Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tervolassa haetaan kokemuksia humalan, tyrnin ja nokkosen viljelystä – ensi vuonna Louelle tulee myös Pelson lampaita ja lapinlehmiä

Suomessa kasvatetulle humalalle olisi kysyntää panimoissa. Tervolassa tutkitaan mahdollisuuksia lisätä tuotantoa. Louella on koeviljelyssä myös esimerkiksi tyrniä.

Louen maatalousoppilaitoksen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi seisoo koeviljelmäalueella, taustalla näkyy humalaköynnöksiä varten pystytettyj pylväitä
Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemen taustalla näkyvät pylväät on pystytetty humalaköynnöksiä varten Louen koeviljelyalalle. Pylväät kestävät ainakin parikymmentä vuotta. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle
  • Pirkko Kukko-Liedes

Tervolan Louella viime kesänä istutetuista humalan taimista suurin osa talvehti onnistuneesti ja kasvaa nyt koeviljelmällä hyvin. Pieni osa, alle 30 lähes 660 taimesta, nääntyi viime syksyn hankalien säiden vuoksi. Vertailtavana on 17 lajiketta.

Humalatutkimuksesta ja muistakin Louella tehtävistä koeviljelyistä voi kuunnella jutun Areenasta.

Luonnonvarakeskuksen ja Ammattiopisto Lappian, Järviseudun ammatti-instituutin sekä yksityisten viljelijöiden yhteishankkeessa tutkitaan edellytyksiä lisätä tuotantoa niin paljon, että humalaa riittäisi panimoiden tarpeisiin selvästi nykyistä enemmän.

Kotimaiselle humalalle on suuri kysyntä, mutta tuotantoa on vähän ja se on hajanaista. Louen maatalousoppilaitoksen ja maaseutuyrittämisen osaamiskeskuksen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi kertoo, että pienpanimot ovat erittäin kiinnostuneita koeviljelyn onnistumisesta.

Humalantaimi kohoaa köynnöksenä maasta Louen koeviljelmällä.
Louella kokeiltavana on 17 humalalajiketta. Taimia istutettiin yli 650 . Suurin osa kasvaa hyvin. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Louen viljelmien avulla seurataan muun muassa, miten eri humalakannat talvehtivat, lähtevät kasvuun ja tuottavat käpyjä.

Kokeilun jälkeen valitaan parhaat lajit ja pyritään saamaan ne tuotantoon.

– Tavoitteena on, että humalan viljelystä saataisiin lappilaisille tiloille ja puutarhoille vähintäänkin lisätienestiä, toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi sanoo.

Ensimmäinen sato humalasta saadaan kolmantena vuonna eli ensi kesänä.

Opetusmaatila laajentaa toimintaansa

Louella on meneillään myös runsaasti muuta tutkimusviljelyä. Kolme vuotta sitten istutettiin lähes 4 000 tyrnipensasta parin hehtaarin alueelle ja nyt pensaat ovat kasvaneet jo komeiksi.

– Talvituhoja oli jonkin verran, mutta enimmäkseen näyttää tosi hyvältä, Saariniemi luonnehtii.

Tyrninkin kanssa viljelijän on oltava kärsivällinen. Vuosi sitten eli toisena kasvuvuonna Louen pensaista löytyi kaksi marjaa, mutta Saariniemen mukaan satoa voikin odottaa vasta neljäntenä vuonna eli ensi kesänä.

Louen maatalousoppilaitoksen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi seisoo tyrnipensaan vierellä.
Tyrnipensaista odotetaan satoa vuoden kuluttua, kertoo toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi Louelta. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

– Neljäs kesä toden sanoo. Silloin juuriston pitäisi olla jo niin vahva, että pensas tuottaa marjaa.

Tyrniviljelyä tehdään yritysyhteistyöllä torniolaisen marjaöljyihin erikoistuneen Aromtechin kanssa.

Lisäksi Louella on koeviljelyalueet nokkoselle ja nurmelle. Nokkoslajikkeista haetaan sopivimpia sekä elintarviketuotantoon että porojen rehun raaka-aineeksi.

Ensi kesänä Louen opetusmaatila saa myös uusia asukkaita, kun Pelsolta saapuu 280 lammasta ja 60 lapinlehmää sekä nuori karja. Tulokkaita varten maatalousoppilaitoksen vanha navetta on tänä kesänä purettu ja tilalle rakennetaan uusi lampola.

Lue myös:

Ennen humalaa piti viljellä sakon uhalla, sitten se unohtui pihojen koristekasviksi – nyt sitä halutaan maustamaan suomalaisia oluita

Pelson vankilatilan eläimet siirretään Lappian tiloihin Tervolan Louelle ensi vuonna

Geenipankkikarjaa varten rakennetaan uusi lampola ja peruskorjataan navetta Tervolan Louella

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.