Liki 40 tutkijaa 14 maasta vetoaa Science-tiedelehdessä sen puolesta, että rakennusten ilmanvaihdossa ja suunnittelussa otetaan huomioon ilmavälitteisten taudinaiheuttajien torjunta. Heidän mukaansa ilmanvaihtoa koskevissa vaatimuksissa on keskitytty kemiallisiin ja kiinteisiin epäpuhtauksiin sekä aistittavaan ilmanlaatuun, kuten hajuihin. Sen sijaan hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten ja bakteerien hallinta on jäänyt ilman huomiota, sairaaloita lukuun ottamatta.
– Ongelma koskee myös Suomea, sanoo vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluva Aalto-yliopiston LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen.
Tutkijat peräävät ajattelutapojen muutosta ja vertaavat uudistustarvetta vesi- ja viemäriverkostojen rakentamiseen kaupungeissa 1800-luvulla. Heidän mielestään Maailman terveysjärjestö WHO:n ja valtioiden pitäisi luoda ohjeistuksia tartuntojen ehkäisemiseksi.
Sairauksien torjunta pitäisi ottaa tavoitteeksi sekä ilmanvaihtotekniikassa että rakennusten suunnittelussa. Tutkijoiden mukaan on saatu riittävästi näyttöä siitä, että koronavirus leviää paitsi lähikontaktissa pisaratartuntana, myös ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten välityksellä.
Sisäilmakriisi tapetille
– Puhutaan ilmastokriisistä, mutta maailmaa koettelee myös sisäilmakriisi. Ei ole ymmärretty, miten suuri merkitys sisäilman laadulle on, että taudinaiheuttajat saadaan poistettua, summaa talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta.
Suomessa sisäilman laatua parantaa se, että raitis ilma otetaan suoraan ulkoa ja huoneilma poistetaan rakennuksen ulkopuolelle.
– Monessa muussa maassa turvaudutaan yleisemmin ilman kierrättämiseen. Suomessa sisäilmaosaaminen on korkealla tasolla. Silti Suomessakin on paljon rakennuksia, joiden ilmanvaihdon toiminnassa on puutteita tai ilmanvaihto ei ole riittävä suhteessa tilojen käyttöön.
– Tähän asti huomio on kiinnittynyt esimerkiksi homehaittoihin ja rakennusmateriaalien erittämiin mahdollisiin kemiallisiin yhdisteisiin kuten bentseeniin ja formaldehydiin. On ajateltu, että rakennus tai rakennusmateriaalit voivat sairastuttaa ihmisiä, mutta nyt esiin ovat nousseet ihmisestä ihmiseen leviävät sairaudet.
Saneeraus hankalampaa
Uusiin rakennuksiin on helpompi suunnitella terveysturvallisia ilmanvaihtojärjestelmiä kuin saneerata niitä vanhoissa rakennuksissa, sanoo teknologiajohtaja Juhani Hyvärinen taloteknistä teollisuutta ja kauppaa edustava Talteka ry:stä.
– Suomessa ilmanvaihdon tehokkuus on varsin hyvällä tasolla. Virusten leviämisen torjunta tuo kuitenkin uuden näkökulman asiaan. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, kuinka monta litraa raitista tuloilmaa sekunnissa tähän vaaditaan. Ilmavälitteiset tartunnat ovat nousseet puheenaiheeksi alan sisällä.
– Esille on tuotu myös ratkaisumalleja esimerkiksi siitä, mistä sisäilmaa imetään ja poistetaan, miten puhdasta ilmaa jaetaan ja mikä voisi olla ilmanpuhdistimien merkitys epäpuhtauksien poistajana.
Voit keskustella aiheesta 11.7. kello 23 saakka.