Kun Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva Lastenlinna valmistui vuonna 1948, se oli mitä modernein sairaalarakennus.
Lastenlinna tunnetaan muun muassa sen omaleimaisesta julkisivusta, jonka veistokset suunnitteli kuvanveistäjä Sakari Tohka. Koristeelliset seinäpinnat näyttävine kotkareliefeineen ovat rapparimestari Yrjö Kyllösen käsialaa.
- Katso videolta, miten viehättävän esityksen Sirkus Mihare piti Lastenlinnan pihalla 1950-luvulla.
Ajan saatossa Lastenlinnan tilat eivät kuitenkaan enää sopineet sairaalakäyttöön. Vuodesta 2019 lähtien Lastenlinna on ollut täysin tyhjillään.
Rakennuksen omistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka on yrittänyt myydä kiinteistöä viime vuosina. Kiinnostuneita ostajaehdokkaita ovat olleet muun muassa Good Invest Oy ja Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt.
Kauppa ei kuitenkaan toteutunut kummankaan yhtiön kanssa, sillä nämä vetäytyivät hankkeesta, kertoo HUSin kiinteistökehitysjohtaja Hannu Lähteenmäki.
– Taloudellisia liiketoimintaselvityksiä tehtyään he eivät saaneet liiketoimintamallejaan kannattaviksi.
Kiinteistön nykyinen asemakaava mahdollistaa hoivatoiminnan harjoittamisen. Rakennus olisi myyty tähän tarkoitukseen.
Lähteenmäen mukaan Lastenlinnan julkisivu pitäisi korjata ennen rakennuksen käyttöönottoa. Koristeellisen seinämän korjaaminen ei ole ihan tavallinen julkisivuremontti.
– Se on erittäin haastava projekti. Tiedossa on, miten se tehdään, mutta tekijöitä on vähän. Rahan löytäminen julkisivun peruskorjaukseen on koko Lastenlinnan tulevaisuuden suurin ongelma.
Kustannukset ovat arviolta 8–10 miljoonaa euroa.
– Siihen ovat kaatuneet tähän mennessä tehdyt liiketoimintaselvitykset, Lähteenmäki sanoo.
Tällä hetkellä HUS ei enää yritä aktiivisesti myydä Lastenlinnaa. HUSin hallitus haluaa selvittää, voisiko kaavaa muuttaa siten, että se mahdollistaisi rakennuksen muuttamisen asunnoiksi. Tästä neuvotellaan Helsingin kaupungin kanssa.
– Kaavoittajan näkemys on, että asumista olisi alle puolet toiminnasta, ja muu olisi toimitilakäytössä.
Asunnot voisivat olla HUSin työsuhdeasuntoja tai vapailla markkinoilla vuokrattavia asuntoja. Asuntojen tarkkaa määrää Lähteenmäki ei osaa vielä arvioida.
Tämä riippuu asuntojen koosta ja siitä, sijoitettaisiinko ne rakennuksen tornimaiseen vai kaarevaan, matalaan osaan.
– Jos sinne toteutetaan työsuhdeasuntoja, ne ovat kooltaan pienempiä. Jos mennään vapaarahoitteisiin markkinoilla vuokrattaviin asuntoihin, ne ovat mahdollisesti kooltaan suurempia. Muutamia kymmeniä asuntoja, mutta täsmällisempää lukua en nyt osaa sanoa.
Lähteenmäen mukaan HUS selvittää, voitaisiinko vuokrauksesta saatavilla tuloilla kattaa julkisivun korjausta. Silloin rakennus saatetaan yhtiöittää, ja kiinteistöosakeyhtiö ottaa lainan, jolla korjaus rahoitetaan.
Lisäksi HUS toivoo, että valtio ojentaisi kätensä julkisivuremontin kustannusten rahoittamisessa.
– On keskusteltu mahdollisuudesta, jos saataisiin valtio mukaan samalla tavalla, kuin valtio rahoitti Olympiastadionin peruskorjausta, mutta tämä ei ole vielä edennyt.
Jos HUSin suunnittelema kaavamuutos toteutuu, Lastenlinnaan tulee asumisen lisäksi toimitiloja esimerkiksi toimistokäyttöön. Se on vielä avoinna, käyttääkö HUS tiloja itse, vai vuokrataanko niitä myös ulkopuolisille.
– HUSilla on suuret määrät toimintoja vuokratiloissa, eli olisi mahdollista kotiuttaa niitä omiin tiloihin, mutta jos hyvä vuokralainen löytyy, myös ulosvuokraaminen on mahdollista, Lähteenmäki kertoo.
Lastenlinnan kohtalosta ei ole vielä tehty päätöksiä. Rakennuksen tulevaisuuden käytöstä päättää aikanaan HUSin hallitus.
Juttua on täydennetty 16.7.2021 klo 10.22: Koristeelliset seinäpinnat näyttävine kotkareliefeineen ovat rapparimestari Yrjö Kyllösen käsialaa.