Malmilouhoksen uumenista ajava kuorma-auto näyttää alkuun lelulta, mutta se kasvaa ylöspäin tullessaan. Kuorma-auton renkaista nousee pölypilvi.
— Varsinainen rikastushiekan kuivaläjitysalue pölisee vähemmän kuin muu alue, Nordkalkin Lappeenrannan toimipisteen johtaja Jouni Heinonen sanoo.
Rikastushiekkaa syntyy kalkin rikastusprosessin sivutuotteena. Rikastushiekan läjitys on ollut alkukesän kuuma puheenaihe Lappeenrannassa.
Rikastushiekkaa hyödynnetään ja jälleenmyydään, mutta toistaiseksi kysyntää ei ole ollut niin paljon, että kaikki kävisi kaupaksi. Sen vuoksi hiekkaläjä kohoaa koko ajan korkeammaksi ja vuoden kuluttua nykyinen läjitysalue on täynnä.
Tuulisina päivinä kaivoksesta nousee pölyä, joka kulkeutuu lähellä oleville asuinalueille. Kun Nordkalk loppukeväästä kertoi tarvitsevansa lisää tilaa rikastushiekalle, lähellä sijaitsevan Ojala-Tuomelan asukkaat hermostuivat.
— Tulin yhtenä päivänä töistä kotiin ja aluehallintovirastolta oli tullut kirje, että viereen on tulossa läjittämö. Ensin ei tajuttu termeistä mitään, mutta kun hahmotettiin se mittakaava, ajattelimme, ettei se ole kovin hyvä suunnitelma, Ojala-Tuomelassa asuva Teemu Drews kertoo.
Uusi läjitysalue ja sen ympärille rakennettava 30 metriä korkea valli oli suunniteltu 150 metrin päähän Drewsin kotitalosta. Nordkalkilla on ollut vuodesta 2014 asti lupa läjittää sivukiviä ja maamassoja samalle alueelle, mutta yhtiö hakee muutosta läjitettävään materiaaliin.
Pölyä ei kantaudu Ojala-Tuomelaan päivittäin, mutta tuulisella ja kuivalla säällä ja sitä tulee asukkaiden mukaan niin paljon, että se näkyy ilmassa.
— Varsinkin kesäisin pölyä on paljon. Ilmanvaihtokoneen suodattimia pitää vaihtaa paljon tiheämmin kuin keskustassa asuessa. Kolmen kuukauden välein ne ovat täynnä vaaleaa massaa, Teemu Drews kertoo.
Lue lisää: Asukkaat aloittivat taistelun hiekkakasasta, jonka kaivosyhtiö aikoo tuoda talojen viereen
THL: Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus on kansanterveydelle riski
Uusi läjitysalue tulisi Nordkalkin kaivosalueen ja Ojala-Tuomelan väliin, mutta asukkaat pelkäävät, että pölyn määrä lisääntyy.
Suurin huoli liittyy siihen, aiheuttaako pöly terveyshaittoja.
Hiukkaspöly luokitellaan pienhiukkasiksi (MP2.5), jos hiukkasten aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 mikrometriä.
Hiukkasmaiset ilmansaasteet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Eteläisessä Suomessa noin puolet pienhiukkaspitoisuuksista kulkeutuu ulkomailta asti. Kotimaisista lähteistä tärkeimpiä ovat puun pienpoltto ja liikenne.
Hiukkasten yleisimmät haitat ovat kurkun ja silmien kutina sekä nuha ja yskä. Ärsytysoireille herkimpiä ovat hengityselinsairaat ja pienet lapset. Pahimmillaan ilmansaasteet voivat lyhentää kroonisia sydän- ja verisuonitauteja tai hengityselinsairauksia sairastavien henkilöiden elinikää useilla vuosilla.
— PM2.5 altistukselle ei ole pystytty määrittämään turvallista pitoisuutta, jonka alapuolella terveyshaittoja ei esiintyisi, ympäristöterveysyksikön tutkija Heli Lehtomäki THL:ltä sanoo.
THL:n Lehtomäki kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hän ei ole tutustunut tarkemmin Nordkalkin tapaukseen.
Pienhiukkasten lisäksi hengitettäviä hiukkasia ovat myös PM10-hiukkaset. PM10-hiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkasia. Myös PM10-hiukkasilla on terveydelle haitallisia vaikutuksia, mutta pienhiukkaset (PM2.5) tunkeutuvat kokonsa vuoksi syvemmälle hengitysteihin.
— PM10 altistuksella on myös havaittu olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lyhytaikaisen altistuksen vaikutuksista hengityselinsairauksiin on hyvää näyttöä. Kun puhutaan pitkäaikaisesta altistuksesta, PM2.5:n terveysvaikutukset ovat vahvempia kuin PM10-altistuksen, Lehtomäki sanoo.
Nordkalkin pölylle lisätutkimuksia
Nordkalk teki pölymittauksia viimeksi vuonna 2019. Silloin pölyn määrää seurattiin kahdessa pisteessä ja tuloksia verrattiin Lappeenrannan kaupungin kiinteisiin asemiin.
Nordkalkin mittauksissa havaittiin pienhiukkasia (PM2.5) ja suurempia PM10-hiukkasia.
Vuoden 2019 mittauksissa Nordkalkin mittauspisteiden hiukkaspitoisuudet olivat keskiarvollisesti suurempia kuin kiinteillä Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä. Hiukkaspitoisuus nykyisen kuivaläjitysalueen vieressä oli pienempi kuin louhoksen eteläpuolella.
Nyt Nordkalk täydentää ympäristölupamuutoshakemustaan kolmella uudella mittauksella. Mittauksia suorittaa muun muassa Ilmatieteenlaitos. Mittauksilla selvitetään pölyn määrää, liikettä ja sen laatua. Lisäksi selvitetään, miten uudet pölyämistä estävät keinot vaikuttavat käytännössä.
— Paras on se, että keräämme tietoa asiantuntijoille ja viranomaisille, jotka sen pohjalta voivat tehdä perusteltuja ratkaisuja, Nordkalkin Lappeenrannan toimipisteen johtaja Jouni Heinonen sanoo.
Voisiko louhinta siirtyä tunneleihin?
Nordkalk pyrkii vähentämään jo olemassa olevaa pölyongelmaa kastelemalla tehdasaluetta ja rajoittamalla toimintaa kuivina ja tuulisina kesäpäivinä. Nykyisen läjitysalueen päälle on myös lisätty karkeaa soraa, jotta hienojakoisempi rikastushiekka ei pääsisi pöllyämään.
Ojala-Tuomelan asukkaat toivoisivat, että uudesta läjittämöstä luovuttaisiin ja kaivosyhtiö siirtyisi tunnelilouhintaan.
Drews toivoisi myös, että lainsäädäntö kieltäisi kaivoksen ylijäämän läjityksen ja pakottaisi yritykset kehittämään tuotantoa niin, että kaikki saataisi hyötykäyttöön.
— Uuden pienhiukkasaltistumisalueen luominen on ihan hullu suunnitelma. Se ei ole eettisesti oikein, jos kyse on vain voiton maksimoinnista, Drews sanoo.
Jouni Heinonen sanoo, että tunnelilouhinta on tulevaisuutta 100 vuoden aikajänteellä, mutta ei aivan lähitulevaisuudessa.
— Avolouhoksena on tarkoitus jatkaa seuraavat 30—35 vuotta, sillä se on paras tapa hyödyntää esiintymää. Kaivoslain mukaan meillä on velvollisuus hyödyntää esiintymä mahdollisimman tehokkaasti ja tunnelilouhinnassa esiintymää jäisi kattoihin ja pilareihin jopa puolet, Heinonen sanoo.
Tunnelilouhimisella ei myöskään saavutettaisi pikavoittoa rikastushiekkaongelman kanssa. Rikastusprosessi tapahtuisi yhä maan päällä rikastusaltaissa ja tilaa säilömiseen tulisi pikkuhiljaa.
Hiekkakasasta tulisi osa maisemaa
Jos Nordkalk saa luvan alkaa läjittää rikastushiekkaa haluamalleen alueelle, se riittäisi läjituksen nykytahdilla 40 vuodeksi. 35 hehtaarin läjitysaluetta voisi maisemoida pala-palalta kasojen muodostuessa alueelle, jolloin pölyäminen vähenisi. Läjitysalueen ympärille on tarkoitus rakentaa myös valli, jolla estetään pölyä.
Maisemoituja täyttömäkiä löytyy esimerkiksi Helsingistä, jossa Vuosaaren ja Malminkartanon täyttömäet on maisemoinnin jälkeen hyödynnetty virkistyskäytössä.
Ajatus ei Ojala-Tuomelan asukkaita lohduta.
— Jos rakennat itsellesi talon ja siihen parinsadan metrin päähän nousee 30 metriä korkea valli, joka peittää auringon kokonaan, niin eihän se kovin mukava suunnitelma ole. Ja jos rakentaminen kestää 40 vuotta niin kyllähän se ilman muuta haittaa alueen ihmisiä, Teemu Drews sanoo.
Nordkalkilla odotetaan avin päätöstä ja samalla pohditaan muita mahdollisia vaihtoehtoja. Nykyinen läjitysalue tulee täyteen vuoden päästä, joten jonkinlainen ratkaisu on löydettävä.
Jouni Heinonen muistuttaa, että kaivos on ollut paikoillaan 110 vuotta. Aiemmin vastaavia ongelmia lähialueiden asukkaiden kanssa ole ollut. Läjityksestä ei olla pääsemässä kokonaan eroon, ellei onnistuta löytämään hyvää hyötykäyttökohdetta.
Nordkalk lupaa tehdä kaikkensa rikastushiekan hyötykäytön lisäämiseksi ja pölyämisen estämiseksi.
— Toivomme naapureilta ymmärrystä, sillä meidän pitäisi voida toimia täällä myös seuraavat 100 vuotta, kun asutus tulee lähemmäksi. Yritämme totta kai hakea kompromissia, mutta jossain määrin meidän on koitettava pitää kiinni myös omasta elintilastamme. Muuten on hirmu vaikea kehittää toimintaa tulevaisuudessa, Heinonen sanoo.