Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vapauttanut tanskalaisen miehen syytteistä, jotka koskivat Viking Sally -laivalla heinäkuussa 1987 tapahtunutta murhaa ja murhan yritystä.
Henkirikoksen uhrina kuoli 20-vuotias saksalainen opiskelija Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti 22-vuotias Bettina Taxis. Tanskalaismies oli tapahtuma-aikaan 18-vuotias partiolainen, jota pidettiin uhrien löytäjänä ja auttajana sekä poliisin todistajana.
Syyttäjä vaati miehelle elinkautista vankeusrangaistusta. Oikeudenkäynnissä tanskalaismies kiisti syyllistyneensä tekoon.
Vastaajan suomalainen avustaja Martina Kronström sanoo päämiehensä olevan päätökseen hyvin tyytyväinen.
– Hän ei meinannut löytää sanoja. Hän oli hyvin huojentunut. Hänellä oli koko ajan täysi luotto oikeusjärjestelmäämme, Kronström kertoo.
Kronströmin mukaan käräjäoikeuden päätös oli hyvin selkeä ja seurasi lähes täydellisesti puolustuksen väitteitä vastaajan syyttömyydestä.
Tuomiosta kertoi ensin tanskalainen Ekstrabladet-lehti.
Syyttäjän kolme pääkohtaa nurin
Syyttäjien esittämä teoria pohjautui väitteisiin siitä, että vastaaja on ainoana henkilönä ollut tekohetkellä rikospaikalla. Syyttäjän mukaan hänellä yksin on ollut tietoa tekovälineestä. Lisäksi syyttäjän mukaan mies on eri yhteyksissä kertonut tehneensä rikokset.
Käräjäoikeuden mukaan näyttämättä on jäänyt, että vastaaja olisi ollut ainoa henkilö, jolla oli tilaisuus ja mahdollisuus tehdä teot.
Käräjäoikeuden mukaan vastaajalla ei ole ollut myöskään mitään sellaista tietoa tekovälineestä, jota ei ole voinut olla muulla henkilöllä kuin tekijällä. Tekovälinettä ei ole löydetty.
Tanskalainen kertoi lehtihaastattelussa teon jälkeen, että uhrit näyttivät siltä kuin heitä olisi lyöty "jollain vasaran tapaisella" aseella. Käräjäoikeus katsoo, ettei henkilön tarvitse olla tekijä, jotta voi arvata tekoaseeksi vasaran.
Yksi avainasioista on ollut uhrit löytäneiden kolmen ruotsalaisen partiopojan kertomus, joka taltioitiin useissa kuulusteluissa vuoden 1987 aikana.
Alaikäiset pojat kertoivat pääpiirteittäin yhtenevästi, että he löysivät vakavasti loukkaantuneen Klaus Schelklen ja Bettina Taxisin Viking Sallyn helikopterikannelta. Ruotsalaisten mukaan tanskalainen ilmestyi paikalle heidän jälkeensä.
Käräjäoikeus pitää uskottavana, että vastaaja on ollut yksi uhrit löytäneistä todistajista. Koska kaikkien paikalla olleiden huomio kiinnittyi uhreihin, kukaan ruotsalaisista ei voi varmuudella sanoa, missä vaiheessa vastaaja tuli rikospaikalle.
Vastaaja itse kertoi tulleensa paikalle vasta ruotsalaisten jälkeen. Käräjäoikeuden mukaan mikään asia ei ole ristiriidassa tämän kertomuksen kanssa.
Oikeus huomauttaa myös, että kulunut aika on vaikuttanut kaikkien paikallaolijoiden muistikuviin. Se pitää kaikkein luotettavimpina lausuntoina vuoden 1987 kuulusteluissa annettuja kertomuksia.
Käräjäoikeus korostaa, ettei kukaan ole nähnyt vastaajaa uhrien lähellä ennen heidän löytymistään. Ei ole myöskään todisteita siitä, että vastaajan vaatteet olisivat olleet veressä ennen kuin tämä alkoi auttaa uhreja.
Käräjäoikeus myös toteaa, ettei vastaaja ole tunnustanut rikoksia sellaisella tavalla, että hänen syyllisyytensä olisi sillä tullut toteen näytetyksi tai edes todennäköiseksi.
Syyttäjän näyttö koki kolauksen jo ennen syytteiden lukemista, kun tuomioistuin määräsi vastaajan vuonna 2016 tekemän tunnustuksen hyödyntämiskieltoon.
Tapauksen syyttäjät ovat kesälomalla eikä heitä ole tavoitettu kommentoimaan ratkaisua.
Valtio velvoitetaan maksamaan hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä vastaajan vaatimuksen mukaisesti 3.000 euroa.
Uhrin omaiset pettyneitä
Henkirikoksessa kuolleen saksalaisen miehen omaisten edustaja Timo Engels sanoo omaisten olevan pettyneitä käräjäoikeuden päätökseen. Hän katsoo, että päätöksessä on aineksia valitukselle.
– Olen aika varma, että valitamme tuomiosta. En ole tyytyväinen siihen, miten käräjäoikeus arvioi näyttöä. Katson, että oikeuden päätös virheellinen, Engels kommentoi.
Engels ei kuitenkaan ole yllättynyt käräjäoikeuden ratkaisusta. Hänen mukaansa vastaajan tunnustuspuheiden asettaminen hyödyntämiskieltoon antoi odottaa vapauttavaa tuomiota.
– Omaisille olen tehnyt hyvissä ajoin selväksi, että tällainen tulos ainakin käräjäoikeudesta on odotettavissa.
Hän sanoo, että omaisten puolelta on ehkä tulossa uutta todistelua mahdolliseen hovioikeuskäsittelyyn. Hän ei kuitenkaan halua ottaa vielä tarkemmin kantaa uuden todistelun sisältöön.
– Pääpaino tulee kuitenkin olemaan hyödyntämiskiellon kumoamisessa, Engels kertoo.
Oikeusoppinut: Lopputulos on selkeä
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan käräjäoikeuden lopputulos on hyvin selkeä. Päätöksen teki kolme tuomaria, jotka olivat asiassa yksimielisiä.
– Käräjäoikeus on katsonut varsin vahvasti, ettei näyttö riitä. Käräjäoikeus aika selkeästi toteaa, ettei syyttäjä ole näyttänyt näitä väittämiään toteen niin vahvasti, että olisi edes tarpeen alkaa arvioida vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, Hyttinen toteaa.
Rikosoikeuden apulaisprofessori vertaa tapausta Bodominjärven kolmoissurmaan, jota käsiteltiin käräjäoikeudessa vuonna 2005. Myös siinä syytteet hylättiin. Kun aikaa kuluu vuosikymmeniä, todistajien muistikuvat muuttuvat tai unohtuvat.
– Se vähentää henkilötodistelun luotettavuutta. Kun tässä tapauksessa oli kyse aika pitkälti henkilötodistelusta, niin teon toteennäyttäminen on syyttäjän näkökulmasta näillä tiedoilla aika haastavaa.
Hyttinen myös huomauttaa, että tapauksen tärkeimpiin todistajiin kuuluvat kolme ruotsalaista olivat tekohetkellä lapsia.
– Tällainen tapahtuma on voinut olla heille aika järkyttävä ja sekin on saattanut vaikuttaa muistikuviin.
Artikkelia muokattu klo 16.48. Täydennetty omaisten asianajajan ja rikosoikeuden asiantuntijan kommenteilla.
Lue myös: