Kaiken Tokion olympialaisista löydät Yle Urheilun kisaoppaasta täältä.
Ihmiskoe. Näin Dohan MM-kisojen 50 kilometrin kävelykilpailua ennen starttia kuvasi Jarkko Kinnunen. Ja sitä se oli. Sen vahvistaa myös kävelijöistä kisan aikana kerätty data. Kehon lämpötilat nousivat pahimmillaan jopa 41 asteeseen – täysin epäinhimillisiin lukemiin.
Katso yläpuolella olevasta videosta, miten suomalaiskävelijöiden ruumiinlämpö kehittyi Dohan 50 kilometrin kilpailun aikana.
– On vastuutonta, että siellä on urheiltu siinä lämpötilassa. Kun kehon lämpötila alkaa olemaan 41 astetta, ei siinä kuolema ole oikeasti kaukana, jyrähtää valmentaja Valentin Kononen.
– Silloin ollaan lähes hengenvaarallisissa lukemissa, komppaa Suomen olympiajoukkueen lääkäri Ilkka Räsänen dataa tarkastellessaan.
Dohan MM-olosuhteiden rankkuus pitkissä maantielajeissa, kuten maratoneilla ja kilpakävelyissä oli tiedossa jo etukäteen. 50 kilometrin kävely siirrettiin kisattavaksi täysin yöaikaan, jotta edes paahtavan auringon aiheuttamasta riesasta päästiin eroon. Siitä huolimatta olosuhteet olivat rajut.
Niin rajut, että Dohan MM-kisoista kerätty data sai Tokion olympialaisten järjestäjät tekemään muutoksia olympiakävelyyn ja -maratoniin. Elokuussa käytävät kävely- ja maratonkisat siirrettiin Sapporoon, jossa pitäisi olla viileämpää.
Dohassa kisan starttihetkellä puolenyön aikaan lämpömittari näytti vielä 32 astetta. Virallisesti kosteusprosentiksi ilmoitettiin 76, mutta todellisuus oli rajumpi. Kävelyreitti oli rakennettu meren äärelle, vain noin 100 metriä rantaviivasta. 30-asteinen merivesi toi lisää kosteutta. Virallinen mittauspiste ei sijainnut aivan reitin varrella.
– Meillä oli mukana oma virallisia lämpötiloja mittaava laitteisto, ja se näytti sataa prosenttia. Olimme jopa hämmentyneitä, että onko mittari rikki, kun se ei anna mitään järkevää lukemaa. Mutta vieressä olevilla oli samantapaiset laitteet ja heidänkin mittarinsa näyttivät samaa eli siellä oli käytännössä kosteusprosentti sata, kauhistelee Kononen.
Harva voisi kuvitellakaan lähtevänsä 38 asteen, saati 40 asteen kuumeessa tekemään yli neljän tunnin maksimaalista kilpailusuoritusta. Urheilijoilta toki puuttuivat infektio ja muut oireet, jotka yleensä kuumeen aiheuttavat. Seuraukset voivat silti olla rajut.
– Kyllä ihminen voi huonosti silloin, kun kehon lämpötila nousee 40 asteeseen, vaikka ei olisi mitään sairauttakaan. Ihminen kokee sen epämiellyttävänä ja se aiheuttaa muutoksia kehossa, Räsänen kuvailee.
Lääkärin mukaan verenkierto voi pahimmillaan romahtaa, kun keho kuivuu. Keskushermosto voi Räsäsen sanoin "sammua" korkean lämpötilan takia.
– Tajunnan menetys ja se kuvastaa aivotoiminnan häiriötä. Vaaran uhkaa on moneltakin suunnalta.
Jos aivojen lämpötila saavuttaa 44 astetta, tekee se Räsäsen mukaan jopa peruuttamatonta tuhoa. Hän vertaa sitä kananmunan valkuaiseen, joka alkaa hyytyä paistaessa.
Lämpö nousi nopeasti yli 38 asteen
Ensimmäisenä juostu naisten maraton paljasti jo olosuhteiden raadollisuuden: vain puolet naisista pääsi maaliin. Keskeytyksiä nähdään 50 kilometrin kävelyssä aina, mutta Dohassa kolmasosa kilpailijoista ei selvinnyt maaliviivan yli. Voittajan aika oli liki puoli tuntia ennätysaikaa hitaampi.
Keskeyttäneiden joukossa oli muun muassa moninkertainen maailmanmestari, ranskalainen Yohann Diniz. Vain yksi urheilija, jonka kehon lämpötila nousi kisan aikana 40 asteeseen, selviytyi maaliin.
Osa joutui pois radalta myös liiallisten tekniikkavirheiden takia, mutta osalla nekin saattoivat johtua ääriolosuhteista.
Suomalaiskävelijöistä Aku Partasen kohtaloksi koitui keskeytys jo vajaan 20 kilometrin kohdalla. Jarkko Kinnunen puolestaan käveli maaliin asti.
Startissa Partasen lukema oli 37,7 ja Kinnusen 37,9 astetta. Kolmen kilometrin kohdalla molemmat olivat jo noin 38,5 asteessa.
Partasen kehon lämpö kävi 39,5 asteessa noin kymmenen kilometrin kohdalla, jossa alkoivat myös vaikeudet. Sen jälkeen käyrä lähti laskuun, mutta edessä oli myös keskeytys noin 17 kilometrin kohdalla.
– Minulla oli jo ennen kilpailua ollut huonovointisuusoireita ja huimausta eli olin jo valmiiksi vähän kipeä kisapäivänä. Siksi ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä omalta kohdaltani, Partanen muistuttaa.
Kinnusen käyrä nousi yli 39 asteeseen jo noin seitsemän kilometrin kohdalla, mutta ei käynyt 40 asteen yläpuolella. Hän käveli kuitenkin peräti 43 kilometriä yli 39 asteen ruumiinlämmössä. Maaliviivan ylityksen tuuletushetkellä mittari näytti 39,6 astetta.
– Jos ihan tavallinen kaduntallaaja laitettaisiin tuollaisiin olosuhteisiin tekemään äärisuoritusta ilman lämpösopeutusta, voisi jälki olla todella rumaa. Huippu-urheilija kestää tavallaan paremmin näitä ääriolosuhteita, mutta rajansa kaikella, ärähtää Räsänen.
"Yleisurheiluunkin saatava turvarajat"
Dohasta hankittu data on karua luettavaa, mutta tutkimuksen tekeminen oli myös tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Olympiakävelyjen ja -maratonien näyttämöllä Sapporossa lämpötilojen pitäisi olla maltillisemmat: noin 25-30 astetta ja kosteusprosentin noin 60:n luokkaa.
– Näkisin, että yleisurheilussakin pitäisi olla turvarajat sille, milloin voidaan kilpailla. Ei sitä (lämpötilaa) kukaan ajatellut vaarana vaan siellä (Dohassa) oltiin kilpailemassa. Ei pelätty vaan keskityttiin kilpailuun, Kononen toteaa.
Aku Partanen on valmentajansa kanssa samoilla linjoilla. Hänelle oli Dohassa itsestään selvää, että hän haluaa osallistua tutkimukseen. Ja vaikka hän ei osannutkaan mitään odottaa, eivät tulokset yllättäneet. Hämmästystä aiheutti kuitenkin, kuinka korkeaksi kehon lämpötila nousi.
– Ilmeisesti sitten, kun huippu-urheilija on valmistautunut ja harjoitellut olosuhteita varten, on elimistö kykenevämpi ottamaan vastaan sellaista rääkkiä sellaisissa olosuhteissa. Ehkä kaikki on kiinni valmistautumisesta, sopeutumisesta ja siitä, miten hyvin suorituksen aikana kehon viilentäminen toimii, Partanen pohdiskelee.
– Ehkä jälkikäteen on tullut ajatus, että oli muuten aika kovat olosuhteet. Mutta jos tulevia kilpailuja miettii, niin ei siitä mitään traumoja ole jäänyt. Ihan luottavainen olen, että kestän kuumaakin, kunhan vaan saa riittävän sopeutumisjakson, hän vielä jatkaa.
Viilennystä saatava pidennettyä
Tutkimus osoitti, että kehon jäähdyttäminen oli tärkeässä roolissa ja siihen pitää keskittyä tulevissakin kilpailuissa enemmän. Suomalaistenkin käyttämät jäähdytysliivit osoittautuivat hyviksi.
Niiden avulla kehon lämpötilat saatiin pidettyä alhaisina. Niistä oli kuitenkin luovuttava kilpailijoiden kokoamishuoneeseen siirryttäessä eli noin vartti ennen starttia. Heti sen jälkeen lämpö alkoikin nousta.
Sapporossa käveltävää historian viimeistä 50 kilometrin arvokisaa varten suomalaiset ovat yrittäneet miettiä etenkin sitä, miten jäähdytystä voidaan pidentää aivan starttiviivalle asti. Ylimääräisestä vartistakin olisi apua.
– Jäähdytysliivien käyttäminen antaa kehon lämpötilalle kolmesta viiteen kilometriä etua, että kone ei käy kuumana. On todella hyödyllistä käyttää niitä myös tulevaisuudessa, Kononen pohtii.
Suomen Olympiakomitean lääkäri Ilkka Räsänen kuitenkin muistuttaa, ettei jäähdyttämisenkään lisääminen auta Dohan kaltaisissa olosuhteissa.
– Se on antanut apua ensimmäisille kilometreille eli noin puoli tuntia, korkeitaan tunnin ajan. Mutta kun ajatellaan 50 kilometrin tai tulevaisuudessa 35 kilometrin kilpailua, on se lyhyt aika sitten kuitenkin. Mikään ulkoinen jäähdytyskeino ei poista korkean lämpötilan ja korkean kosteuden aiheuttamaa riskiä.
Partasella on hyviäkin kokemuksia kuumissa olosuhteissa kisaamisesta. Pekingin 2015 MM-kisoihin hän saapui Hongkongin kuumista ja kosteista olosuhteista Kiinan kuumiin, mutta kuiviin olosuhteisiin.
– Uskon kyllä, että kuumatkin olosuhteet sopivat minulle, kun vain saan riittävästi sopeutumisaikaa.
Miesten 50 kilometrin kävely kilpaillaan olympialaisissa torstaina 5.8. kello 23.30 alkaen Suomen aikaa.
Lue myös:
Jarkko Kinnuselle olympiakisapaikka 50 kilometrin kävelyyn – "Vähän sai jännittää"