Tuossahan on mukava pieni saareke, jossa voi huilata. Kiipeänpä selkään.
Näin saattaa ajatella kyy, kun se törmää ihmiseen vedessä.
Kyiden ajatusmaailmaa avaa tutkijatohtori Janne Valkonen Jyväskylän yliopistosta.
– Kyy ei välttämättä tunnista uimaria ihmiseksi, hän sanoo.
Käärmeiden määrää hankala arvioida
Moni on bongannut kyykäärmeitä esimerkiksi laitureilta tänä kesänä. Arkihavaintojen mukaan kyitä on nyt tavallista enemmän.
Tutkija on toista mieltä. Hän arvelee, että kyitä on vähemmän kuin viime vuonna.
– Satunnaisesti näkemiäni, auton alle jääneitä käärmeitä on ollut hiukan vähemmän kuin viime kesänä, Valkonen perustelee.
Tutkijan mukaan auton yliajamat kyyt antavat hyvän satunnaisotoksen käärmeiden vuotuisesta määrästä.
Kanta on todennäköisesti edellisvuotta pienempi, jos auton alle jää vähemmän käärmeitä. Vastaavasti kanta on suurempi, jos teiltä löytyy aiempaa enemmän kuolleita käärmeitä.
Käärmeiden määrää on kuitenkin Valkosen mukaan hankala arvioida. Niitä pitäisi seurata samaan tapaan kuin rengastettuja lintuja: merkitä, pyydystää myöhemmin uudelleen ja sitä kautta laskea muutoksia kannan koossa.
"Käärmeissä ei ole mitään pelättävää"
Harva ilahtuu, jos kyy luikertelee vastaan puutarhassa tai laiturilla. Valkonen katselee asiaa erilaisesta vinkkelistä.
– Käärmeissä ei ole mitään pelättävää. Itse asiassa ne ovat mielestäni kauniita ja aika täydellisiä. Niissä ei ole mitään ylimääräistä, mutta niissä on kaikki tarpeellinen. Niissä ei ole ylimääräisiä raajoja tai lerputtimia.
Kuivana aikana vesi vetää puoleensa kaikenlaisia eläimiä, kuten käärmeiden ruuaksi päätyviä sammakoita, myyriä ja hiiriä.
Kyyt luikertelevat ravinnon ja veden perässä esimerkiksi puutarhoihin, joita kastellaan.
– Voi olla, että kyyt hakeutuvat helteellä paikkoihin, joissa on ihmisiä, Valkonen sanoo.
Kyyt ovat kuumalla aktiivisia
Kyyt ovat helteellä toimintakykyisimmillään.
Vaihtolämpöisen käärmeen ei tarvitse kuumalla ilmalla kuluttaa yhtä paljoa aikaa paistattelussa ja lämmittelyssä kuin tavallisesti, joten se pystyy liikkumaan aktiivisesti.
Tutkija huomauttaa, että kasvuston seassa lämpötila on alhaisempi kuin ihmisten tuntema helle. Esimerkiksi pitkän heinikon ruohonjuuritasolla voi olla kymmenenkin astetta viileämpää kuin samaan aikaan auringonpaisteessa.
Kuumasta kesästä huolimatta syksyllä ei välttämättä synny tavallista enempää käärmeenpoikasia.
– Kyy on niin tehokas lämmittelyssä muutenkin, että en usko, että lämmin keli sinänsä lisäisi lisääntymismenestystä, Valkonen sanoo.
Toisaalta naaraskäärmeiden ei tarvitse lämmitellä auringossa yhtä paljon kuin viileämpinä kesinä, joten ne ovat vähemmän esillä ja enemmän suojassa saalistajilta.
"Myrkky on kallisarvoista"
Entäpä jos kyy oikeasti kiipeää selkään köllöttelemään kesken uimareissun. Miten pitäisi toimia?
– Kannattaa sukeltaa, jolloin käärme jää pinnalle kellumaan. Kunhan malttaa pitää mielensä rauhallisena, eikä missään nimessä tartu kiinni käärmeeseen, koska silloin se saattaa purasta, Valkonen vinkkaa.
Käärmeelle ei kannata huutaa, koska se on kuuro. Huitominenkaan ei kannata.
Valkonen huomauttaa, että kyyt pyrkivät aina väistämään ihmistä, eivätkä pure kovin herkästi. Käärme puree tutkijan mukaan vasta, jos siihen osuu tai tarttuu kiinni vahingossa.
Myrkky on tarkoitettu lähinnä ravinnonhankintaan.
– Myrkky on kallisarvoista. Kyy välttää tuhlaamasta myrkkyä, jotta se selviytyy.
Jos kyy kuitenkin puraisee, Valkonen ohjeistaa hakeutumaan aina lääkäriin. Lisäksi kannattaa pysytellä mahdollisimman rauhallisena ja välttää turhaa liikettä.
– Kyytabletin voi ottaa. Se on kortisonia, eikä vaikuta myrkkyyn, mutta voi helpottaa jälkioireita ja ehkäistä allergisia reaktioita.
Voit keskustella aiheesta 8.7. kello 23.00 asti.