Mika Rantasen pienestä Sastamalan tuotantopajasta on kehkeytynyt 20 vuodessa maailman suurin puulämmitteisen paljun valmistaja. Tänä keväänä yritys kelpasi myös pörssiyhtiö Harvialle, joka osti sen.
Yrityksen idea alkoi muhia Mika Rantasen päässä, kun hän työskenteli Ruotsissa myyntimiehenä. 2000-luvun alussa hän halusi perheensä kanssa palata Suomeen ja pohti, mihin ryhtyä. Hän näki, miten ruotsalaiset viihtyivät vauvasta vaariin kylpytynnyreissään. Myyntimiehelle alkoi kypsyä usko, että paljun ilo tarttuu myös suomalaisiin.
Googlaus osoitti, ettei Suomessa ollut tuolloin teollista paljutuotantoa. Siltä pohjalta mies uskalsi yrittää ja perusti Kirami Oy:n 2001.
– Vuonna 2006 sain varmuuden siitä, että voin paljutuotannolla työllistää itseni. Ja sitten muutimme Suomeen, Mika Rantanen muistelee.
Sydämet lämpenivät paljuja hitaammin
Aluksi kylpytynnyrit kohtasivat suurta vastarintaa Suomessa.
– Vuodet 2001–2005 olivat järkyttävää aikaa. Kun olimme Kuopion Farmari-maatalousnäyttelyssä, kritiikki ja palaute oli tyrmistyttävää. Samalla ymmärsin, että jos palju herättää niin paljon tunteita, vaikkakin ne olivat vihan ja inhon tunteita, niin tästä tulee hyvä bisnes.
Näyttelyssä ihmiset olivat naureskelleet altaille ja kommentoineet muun muassa: “mikä sian kalttausallas tuo on”, “Minä en tuollaiseen mene. Mitä naapuritkin sanovat!”
Pikkuhiljaa palju sai myös epäluuloiset suomalaiset pauloihinsa
– Se ryöpsähti siinä 2006–2007 . Siitä lähtien on ollut yhtä ylämäkeä ihan tähän päivään asti ja jatkuu tästäkin vielä, Mika Rantanen iloitsee.
Monilla muillakin suomalaisilla paljun valmistajille viime vuodet ovat olleet menestystarinaa, kuten esimerkiksi kurikkalaisen Esko Latvalan yritykselle.
Korona-aika lisäsi hemmottelua tynnyreissä
Kesä on paljunvalmistajien sesonkia. Kiramin tehdas työskentelee kolmessa vuorossa. Sieltä valmistuu tällä hetkellä sata paljua vuorokaudessa. Tehtaan kapasiteetti riippuu miehityksen määrästä.
– Kyllä äärirajoilla mennään ja seinät paukkuu ja väki hikoilee, mutta mukavaa on.
Yrittäjä ei salaile riemuaan, sillä myynnin kasvu kiihtyi entisestään korona-aikana. Kaipuu paljuun vahvistui, kun hemmottelu rajoittui kodin piiriin.
Tarkkoja firman tunnuslukuja yhtiö ei kerro, sillä Harvian ostettua firman sitä koskee pörssiyhtiön tiedottamisen velvoitteet. Yrityksen myynnin seurauksena se sai isomman myynti- ja hankintaorganisaation tuekseen.
– Meillä on puhtaamman palamisen projekti meneillään. Samoin kehitämme hybriditynnyriä, johon tulee puulämmitys ja sähkölämmitys samaan altaaseen.
Poreitta paras
Mika Rantasen näkemys paljusta nojaa edelleen vahvasti poreettomuuteeen. Hänen mielestä paljuun ei tarvita poreita, koska poreiden melu rikkoo paljuun liittyvän sosiaalisuuden. Poreilun keskeltä on vaikea kuulla muiden puhetta. Lähekkäin paljussa pitkään istuessa voi helposti viritä hyvin syvällinenkin keskustelu.
– Poreetkin saattavat joskus olla tuotteissamme, mutta toistaiseksi niitä ei ole.
Paljujen materiaaleihin hän ei myöskään ei lupaa nopeita muutoksia.
– Aina kun tulee joku uusi komposiitti, joka on luontoystävällisempi, me otamme sen käyttöön.
Paljulle on sosiaalinen tilaus
Mika Rantanen näkee, että paljussa on vielä paljon bisnestä ammennettavana.
– Kymmenen vuotta sitten sanottiin, että tämä on uusi leipäkone, jonka suosio menee pian ohi. Näinhän ei käynyt, koska tällä on tilaus kuten saunalla. Sitä ei saa enää ihmisestä pois.
Hänen mukaan Ruotsissa on edelleen eniten paljuja asukkaita kohti. Suomi tulee toisena.
– Koko Eurooppa on hurahtanut paljuun. Suurin syy on, että sille on sosiaalinen tilaus.
Yrityksen tuotannosta menee puolet vientiin. Ulkomaille viedään enimmäkseen pienikokoisia paljuja. Esimerkiksi kahden istuttava palju menee lähes yksinomaan vientiin. Suomalaiset suosivat ydinperheen istuttavia pyöreitä paljuja, joissa on tilaa 4–5 hengelle.
Löytyykö sinulta jo palju? Voit keskustella uutisesta 22.7. klo 23 asti.