Uusien koronatapausten määrät ovat lähteneet viime aikoina kasvuun paitsi Suomessa, myös muualla Euroopassa.
Yle Radio 1:n Ykkösaamu soitti perjantaina toimittajille Britanniaan, Ranskaan, Espanjaan ja Kreikkaan ja kysyi, millainen maiden koronatilanne on, mitä hallitukset aikovat tehdä, ja miten kansa toimiin suhtautuu.
Englannissa elämä vapautuu, vaikka tartuntoja on läjäpäin
Britanniassa todettiin eilen torstaina yli 48 000 koronatartuntaa. Se on eniten sitten tammikuun. Sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden määrät eivät kuitenkaan ole kasvaneet entiseen tahtiin. Siitä voi kiittää rokotteita.
Terveysministeri Sajid Javid on myöntänyt, että kuningaskunnassa saatetaan pahimmassa tapauksessa rekisteröidä pian jopa 100 000 tartuntaa päivässä.
Silti Englannissa puretaan ensi viikon alussa lähes kaikki rajoitukset. Maanantaista 19. heinäkuuta alkaen yritykset saavat toimia vapaasti, turvavälisuositukset poistuvat ja maskia ei tarvitse enää pitää julkisilla paikoilla.
Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa ei tehdä samoin, ainakaan vielä.
Lontoossa asuva toimittaja Auli Valpola kertoo, että vaikka hallitus purkaa rajoituksia kovalla kädellä, kansalaiset ovat varovaisemmalla linjalla.
The Economist -lehden Ipsos Morilla teettämän tutkimuksen perusteella 70 prosenttia briteistä haluaisi jatkaa maskipakkoa ainakin kuukaudella. 66 prosenttia toivoisi myös turvavälisuositusten jatkuvan.
– Sitten on ihmisiä, jotka ovat onnellisia, koska he saavat vapautensa takaisin, mutta terveydenhuolto on huolissaan tilanteesta, Valpola kertoo.
Tutkijat ovat lytänneet Englannin nopeat purkusuunnitelmat muun muassa Nature-lehdessä.
Macronilta keppiä
Ranskan tilanne heikkenee, kertoo toimittaja Ismo Nykänen. Erityisen hankalaa on maan eteläosassa Itä-Pyreneillä, joissa tartuntojen määrä on nelinkertaistunut viikossa.
Nouseva käyrä on saanut maan pohtimaan maskipakon laajentamista myös ulkoiluun alueilla, joissa tartuntoja on paljon. Näin on tehty muun muassa rannikolla sijaitsevassa Colliouressa.
Maassa on osoitettu ankarasti mieltä koronarajoituksille.
– Rokotevastaisuus ja -skeptisyys on saanut ihmiset kadulle. Presidentti Emmanuel Macron sanoi, että maalla on velvollisuus pyrkiä estämään viruksen seuraava aalto, kertoo toimittaja Ismo Nykänen Etelä-Ranskasta.
Macron käyttääkin pandemian torjumiseen keppiä. Elokuussa muun muassa maan ravintoloihin tulee voimaan rokotepassipakko. Jos sitä ei valvo, yrittäjälle voi rapsahtaa kymmenien tuhansien eurojen sakko tai jopa vankeutta.
Tämän keppipolitiikan myötä rokotusinto on noussut merkittävästi. Eilisen torstain aikana yli kolme miljoonaa ranskalaista on varannut rokoteajan.
Espanjan tilanne murheellinen
Espanja on tällä hetkellä yksi Euroopan pahimmista koronapesäkkeistä. Tartuntojen määrä alkoi nousta juhannuksen jälkeen. Tuolloin purettiin myös ulkotilojen maskipakko.
Erittäin helposti tarttuva deltamuunnos levinnyt erityisesti rokottamattoman nuorison keskuudessa. Sairaaloissa tilanne on vielä melko vakaa Kataloniaa lukuunottamatta, mutta terveyskeskukset ovat ruuhkautuneet viime päivien aikana, kertoo Ylen Espanjan-toimittaja Maija Salmi.
Katalonialaisten 20–29-vuotiaiden keskuudessa koronan ilmaantuvuusluku on yli 3 000. Vertailun vuoksi Suomessa korkein ilmaantuvuusluku on Päijät-Hämeessä, jossa se on reilu sata.
Espanjalaiset käyvät innokkaasti rokotuksissa, mutta se ei ole vielä riittänyt estämään taudin leviämistä. Kataloniassa tilannetta pyritään korjaamaan rajuilla rajoituksilla.
– Nyt saa kokoontua vain 10 hengen kesken, ja juhlinnan on loputtava viimeistään puoli yhdeltä. Pahimmilla tartunta-alueilla on myös yöllinen ulkonaliikkumiskielto, Salmi kertoo.
Lisäksi Salmi kertoo, ettei Espanjassa ole tullut EM-jalkapallon kisaturisteista samankaltaista kohua kuin Suomessa, vaikka maassa pelattiin myös osa kisojen otteluista.
Kreikassa nuoret saavat piikistä palkkion
Toimittaja Sara Saure Kreikasta kertoo, että maan tartunnat ovat monen muun eurooppalaisen maan tapaan lähteneet räjähdysmäiseen kasvuun.
– Viime viikolla todettujen tartuntojen määrä kasvoi 75 prosenttia, ja tartunnan saaneiden keski-ikä oli vain 27 vuotta. Ihmisiä kannustetaan jatkuvaan kotitestaukseen, ja siksi ihmisille jaetaan maksuttomia kotitestejä.
Kreikka on alkanut jakaa 18–25-vuotiaille koronarokotteen ottamisesta 150 euron bonuksen, jonka voi käyttää matkailuun ja kulttuuririentoihin. Bonus on lisännyt heidän ajanvarausintoaan, mutta paikallisia käytäntö jakaa.
– Pääministeri Kyriákos Mitsotákisin mukaan bonus palkitsee ikäluokkaa, joka menetti pandemiassa opiskelukontaktit ja huvittelumahdollisuuden.
– Osa kreikkalaisista kokee tämän kuitenkin nuorten lahjomiseksi, mikä ei välitä heille oikeaa yhteisvastuun sanomaa.
Kreikassa on kritisoitu myös sitä, että matkailuun ja juhlintaan kannustavan bonuksen saa jo koronarokotteen ensimmäisestä osasta, vaikka yksi rokote ei itsessään riitä takaamaan suojaa tartunnoilta.
Kuuntele Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelut kokonaisuudessaan täältä.
Voit keskustella aiheesta 17.7. kello 23:een saakka.
Juttua tarkennettu 16.7. kello 15:08: Ingressin sana koronatilanne vaihdettu sanaksi tartuntatilanne.
Lue lisää: