Vuonna 2007 aloittanut Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus käynnisti Laajakaista kaikille -hankkeen. Tarkoitus oli tuoda nopeat valokuituyhteydet joka tupaan Suomessa.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Reilut 60 prosenttia suomalaisista oli nopean nettiyhteyden päässä vuonna 2019. Siinä on valokuidun lisäksi vanhempia kupariyhteyksiä.
Valtio on tukenut kymmenillä miljoonilla euroilla laajakaistan rakentamista. Siitä huolimatta useista verkkohankkeista on tullut kuntien velkapommeja.
On käynyt selväksi, että valokuituverkon rakentaminen ei sovi kovin hyvin kuntien tehtäväksi. Kunnat syyttävät taas valtion tukijärjestelmää.
Perusongelma on, että kalliista valokuituverkosta on harvaan asutulla maaseudulla hyvin vaikeaa tehdä taloudellisesti järkevää toimintaa.
Mielenkiintoista onkin, että nyt suuri ulkomainen sijoitusyhtiö on ostamassa ainakin yhtä kuntien omistamaa verkkoyhtiötä, Savon Kuitua.
Lypsyrobotitkin on kytketty Savossa valokuituun
Savon Kuitu rakensi valokuituyhteyden muun muassa Unto ja Wilma Harmoisen maitotilalle vuonna 2017.
Nopea ja varma nettiyhteys on maitotilalle ja sen lehmille elintärkeä. Lehmien lypsämisen hoitavat lypsyrobotitkin on kytketty nettiin.
Langaton yhteyskin on tilalla saatavilla, mutta valokuitu on varmempi ja nopeampi.
– Sitä voi verrata siihen, että jos joku etätyöläinen on jossakin töissä ja sillä ei ole nettiä, niin eihän niistä hommista tulisi yhtään mitään, Unto Harmoinen sanoo tilansa pihamaalla.
Moni talous maaseudulla on saanut laajakaistayhteyden Harmoisten tavoin, mutta Laajakaista kaikille -hanke jäi silti puolitiehen.
Hankkeen vaikutuksia on selvittänyt Valtion taloudellinen tarkastusvirasto.
Kaupalliset operaattorit eivät innostuneet haja-asutusalueiden verkoista. Kallis rakennusurakka jäi pitkälti kunnille. Niin myös Savossa.
– Rahaa ei ole ja velkaa on mahdottomasti, tiivistää Savon Kuidun hallituksen puheenjohtaja Pekka Nykänen Leppävirralta.
Nyt on kuitenkin pelastus tulossa yllättävältä taholta. Velkasaneerauksessa olevaa Savon Kuitua ollaan ostamassa kansainvälisen sijoitusyhtiön rahoilla.
Mutta miten tähän pisteeseen on tultu, että kansainväliset suursijoittajat kiinnostuvat syrjäisestä valokuituverkosta?
Savon Kuitu syyttää vaikeuksistaan valtion tukipolitiikkaa
17 kuntaa perusti Savon Kuitu -yhtiön vuonna 2010 Vanhasen hallituksen hankkeen siivittämänä.
Savolaiskuntien verkkoyhtiö on vetänyt valokuitua kahdeksassa kunnassa noin 1000 kilometriä, pääasiassa haja-asutusalueelle.
Asiakkaita on vain 700–800. Alun perin tavoitteena oli viedä valokuituyhteys lähes jokaiseen savolaiskotiin.
Esimerkiksi Kuopion kupeessa Siilinjärvellä kuituverkkoa on rakennettu vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Asiakkaatkin lasketaan kymmenissä.
– Siilinjärven laajakaistayhteyksiä ei ole muuten hoidettu. Kyllä se Savon kuituun olisi perustunut, jos se olisi lähtenyt tulille. Tietysti mobiiliverkkokin toimii, mutta kyllä yritykset kaipaavat laajakaistaa, ainakin tuolla syrjemmässä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkko Nykänen (kesk.) kertoo.
Savon Kuidulle kasautuivat miljoonavelat, ja yhtiö on ollut velkasaneerauksessa vuodesta 2018. Verkon rakentaminen on ollut vuosia jäissä.
– Muutamat kunnat ovat hyvin rohkeasti investoineet ja taanneet velkoja. Sitä kautta Savon Kuitu joutui kolme vuotta sitten bankrottitilaan, vaihtoehtona oli konkurssi tai velkasaneeraus, Savon Kuidun hallituksen puheenjohtaja Pekka Nykänen kertoo.
Nykänen (kok.) on myös Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Leppävirralla ei ole rakennettu Savon Kuidun valokuitua metriäkään.
Nykäsen mukaan Savon Kuidun kriisi johtuu erityisesti valtion tukipolitiikasta. Tuen ehdot ovat olleet liian tiukkoja, ja sitä on saatu liian vähän.
– Valtio, sanotaan nyt suoraan viestintävirasto (Traficom), on tehnyt erittäin hankalaksi tukien käytön EU-säännöksiin vedoten, Pekka Nykänen sanoo.
Ostotarjouksen taustalla miljardisijoittaja Hollannista
Savossa myönnetään, että vikaa on ollut myös kuntien yhteistyössä
– Kyllähän se vika on kuntien yhteistyön puute, yhteisen näkemyksen puute. Joku kunta näkee tarpeelliseksi, joku ei, Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkko Nykänen sanoo.
Ostotarjous Savon Kuidusta oli onnenpotku velkapommin päällä istuville kunnille.
– On erittäin hyvä, että joku on yhtiöstä kiinnostunut, maksaakin siitä meidän mielestä ihan kohtuullisen summan, Erkko Nykänen sanoo.
Savon kunnat hyväksyivät alkuvuodesta 5,8 miljoonan euron ostotarjouksen. Velaton hinta on 4,1 miljoonaa.
Sivukylien laajakaista ei ole tähän mennessä suuremmin kiinnostanut kaupallisia yrityksiä.
Nyt tarjous tuli yritykseltä, jonka pääomistaja on miljardisijoittaja Hollannista.
Ostajaehdokas: “Pientaloalueet valokuidun väliinputoajia”
Tarjouksen tehneen suomalaisen Adola-yhtiön pääomistaja (80,1 %) on tietoliikenneyhteyksiin sijoittava hollantilainen yhtiö DIF Capital Partners. Vähemmistöomistajana on kotimainen valtionyhtiö Cinia.
– Suomessa valokuitumarkkina on erittäin alikehittynyt. Täällä on paljon mielenkiintoisia investointimahdollisuuksia, Adola-yhtiön toimitusjohtaja Tommi Vilhunen sanoo.
Suomalaisista valokuituyhteyden ulottuvilla on alle 40 prosenttia kansasta, kun esimerkiksi ruotsalaisista se tavoittaa yli 80 prosenttia, Vilhunen sanoo.
Se johtuu Vilhusen mukaan muun muassa siitä, että Suomessa operaattorit ovat investoineet enemmän mobiiliverkkoihin.
– Ehkä suurin väliinputoaja valokuitumarkkinassa on omakoti- ja rivitaloalueet. Sinne ei ole ollut tukia kovin laajasti saatavissa, ja markkinaehtoiset toimijat eivät ole taas olleet kovin kiinnostuneita investoimaan.
Maaseudun laajakaista on ollut kunnille huono bisnes. Miten siitä voi saada kannattavaa?
– Rakentamalla ja investoimalla paljon lisää ja saamalla paljon lisää asiakkaita. Näemme kymmenien miljoonien investointipotentiaalin sillä alueella, Adolan toimitusjohtaja Tommi Vilhunen sanoo.
Myynnin vastustajat: “Asiakkaat joutuvat maksajiksi”
Savon Kuidun myyntihanke kansainväliselle sijoitusyhtiölle on herättänyt Savossa epäilyksiä nettiyhteyksien hintojen noususta ja ulkomaisesta omistajasta ylipäätään.
Paikallispolitiikassa myyntiä ovat vastustaneet pääasiassa perussuomalaiset ja Liike Nytin edustajat.
– Jos omistajapohjana on ulkomaalainen sijoitusyhtiö, niin heidän tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. Kyllä siinä asiakkaat ovat sitten maksajina, Kiuruveden kaupunginvaltuuston kesäkuussa valittu Liike Nytin edustaja, maitotilan emäntä Leena Pöksyläinen sanoo.
Valokuituyhtiö huomauttaa, että heillä on Savossa kilpailijoita, sekä langallisten että langattomien nettiyhteyksien tarjoajia.
– Meidän suunnitelmissa ei ole nostaa hintoja, vaan lisätä asiakasmääriä, että pystymme jatkossakin tarjoamaan yhteyksiä kilpailukykyisin hinnoin, Adolan toimitusjohtaja Tommi Vilhunen sanoo.
Myynnin vastustajat vannovat kotimaisuuden nimiin. Liike Nytin Leena Pöksyläisen mielestä kuituverkko pitäisi säilyttää kuntien omistuksessa.
– Jos kunnat ovat sitten sitä mieltä, että kuituverkko ei kuulu kuntien tarjoamiin palveluihin, niin ensisijassa lähtisin kotimaisille yrityksille kilpailuttamaan, Pöksyläinen sanoo.
Savon Kuitu: “Kotimaisuudella olisi merkitystä, jos kotimaisuutta olisi”
Savon Kuitu ei ole tähän mennessä herättänyt juurikaan kiinnostusta kotimaisissa alan yrityksissä. Lehtitietojen mukaan Adolan lisäksi vain kuntien omistama Pyhänet on tehnyt tarjouksen Savon Kuidusta.
– Kotimaisuudella on merkitystä, jos kotimaisuutta olisi. Savon Kuitu on hyvä osoitus, että kotimaisuus ja kunnallisuus ei onnistu, Savon Kuidun hallituksen puheenjohtaja Pekka Nykänen sanoo.
Savon Kuidun myynti on nyt kuitenkin jäissä, koska kuntien myyntipäätöksistä on tehty valitukset Kuopiossa ja Siilinjärvellä.
Valituksissa huomautetaan monista asioista: myyntihankkeen salaisesta käsitellystä kunnissa, kauppahinnasta ja siitä että myynnistä ei ole tehty valtiontukiarviota.
Kuituverkon 5,8 miljoonan euron hintaa (velaton hinta 4,1 miljoonaa) pidetään valituksessa mahdollisesti liian halpana, kun verkon rakentamiskustannukset arvioidaan valituksessa jopa 15 miljoonaksi euroksi.
Savon Kuidun hallituksen puheenjohtajan Pekka Nykäsen mukaan kauppaa ei ole kilpailutettu, koska ostajat ovat olleet vähissä.
– Jos ostaa miljoonan talon ja sen arvo on 200 000, niin se on 200 000. Kenties on tehty vähän huonoja sijoituksia, Nykänen toteaa.
Valituksessa todetaan, että kauppa tulee toteuttaa markkinaehtoiseen hintaan, jotta se ei sisältäisi kiellettyä valtiontukea.
Pekka Nykänen kertoo, että valtiontukia Savon Kuidulle myöntänyt Traficom on näyttänyt kaupalle vihreää valoa.
Savon Kuidussa epäillään, että valitukset ovat Adolan kilpailijan yrityksiä heittää kapuloita kaupan rattaisiin. Ainakin toisen valituksen takana on kotimaisen runkoverkkoyhtiön FNE-Finland Oy:n johtaja.
FNE-Finlandin mukaan yhtiö ei ole kuitenkaan valituksen takana, vaan yhtiön teknologiajohtaja on tehnyt valituksen yksityishenkilönä.
Maitotilan isäntä: “Läppärin kannen aukaisu on aikamoinen ympäristöteko”
Kiuruveteläinen maitotilan isäntä Unto Harmoinen sanoo, että Savon Kuidun myyntihanke on herättänyt myös maatiloilla epäluuloa.
– Kyllähän me soiteltiin ja kyseltiin tietoa. Mutta toisaalta kun tietää, mikä on se vaihtoehto, niin minkä sille sinänsä voi.
Harmoinen pitää hyvänä, jos joku jolla on pääomia, on kiinnostunut kehittämään Savon kuituverkkoa.
– Minusta ei ole merkitystä, onko se suomalainen vai ulkomaalainen.
Sanna Marinin (sd.) hallitus jatkaa laajakaistan rakentamisen tukemista. Hankkeen nimi muuttui jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Se on nyt Nopea laajakaista.
Unto Harmoinen sanoo, että myös koronapandemia on osoittanut kuinka tärkeitä toimivat nettiyhteydet yhteiskunnalle ovat. Etätyö tukee myös hiilipäästöjen vähentämistä.
– Jos etätyöntekijä aukaisee joka aamu läppärin kannen auton oven sijasta, eikä aja sitä 100 kilometriä päivässä, niin onhan se aikamoinen ympäristöteko.
Juttua päivitetty 5.8.2021 klo 12.20. Juttuun on lisätty, että FNE-Finland -yhtiön mukaan se ei ole Savon Kuidun myynnistä tehdyn valituksen takana, vaan yhtiön teknologiajohtaja on tehnyt valituksen yksityishenkilönä.
A-studiossa keskustellaan siitä, miksi nopean laajakaistan kattavuus on Suomessa edelleen matala. Tarvitaanko valokuitua kaikkialle? Vieraina ovat europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.), FIComin toimitusjohtaja Elina Ussa ja Aalto-yliopiston professori Raimo Kantola. Katsottavissa Yle TV1 tai Yle Areena klo 21.05.
Lue lisää: