Maakuntaveron valmistelulla on tulipalokiire. Uuden veron luominen ja rukkaaminen osaksi verojärjestelmäämme ei teknisesti ole suururakka. Poliittisesti uusi vero painii suurten pulmien kanssa.
Maakuntavero säädetään, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirto pois kuntien vastuulta vaatii rahaa hyvinvointialueiden palveluiden pyörittämiseen.
Hallituksen tavoitteena on kerätä rahat maakuntaverolla jo vuonna 2026. Sitä ennen rahoitus hoidettaisiin valtionrahoituksella ja alueiden perimillä maksuilla.
Soraa verotusoikeuden rattaisiin löi keväällä parlamentaarinen maakuntaverokomitea, joka suositti selvityksessään, ettei maakuntaveroa otettaisi käyttöön vielä lähitulevaisuudessa.
Yle selvitteli komiteassa yhtenä neljästä asiantuntijajäsenenä työskennelleen Timo Viherkentän kanssa maakuntaveron kipupisteitä.
Kävimme kysymässä mietteitä myös muutamalta maakuntaveroa hämmästelevältä veronmaksajalta. Sattumalta haastateltaviksi valikoituneet ihmiset yllättivät. He sanoivat olevansa valmiita maksamaan lisääkin veroja, jotta sote-palvelut saataisiin kuntoon.
Näin kertoi esimerkiksi itse hoitoalalla työskentelevä tuusulalainen Maiju Tamminen.
– Näistä uusista verosuunnitelmista minulla ei ole oikeastaan tietoa. Mietityttää, onko tulossa tuplaverotus eli kunta- ja maakuntavero? Hiukan pelottaa, että verot nousevat. Mutta toisaalta taas: jos palveluita pystytään parantamaan, olen itse valmis maksamaan lisää veroja.
Ylöjärveläinen Teemu Urvanta pukee sanoiksi monen muun hämmentyneet mietteet.
– Maakuntavero kalskahtaa korvaan jopa mystiseltä. Vaikka jollakinhan ne sote- ja pelastuspalvelut pitää joka tapauksessa rahoittaa.
– En oikeastaan ole kuullut puhuttavan maakuntaverosta kuin viime kuntavaalien aikana. Poliittisissa pöydissä tunnutaan tapeltavan, mutta ei tuo koko vero ole oikein ihmisille avautunut.
Hellelukemia politiikan suvessa
Valtiovarainministeriö on aloittanut maakuntaveron valmistelun. Ministeriö käyttää komitean työtä pohjana työlleen. Alkuun hyvinvointialueet rahoitetaan valtion rahoituksella.
Poliittinen vääntö kovenee entisestään elokuussa sekä hallituksessa että oppositiossa.
Kokoomus on jo ilmoittanut, että seuraavassa hallituksessa maakuntavero ei kokoomuksen kanssa etene. Jos siis puolue nousisi hallitukseen.
Myös perussuomalaiset ovat esittäneet, ettei pelkästään pelastustoimen ja sote-tehtävien siirto hyvinvointialueille riitä perusteeksi maakuntaverolle.
Hallituspuolue keskustan kentän nihkeä suhtautuminen maakuntaveroon näyttäytyy puolueen puheenjohtajan Annika Saarikon nuorallatanssina. Puheenjohtajan pitää tasapainoilla sekä hallituskumppaneiden että oman väen vastustajien välillä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus on sopinut, että maakuntavero säädetään sote-uudistuksen yhteydessä. Marin on sanonut, ettei keskusta voi vain poimia rusinoita pullasta. Maakuntavero kuului sote-uudistuskauppaan, Marin sanoi taannoin.
Vihreät ja vasemmistoliittolaiset kannattavat maakuntaveroa. Puolueet kirjoittivat yhdessä eriävän mielipiteen maakuntaverokomitean lausuntoon. Vihreiden ja vasemmistoliiton mukaan verotusoikeus turvaa hyvinvointialueiden itsenäisen päätäntävallan.
Veroasiantuntija: Perusteet verolle, mutta myös paljon varjopuolia
Työelämäprofessori, vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä irtisanoutuu tyystin maakuntaveron poliittisesta kiivailusta. Tämän vuoksi häneltä saa kiskoa omaa mielipidettä uudesta verosta.
– Mielestäni maakuntaverolle on varteenotettavia perusteita. Siinä on kuitenkin siinä määrin ongelmia, varjopuolia ja heikkouksia, että itse en olisi lähivuosina maakuntaveroa säätämässä.
Viherkenttä penää malttia.
– Kun ei ole ilmiselvää, mikä on paras ratkaisu, se antaa aihetta varovaisuuteen. Kun verotusoikeus hyvinvointialueille kerran annetaan, sitä on vaikeaa enää pois ottaa.
Hallituksen kiire yllätti. Tuli pikainen ilmoitus siitä, että maakuntaveroa ja soten rahoitusta koskevat uudet verolait tulevat voimaan jo vuonna 2026.
– Ensimmäiset vuodet kuitenkin uudessa sotessa rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella. Sen lisäksi hyvinvointialueet saavat omia vähäisiä tuloja maksuista.
Voisiko stadissa olla eri verot kuin muualla maassa?
Helsinkiläinen Kristiina Hietanen tietää, että Helsinki nostettiin sote-uudistuksessa koko muusta maasta poikkeavaksi erityisalueeksi.
Hietanen pohtii sitä, maksetaanko Helsingissä tulevaisuudessa vain kuntaveroa muusta maasta poiketen.
– En tiedä, maksetaanko maakuntaveroa vai kuntaveroa vai molempia. Vai onko niin, että maksan vain kuntaveroa? Toivottavasti ei tule kauheasti ylimääräistä maksettavaa. Vaikka toki meidän tulee kantaa vastuumme terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannuksista.
Kristiina Hietasen kysymyksiin siitä, maksetaanko Helsingissä muusta maasta poikkeavasti veroja, ei ilmeisesti kukaan vielä tiedä vastausta.
Ei edes vero-oikeuden ekspertti.
– Teoriassa on ajateltavissa, että helsinkiläiset maksaisivat Helsingille sekä kunnallisveroa että samalla perusteella maakuntaveroa. Tai sitten että Helsingissä maksettaisiin vain kunnallisveroa, joka olisi sitten vastaavasti korkeampi.
Voiko siis Helsingillä ja koko muulla maalla olla erilainen vero? Asia selvinnee myöhemmässä lainvalmistelussa.
– Yhdenvertaisuus voi olla tekijä, joka puoltaisi sitä, että helsinkiläiset maksaisivat myös maakuntaveroa. Vaikka se voi näyttää hassulta, jos samalla perusteella samat ihmiset maksavat kahta veroa samalle veronsaajalle.
"Pirullinen tilanne"
Soten rahoitussuunnitelmat ovat ajaneet päin seinää kohta pari vuosikymmentä. Kahdeksan eri hallitusta on ratkonut koko ajan kärjistyvää ongelmaa: Kuinka nivotaan yhteen ikääntyvän ja alueiltaan eriytyvän maan palvelut ja rahoitus?
Viherkenttä, kuten myös maakuntaverokomitea, lähtee siitä, että maakuntavero perittäisiin ansiotuloista. Ansiotuloihin kohdistuva pienehkö vero olisi eri veroista vähiten ongelmallinen.
Yhdenvertaisuus on yksi suurimmista kysymyksistä koko maakuntaverossa, Viherkenttä summaa. Korkeimmat kustannukset ja heikoimmat veropohjat sattuvat samoille alueille.
– Meillä on pirullisesti tilanne, jossa veropohja on huono juuri niillä alueilla, missä sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ovat erityisen suuret. Maakuntavero pakkaa helposti nousemaan alueilla, joilla myös kunnallisveroprosentit ovat korkeita.
Viherkentän mukaan olisi järkevää edetä samalla mallilla kuin kunnissa nyt – siis jos vero säädetään. Muutoin hyvinvointialueitten väliset erot äityvät liian suuriksi.
– Veropohja poikkeaisi eri alueilla niin paljon, että verotuloille tarvittaisiin oma tasausjärjestelmä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan maakuntaveroa ei ole pakko ottaa käyttöön.
Edellisellä hallituskaudella moni asiantuntija katsoi, että hyvinvointialueen tuli saada oikeus periä veroa. Moni katsoi, ettei maakunnan itsehallinto toteudu ilman oikeutta veroon.
Työelämäprofessori Timo Viherkenttä sanoo, ettei itsehallinto verotusoikeutta vaadi.
– Perustuslakivaliokunta katsoo nimenomaan itsehallintonäkökulmasta, että verotusoikeus on perusteltu, muttei välttämätön.
Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 13.7.2021 klo 23
Lue lisää: