Suomen kannalta tärkeillä sektoreilla eli metsä- ja vientiteollisuudessa sekä liikenteessä EU:n ilmastopaketti herätti niin pettymyksen kuin toiveikkuudenkin reaktioita.
Metsäteollisuus pettyi pahasti
Metsäteollisuus tuntui pettyneen EU:n pakettiin erityisen pahasti.
– Paketti on yksipuolinen. Metsät nähdään vain hiilinieluina tai monimuotoisuuden näkökulmasta, mikä on toki tärkeää, mutta metsät ovat myös ratkaisujen tarjoajia. Tämä näkökulma komission kokonaisuudessa puuttuu, ja juuri siinä Suomella on paljon annettavaa, arvioi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Lisäksi Jaatista harmittaa, että kasvu- ja investointiohjelman sijaan paketissa on huomattavan paljon säätelyä.
– Enemmänkin tämä on tällainen jarrutus- ja regulaatio -ohjelma. Tämä vaatii Suomelta vielä paljon vaikuttamista, sanoo Jaatinen.
Lisäksi odotetun EU:n metsätrategian yksityiskohdat jäivät yhä piiloon.
Suomi on ajanut sitä, että metsien talouskäyttö lasketaan jatkossakin uusiutuvaksi luonnonvaraksi eikä sitä rajoiteta kovalla kädellä. Metsäteollisuuden ja metsäomistajienkin pahimpana huolena on ollut, että EU muuttaisi Suomen metsät hiilivarastoiksi tai kieltäisi avohakkuut.
– Emme tiedä perjantaina julkistettavan metsästrategian yksityiskohtia. Näiden kaikkien yksityiskohtien analyysi on vielä tässä vaiheessa kesken, Jaatinen sanoo.
Teollisuus on huolissaan merenkulun kustannuksista
Teollisuudessa on nähty uhkakuvia etenkin hiilitulleista.On pelätty niiden vaikeuttavan Suomen ulkomaankauppaa. Myös päästökaupan laajentuminen meri- ja tieliikenteeseen tuo lisää menoja yrityksille.
Pahimmat uhkakuvat eivät näytä tässä vaiheessa toteutuneen, sillä Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan EU:n ilmastotoimien uudistusesitys on kohtuullisen onnistunut.
– EU:n tapa paketoida monta esitystä yhteen on toimiva. Lisäksi 55 prosentin päästötavoitteeseen pyritään kohdistamalla tarvittavat lisäkiristykset kaikkiin toimialoihin ja jäsenmaihin, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.
Hyviä puolia paketissa ovat EK:n mukaan esimerkiksi hiilitulleihin kuuluvat hiilivuodon ehkäisytoimet, kuten ilmaisjako ja sähkön hinnan kompensaatio. Myös päästökaupan roolin vahvistumista päästöjen vähentämisessä pidetään hyvänä.
Mutta hiottavaakin jatkoneuvotteluihin jäi runsaasti.
EK:n mukaan esimerkiksi ilmaisia päästöoikeuksia tulee hiilivuodon ehkäisemiseksi jakaa täysimääräisesti, kunnes hiilitullit osoittautuvat toimivaksi ratkaisuksi.
Meriliikenteen päästökaupassa kaivataan hyvitystä jäävahvistettujen alusten isomman polttoaineen kulutuksen takia. Suomen vienti ja tuonti kulkee meriteitse, joten koko vientiteollisuus on huolissaan merenkulun tulevista kustannuksista.
Myös esimerkiksi tieliikenteen päästökaupan tarpeellisuutta olisi EK:n mukaan vielä harkittava, koska se tulee kaikkien nykyisten toimien päälle.
– Kuluttajille tämä kokonaisuus näkyy tulevaisuudessa puhtaampina tuotteina ja palveluina, mutta valitettavasti ei voi välttää sitä, että hinnat tulevat nousemaan ainakin jonkin verran, sanoo Ruohomäki.
Auton ostaminen mutkistui entisestään
Liikenteen päästöjen vähentäminen koskettaa suuresti myös autoilijoita. Romutuspalkkion kuitattuaan tai muuten vain seuraavaa autohankintaa pohtivat ovat kysyneet usein, millaisella käyttövoimalla seuraava auto kannattaisi ostaa.
Tänään kysymykseen saatiin ainakin jonkinlainen vastaus.
– Näyttää siltä, että vuonna 2035 polttomoottoriautojen valmistaminen loppuu. Keinona käytetään päästörajoja, ei kieltoa, sanoo autoilijoiden etuja ajavan Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
Myös Autoalan tiedotuskeskus päätyi samaan.
Autonvalmistajia koskevat CO2-raja-arvot kiristyvät niin paljon, että vuonna 2035 valmistajien olisi mahdollista tuoda EU-markkinoille enää sellaisia autoja, jotka ovat sähkö- tai vetykäyttöisiä.
– Lisäksi aiotaan luoda uudenlainen päästökauppa, joka perustuu käytettävän polttoaineen hinnoitteluun. Se on veroluontoinen järjestelmä. Sillä tulee varmasti olemaan polttoaineen hintaa korottava vaikutus, sanoo Nieminen
Toisin sanoen bensa- ja dieselautoilijoita patistellaan romuttamaan tai vaihtamaan vanhat autonsa uuteen, ja jos haluaisi olla komissiolle mieleen, niin hankkisi sähköauton.
– Valinnanvaikeus monimutkaistuu, koska tähän tulee tällaisia ulkoisia verotus- ja hinnoittelutekijöitä. Mutta se siinä on selvästi komissiolla tavoite, että polttomoottiautot tulisivat kalliimmaksi, ja sitten erilaisilla tukimuodoilla ja järjestelyillä edistettäisiin sähköautojen käyttöönottoa, Nieminen sanoo.
Samalla myös vanhalla tutulla bensa- tai dieselautolla ajaminen voi kallistua entisestään.
– Kyllä tämä tarkoittaa tulevina vuosina autoilijolle lisää kustannuksia, ja se on tässä esityksessä heikkous, Nieminen harmittelee.
Lue lisää:
Mitä EU:n ilmastopaketista tiedetään nyt? Ainakin, että siinä on Suomelle kolme isoa ongelmaa