksaa sakkonsa viiden ensimmäisen vuorokauden aikana. Jos näin tekee, pääsee pois vankilasta.

– Usein sisääntulon jälkeen alkaa soittelu kavereille ja sukulaisille. Monta kertaa löytyy joku, joka tuo rahan vankilaan, kertoo Alatalo.

Mutta mitä järkeä on laittaa ihminen hyvin lyhyeksi ajaksi vankilaan?

– Emme ole varsinaisesti heitä halunneet (vankilaan), sanoo Rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja Ilppo Alatalo.

Alatalo on seurannut pitkään suomalaista vankeinhoitoa. Hän pitää sakkovankeusjärjestelmää ongelmallisena.

– Alun perin taloudellinen seuraamus muuttuu vapausrangaistukseksi, ja tämä tapahtuu hyvin pitkälti varattomuuden takia. Tätä voidaan pitää ongelmallisena. Mutta nämä kysymykset rangaistustasosta ja sen vaikuttavuudesta ovat poliittisesti hyvin latautuneita.

– Oma mielipiteeni on, että sakkovankeutta voitaisiin käyttää ehkä jonkinlaisena pelotteena. Mutta sen käyttö pitäisi saada yksittäistapauksiksi.

Vankiloissa pelätään koronan leviämistä, riski on "akuutti ja päivittäinen"

Helsingin vankila.
Vankiloissa yritetään torjua koronan leviämistä ottamalla käyttöön pikatestit ja rajoittamalla uusien vankien kontakteja muihin henkilöihin. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Vankiloissa on onnistuttu tähän mennessä hyvin koronan torjunnassa.

– Meillä on ollut kahdeksan tartuntaa, jotka on saatu vankilassa, sanoo valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmi Rikosseuraamuslaitoksesta.

Nyt Vuosalmi on hieman huolissaan.

– Tilanne muuttuu olennaisesti, kun vankeja tulee lisää. Toinen syy on mahdollisen delta-viruksen yleistyminen. Riski (koronan leviämisestä) on akuutti ja päivittäinen.

Ennen kuin edes uudet vangit ehtivät tulla vankiloihin Rikosseuraamuslaitos tiedotti toissapäivänä, että koronan leviämisen riski on merkittävä Vantaan vankilassa, jossa työntekijöitä on sairastunut.

Jotta korona ei pääsisi leviämään suljetuissa laitoksissa, vankiloissa otetaan nyt käyttöön koronan pikatestit ja uusien vankien kontakteja muihin pyritään rajaamaan.

Aiheesta vol keskustella perjantai-iltaan 2.7.2021 klo 23

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Helsingin vankilassa useita koronatartuntoja: koko vankila asetettu sulkutilaan – valmiuspäällikkö: vangit käyttävät maskeja tunnollisesti

Mikkelin vankilassa ensimmäinen koronatartunta, positiivinen testitulos vankilan työntekijältä