Moni pankkitili on pullistunut, kun korona-aika hiljensi ravintolat, lentokoneet ja kauppakeskukset. Kuluttaminen romahti enemmän kuin tulot ja Suomen Pankin arvion mukaan rahaa on jäänyt säästöön noin yhdeksän miljardia euroa.
Säästämisen kasautumisesta ei ole vielä tilastoja, mutta Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista ei ole kriisin aikana kasvattanut säästöjään.
Jos yhdeksän miljardin säästöpotti olisi kertynyt aivan tasaisesti, olisi jokainen suomalaisen kerryttänyt säästöjään keskimäärin lähes 1 700 euroa.
Mutta Ylen kyselyssä vain runsas kolmannes vastaajista sanoi, että säästöjen kartuttaminen on onnistunut.
Jos siis yhdeksän miljardin euron säästöt ovat kertyneet vain tälle kolmannekselle eli noin kahden miljoonan hengen joukolle, heistä jokaiselle olisi kertynyt keskimäärin yli 4 000 euron säästöt.
Kuluttaminen saa odottaa
Monella alalla odotetaan jo kuumeisesti juuri näiden säästöjään kasvattaneiden kuluttajien lähtemistä liikkelle.
Luvassa saattaa olla kuitenkin pettymyksiä, sillä mihinkään kulutusjuhlaan eivät aio yltyä nekään suomalaiset, joille säästöjä on kertynyt.
Heistä yli viidennes ei aio kuluttaa säästöjään ja lähes kolmasosa sanoo käyttävänsä niitä sijoittamiseen, ei siis varsinaiseen kuluttamiseen. Kyselyssä on voinut valita useita vaihtoehtoja, joten on mahdollista, että vastaaja aikoo pitää osan säästöistään ja kuluttaa osan.
Ne, joille on kertynyt säästöjä lisäävät kuluttamistaan varsin maltillisesti loppuvuonna, jolloin erilaiset rajoitukset todennäköisesti alkavat hellittää. Lähes viidesosa aikoo panostaa ruokaravintoloihin, mutta shoppailu, vene- ja autokaupat saati baarit jäävät jo selvästi vähemmälle suosiolle.
Jatkoa säästämiselle vai sittenkin reissuun?
Ylen kyselyn perusteella matkakuumeilu osoittaa selkeitä kohoamisen merkkejä. Säästämään kyenneistä vastaajista joka neljäs aikoo käyttää säästöjään matkailuun.
Matkatoimisto Tjäreborgin maajohtaja Jessica Virtanen on ilahtunut, että matkailu nousi kyselyssä kärkisijoille. Tosin tämän kesän matkamyyntiin ei ole enää suuria toiveita. Myytäviä matkoja on kesällä tarjollakin vain neljäsosa verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.
Syksyn ja talven matkoihin on Virtasen mukaan tullut varauksia "pikkuhiljaa". Koko alalla kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kuitenkin hakusessa. Tjäreborgilla on myynnissä vain kolme matkakohdetta, kun tavallisesti niitä olisi kymmenkunta.
Kuluttajien liikkeitä seurataan tarkasti.
– Jos tulisi oikein iso ketsuppipulloefekti ja kaikki haluaisivat matkalle, niin sitten katsotaan uudestaan. Kyllä me kykenemme reagoimaan suhteellisen nopeasti, mutta riippuu kohteesta, mihin saadaan lisäkapasiteettia ja mistä löytyy hotelleja.
Pandemiakriisi on ruhjonut matkailualaa kaikkialla. Etenkin pieniä hotelleja on päätynyt konkurssiin ja lentojen määrät ovat romahtaneet. Johtaako tarjonnan vähentyminen siihen, että kriisin yli selvinneet yritykset voivat nostaa hintojaan, kun kysyntä alkaa taas heräillä?
Virtanen uskoo, että kaikki varovat hinnoittelemasta itseään ulos, mutta ennustaminen on vaikeaa, kun taustalla vaikuttavat suuret voimat maailmantaloudesta, viruksen käyttäytymisestä ja koronarokotuksista lähtien.
– Nyt hinnoittelussa ollaan aika normitilanteessa, eikä suuria muutoksia ole ainakaan vielä tullut. Tuleva vuosi näyttää, miten tässä käy.
Matkakohteetkin saattavat mennä uusiksi. Pandemia ja siitä seuranneet liikkumisrajoitukset romahduttivat ulkomaanmatkailun, mutta samalla loivat kotimaanmatkailun ennätyksiä.
Virtasen mukaan kotimaanmatkailusta on tullut uudenlainen haastaja ulkomaanmatkoille.
– On se haastaja, mutta varmaan kaipuuta on myös ulkomaille, kun sinne ei ole pitkään aikaan päästy. Uskon, että into Euroopan rannoille Kreikkaan, Espanjaan ja muihin tuttuihin kohteisiin säilyy ja varmasti vähän kasvaakin.
Kuluttajien tunnelmat heilauttavat koko Suomen taloutta
Se miten pandemian aikana kertyneet säästöt käytetään on merkittävää Suomen koko kansantalouden kannalta. Ylen kyselyn tavoin myös Suomen Pankissa arvioidaan, että kulutusjuhla ei ole ovella.
– Meidän perusennusteessa on oletettu, että kertyneet säästöt eivät purkautuisi juuri ollenkaan kulutukseen, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankin (SP) mukaan kriisin taantuessa säästäminen vähenee ja painuu kahdessa vuodessa nollaan. Mutta jo kertyneitä säästöjä ei siis alettaisi tyhjentää ravintoloihin, konsertteihin tai matkusteluun.
SP:n mukaan suuri osa kertyneistä säästöistä on kulunut asuntokauppaan sekä osake- ja rahastosijoituksiin. Niitä ei välttämättä muuteta hetkessä käteiseksi.
Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet vauhdilla jo vuosia. Kotitalouksien rahoitustilanne on ollut siis pitkästä aikaa kokonaisuutena positiivinen. Tarkkaa tietoa ei ole kuitenkaan siitä, millaisille kotitalouksille säästöt ovat kertyneet.
Siksi on myös vaikea arvioida, miten säästöt purkautuvat kulutukseen. Erikoisen tilanteen takia SP:llä onkin perustalousennusteen rinnalla vaihtoehtoinen laskelma, jossa oletetaan, että säästöt lähtevät sittenkin liikkeelle.
– Jos perusoletuksemme on väärä ja säästöt lähtevät sittenkin kulutukseen, se voisi olla merkittävä lisäpiristys taloudelle.
SP:n vaihtoehtoisessa laskelmassa on päädytty siihen, että säästöjen purkautuminen kulutukseen kiihdyttäisi kansantalouden tuotantoa tänä vuonna tuntuvastikin. Lisäys perusennusteen talouskasvuun olisi aluksi lähes prosenttiyksikön.
Suomen Pankin perusennuste ja mahdollisesta kulutuksen lisäyksestä tuleva talouskasvun lisävauhti
| perusennuste, % | mahdollinen lisäys, %-yksikköä | |
| 2021 | 2,9 | +0,8 |
| 2022 | 3,0 | +0,2 |
| 2023 | 1,3 | +0,0 |
Obstbaumin mukaan juuri tartuntaluvut vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen enemmänkin kuin erilaiset rajoitukset.
– Kotitaloudet reagoivat aika herkästi tautitilanteenseen. Kulutuksen supistumisesta suuri osa on ihmisten omaehtoista kulutuksen vähentämistä. Talous on kehittynyt globaalisti parhaiten siellä, missä tautitilanne on paras, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiivistää.
Mitä korona-aika teki sinun säästöillesi? Voit keskustella aiheesta 13.7. kello 23:een saakka.