Helteinen tuuli puhaltaa Helsingin Lauttasaaren satamassa, kun aallot hakkaavat veneiden harmaita kylkiä. Kuukausimaksulla käytettävissä olevat moottoriveneet ovat vesillä viihtyville kaupunkilaisille jo tuttu näky.
Skipperi fleet -palvelua tarjoavan yrityksen mukaan kysyntä on kasvanut voimakkaasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Markkinointipäällikkö Tuomas Kataila kertoo ihmisten jopa jonottavan päästäkseen palvelun käyttäjiksi.
Yritys on joutunut rajoittamaan kuukausimaksullisiin veneisiin myytävien käyttöoikeuksien määrää.
Kuukausimaksulla tarjottava venevuokraus alkoi Suomessa kolme vuotta sitten, ja vuonna 2019 yrityksen tulos oli lähes puoli miljoonaa euroa tappiollinen.
Yrityksen omia, kuukausimaksulla käytössä olevia veneitä on nyt Suomessa 160. Helsingissä veneitä on sata.
Palvelussa kuluttaja maksaa kuukausimaksun, jolla veneitä saa käyttää.
Yksittäisiä kuukausia ei voi ostaa, joten kesken kauttakin palvelun avaava joutuu maksamaan kuukausimaksut lokakuun loppuun saakka. Kuusi kuukautta kestävän kauden kokonaishinta kipuaa korkeimmillaan yli kahteen tuhanteen euroon.
Jos palvelua ei peru kahden kuukauden määräajassa kauden päätyttyä, kuluttajan maksettavaksi rapsahtaa seuraavan kesän kausimaksu.
Yrityksellä on myös vertaisvuokraamiseen keskittyvä palvelu, jonka kautta yksityishenkilöt voivat vuokrata veneitään. Vuokrattavaksi on Suomessa ilmoitettu noin 600 venettä.
Yritys mainostaa verkkosivuillaan, että kuukausimaksullisten “veneiden määrä suhteessa jäsenmäärään takaa veneretkiä joka viikko.”
Yritys ei kuitenkaan kerro, paljonko käyttöoikeuksia on myyty.
Operatiivisen johtajan Akseli Sajaniemen mukaan kyseinen tieto on liikesalaisuus.
– Olemme suunnitelleet palvelun sillä tavalla, että jokainen käyttäjä pääsee viikottain vesille. Tutkimme kapasiteettia tarkasti, emmekä ota liikaa asiakkaita palveluun, hän sanoo.
Yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille, ja samalla veneet brändättiin uudelleen. Aiemmin yrityksen viestinnässä on puhuttu kaupunkiveneistä.
Palvelut ovat osa talouden trendisuuntauksia
Yritykset, jotka myyvät käyttöoikeuksia eri liikennevälineisiin puhuvat usein esimerkiksi yhteiskäyttöautoista, -potkulaudoista tai -veneistä.
Sähköpotkulautayrityksistä tuttua toimintamallia on kutsuttukin muun muassa käyttöoikeustaloudeksi. Alustatoimijat eivät tällöin jaa tavaroita tai palveluita tai mahdollista niiden jakamista yksityishenkilöiden välillä, vaan myyvät niihin käyttöoikeuksia.
Toisinaan tällainen toiminta mielletään osaksi jakamistaloutta. Jakamistalous viittaa talouden järjestämiseen niin, että nykyisiä, vajaakäytöllä olevia resursseja käytetään tehokkaammin.
Aalto-yliopiston strategisen johtamisen professori Robin Gustafssonin mukaan sähköpotkulautojen tutuksi tekemää ilmiötä voidaan pitää jakamistalouteen kuuluvana, mutta laajempi määrittely vaikeuttaa käsitteen rajaamista.
– Silloin kaikki vuokraustoiminta, esimerkiksi huoneistojen, toimitilojen, autojen ja veneiden vuokraus, olisi osa sitä.
Jakamistalouteen liittyy tiiviisti alustatalous. Alustataloudella tarkoitetaan yksinkertaistetusti tietojärjestelmäpohjaisia palveluja, jotka ovat internetissä eri toimijoiden käytössä.
Gustafssonin mukaan alustatalouden perusluonne on, että se yhdistää osapuolet, jotka eivät muuten olisi toistensa kanssa tekemisissä. Alustan olemassaolo helpottaa jakamista, vuorovaikutusta ja vaihdantaa.
Alustatalous on ilmiönä laaja, ja se ylittää toimialojen rajat. Alustatalouteen kuuluvat muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän alustat, esimerkiksi Twitter ja Facebook, kauppapaikat ja hyödykkeiden jakamiseen tarkoitetut alustat.
Talouden trendit kietoutuvat monin tavoin yhteen muun muassa siksi, että digitaaliset alustat edistävät myös jakamistaloutta.
Esimerkiksi vertaisvuokrauspalveluissa on usein mahdollista arvostella toinen käyttäjä ja rakentaa sen avulla keskinäistä luottamusta.
– Lisäksi se helpottaa maksamista ja mahdollistaa varaamisen sekä henkilön verifikaation eli henkilöllisyyden vahvistamisen, esimerkiksi kaksivaiheisen tunnistuksen avulla, Gustafsson kuvailee.
Helppo saatavuus voi synnyttää uusia tarpeita
Jakamistaloudesta on povattu yhtä keinoa luonnonvarojen kestävämpään käyttöön. Kun jokaisen ei tarvitse omistaa esimerkiksi omaa kesämökkiä, venettä, ruohonleikkuria tai polkupyörää, luonnonvaroja kuluu tuotantoon vähemmän. Käyttäjämäärän kasvaessa myös jo valmistetun tuotteen vajaakäyttö voi vähentyä.
Jakamisella voidaan saavuttaa myös säästöjä. Yhdelle käyttäjälle jää pienempi siivu maksettavaksi, kun käyttö- ja hankintakustannukset jaetaan useamman ihmisen kesken.
Eivätkö siis myös yritysten vuokraamat liikennevälineet edistä kestävämpää kuluttamista, kun kaikkea ei tarvitse omistaa itse? Professori Gustafssonin mukaan yhteiskäyttöisyys ei ole tae toiminnan kestävyydestä. Rajoittamaton saatavuus voi synnyttää uusia kulutustarpeita.
– Aina toiminta ei tarvitse tehostamista. Se voi tuottaa myös uusia tarpeita, jotka eivät ole tehokkaita. Yhtäkkiä me voimme vuokrata hienoja ja isokokoisia veneitä, jotka käyttävät paljon polttoainetta.
Vaikka alustatalous ja jakamistalous voivat lisätä resurssien tehokasta käyttöä, ne eivät Gustafssonin mukaan itsessään ole lopullisia ratkaisuja. Hänen mukaansa kestävän kehityksen näkökulmat on huomioitava myös alusta- ja jakamistaloudessa.
– Eli lasketaan mukaan päästöt ja otetaan mukaan resurssin käytön kokonaiskuormittavuus, jotta yritykset voivat huomioida sen palvelun suunnittelussa, Gustafsson kuvailee.
Palataan vielä helteiseen Lauttasaareen. Iltapäivällä neljän jälkeen laiturilla on käynnissä vuoronvaihto. Veneitä palautetaan, ja uudet veneilijät lähtevät vesille.
Helsinkiläinen Paavo Pirhonen nousee Skipperin veneestä. Vasta palvelun käyttäjäksi ryhtynyt Pirhonen löysi vuokrauspalvelun sattumalta. Käytön aloittaminen vaikutti helpolta, ja se houkutti.
Ilman tämänkaltaista palvelua moottoriveneilyharrastuksen aloittaminen olisi nykyisessä elämäntilanteessa vaikeaa. Pirhosen kaupunkikoti sijaitsee kerrostalossa ja kesämökillekin on matkaa.
– En trailerin kanssa oikein pystyisi säätämään, hän naurahtaa.
Pirhonen osallistui yrityksen järjestämään käyttökoulutukseen.
– Minulla ei ole aiempaa kokemusta, joten koulutus oli hyvä. En ole aiemmin edes ollut tällaisen veneen kyydissä, Pirhonen sanoo.
Vuokraajilta ei edellytetä aiempaa veneilykokemusta. Kuukausimaksulla tarjottavissa veneissä on tehokkaimmillaan 115 hevosvoiman moottori.
Skipperin markkinointijohtaja Katailan mukaan asiakasmäärän kasvaessa ei ole tullut ongelmia, mutta yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota turvallisuuteen.
Yritys kertoo vaativansa palvelun käyttäjiltä teoriakokeen suorittamista.
– Jos kipparointikokemusta on alle kolme vuotta, kutsumme asiakkaat lisäksi käytännön koulutukseen, missä harjotellaan veneen käsittelyä ja rantautumista.
Yritys pyrkii kansainvälisille markkinoille, mutta lainsäädäntö vaikuttaa
Skipperin vuokraveneet varataan sovelluksen avulla. Käyttäjät kuittaavat sovellukseen myös muun muassa veneen käyttöönotto- ja lopputarkastuksen sekä esimerkiksi polttoaineen tankkauksen. Vuokraveneet ovat jatkuvasti yhteydessä internettiin.
Yrityksen omistamia veneitä on yli kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Yritys pyrkii myös kansainvälisille markkinoille ja investoi kasvuun.
Tuoreimpien julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan Skipperi-palvelua Suomessa pyörittävän Harmaja 10 oy:n vuoden 2019 liikevaihto oli 279 000 euroa ja yritys teki tappiota 441 000 euroa.
Operatiivinen johtaja Sajaniemi kertoo, että sittemmin yrityksen liikevaihto on kasvanut.
– Vuonna 2020 liikevaihto koko konsernissa oli noin 1,7 miljoonaa eli kasvua on 500 prosenttia. Tänä vuonna odotamme noin 300 prosentin kasvua ja 5–6 miljoonan liikevaihtoa.
Yritys käynnisti kuluvalle kaudelle liiketoiminnan Norjassa, Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa. Ruotsin markkinoille yritys laajensi jo viime vuonna. Osassa maista tarjotaan pelkästään yrityksen vuokraveneitä, osassa myös vertaisvuokrauspalvelua.
– Maakohtainen lainsäädäntö vaikuttaa. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa vuokraveneiden katsastus on pakollinen, joten siellä mennään todennäköisesti pelkällä Skipperi Fleet -palvelulla, markkinointipäällikkö Kataila kertoo.