Astianpesukone on tuottanut Laura Saaraiselle suurta iloa viime aikoina. Vanhassa kotikeittiössä pesuohjelman kesto oli vähintään tunti, mutta nyt kaikki on toisin.
Saarainen teki hiljattain hypyn uuteen ja siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Hän vuokrasi ammattimaiset toimitilat leipomotoimintaansa varten, ja kauppaan kuului teollisuuskeittiön tiskikone.
– Laitoin sen päälle ja katsoin kelloa – 65 sekuntia! Olin ihan, että mitä teen tällä kaikella ajalla, ihan mieletöntä! En tiennyt, että se voi tapahtua niin nopeasti, Saarainen iloitsee.
Nopeudesta on etua, sillä nyt työtä riittää: heinäkuun viikonloput ovat tilauskalenterissa jo aivan täynnä.
Kotikeittiö kävi ahtaaksi
Kakkujen leipominen on ollut Saaraiselle jo vuosien ajan harrastus ja sitten sivutyö äitiyslomalla ja viikonloppuisin. Asiakkaita tuli vähitellen ja samalla tilausten määrä hiljalleen kasvoi.
– Alusta asti tavoitteena on ollut, että pikkuhiljaa kasvatan asiakaskuntaa. En oikeastaan mainosta töitäni sen kummemmin missään, vaan annan sen mennä omalla painollaan, jos se menee.
Saaraiselle kävi hyvin, ja kotona leipominen alkoikin käydä ahtaaksi.
Omiin toimitiloihin siirtyminen tapahtui lopulta “pakon edessä”. Saaraisen perhe on rakentamassa uutta taloa, mutta sen valmistumista odotellessaan perhe muutti vuokralle väliaikaiseen asuntoon.
– Ajattelin saman tien, että ei ole mitään mahdollisuutta jatkaa siellä leivontatyötä.
Asiakas vinkkasi
Saarainen oli etsiskellyt uusia tiloja jo pidemmän aikaa, mutta sellaista ei tuntunut löytyvän.
– Minulle tuli tosi vahvasti sellainen tunne, että minun tulevat toimitilat eivät ole julkisesti ilmotettuina.
Tunne piti kutinsa. Saarainen kyseli sosiaalisessa mediassa sopivien tilojen perään, ja vinkki tulikin eräältä hänen asiakkaaltaan. Tilat löytyivät Lappeenrannan palvelukeskussäätiön vanhasta keittiöstä.
– Täällä sitä nyt pauhataan kattilat vinkuen.
Keittiön hinta on Saaraisen mukaan kohtuullinen ja siirtymään pääsi suhteellisen riskittömästi.
Merkittävin asia muuton jälkeen on lopulta ollut työrauha. Kotona Saaraisen seurana on ollut jatkuvasti pieni lapsi, eikä kaikkeen ole voinut täysin keskittyä. Nyt työ- ja vapaa-aika pysyvät paremmin erillään.
– Hoitovapaalla työnä on periaatteessa olla sen lapsen kanssa, ja samalla olisi leivontatilauksia. On henkisesti aika rankaa päättää, että mihin sitten panostat sen ajan, kun aina on huono omatunto jostain.
Maltti on eduksi
Suomen yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo, että Laura Saaraisen tie päätoimiseksi yrittäjäksi on hyvin tyypillinen. Työt aloitetaan usein töiden ohessa osa-aikaisesti tunnustellen.
Yleistä on myös aloittaa yrityksen pyörittäminen kotoa käsin ja ajan myötä mahdollisesti siirtyä omiin tiloihin.
– Sitten kun tuntuu, että se yrittäjyyspuoli kantaa ja asiakkaita tulee enemmän, saatetaan jättäytyä päivätöistä pois ja siirtyä yrittäjyyspuolelle kokonaan, Hämeenniemi kuvailee.
Laura Saarainen kannustaa toimitiloihin siirtymisestä haaveilevia yrittäjiä etenemään rauhallisesti ja tarkkaan punniten.
– Ehkä se maltti on kaikkein isoin asia. Jos sinulla on ajatus yrityksestä, joka vaatii isoja alkuinvestointeja, niin onko mahdollista, että lähtisit vähän pienemmällä liikenteeseen ja kasvattaisit sitä pikku hiljaa?
Yksinyrittäjien merkitystä ei aina muisteta
Koko 2000-luvun ajan yritysten määrä Suomessa on kasvanut pitkälti Laura Saaraisen kaltaisten yksinyrittäjien ansiosta. Työnantajien määrä on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt pitkälti samoissa lukemissa jo vuosikaudet.
Mika Hämeenniemi sanoo, että yhden hengen asiantuntijayrittäjyys on selvästi yleistynyt.
– Saattaa olla, että ensin ollaan palkkatyössä ja tehdään niitä samoja asioita, mutta sitten aletaankin myydä omaa osaamista yrityksen kautta.
Yksinyrittäjyyden kasvulle on Hämeenniemi mainitsee kaksi pääasiallista syytä: kevytyrittäjyys ja 2010-luvulla kasvanut nuorten innostus lähteä yrittäjiksi.
Kevytyrittäjyyspalvelut tarjoavat yksityishenkilöille helpon tavan hoitaa joidenkin satojen eurojen satunnaisia laskutuksia ja perivät siitä usein muutaman prosentin palkkion.
– Sitten kun se kasvaa ja kasvaa, pistetään toiminimi pystyyn ja aloitetaan kokopäiväisenä yrittäjänä.
Yksinyrittäjät toimivat usein myös verkostomaisesti, eikä verkostojen merkitystä Hämeenniemen mukaan aina muisteta huomioida. Vaikka yrittäjä ei suoraan työllistä ketään, hän saattaa kuitenkin ostaa kolmelta tai neljältä yrittäjältä tuotteita tai palveluita.
– Yksi tapahtuma-alan yksinyrittäjä kertoi viime kesänä käyttäneensä kahtakymmentäyhtä eri alihankkijaa, vaikka oli koronakesä. Se kuvastaa sitä, miten valtava vaikutus yksinyrittäjällä on.