Juho Kuosmasen ohjama Hytti nro 6 voitti lauantaina Cannesin elokuvajuhlien arvostetun Grand Prix- palkinnon, jota pidetään elokuvajuhlien hopeapalkintona.
Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen pitää voittoa todisteena suomalainen elokuvan murrosvaiheesta.
– Tämä on huikea saavutus. Suomalaiselle elokuvalle tällä on hyvinkin kauaskantoinen vaikutus. Olemme olleet pitkälti maailman näkökulmasta Aki Kaurismäen varjossa, eli Kaurismäki on ollut meillä se tekijä, joka tunnetaan. Tässä tulee ryminällä uutta suomalaista elokuvaa esiin. Tämän ohella Suomen olemassaolo kansainvälisen laatuelokuvan piirissä korostuu nyt tavalla, jota ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Tämä on huomattava hyppäys uuteen aikaan, Kinnunen sanoo.
Vastaavanlaisena merkkipaaluna Kinnunen pitää kahdeksantoista vuoden takaista Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä Grand Prix- voittoa.
Myös elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen pitää palkintoa upeana saavutuksena, ja uskoo Suomen elokuvatekijöiden joukon lisääntyvän ja monipuolistuvan palkinnon myötä.
Uuden tekijäpolven nousu
Kansainvälinen kiinnostus suomalaiseen elokuvaan on ollut viime vuosina kasvussa. Koistisen mukaan moni suomalainen ohjaaja tekee tällä hetkellä kansainvälistä työtä.
– Täällä tehdään myös ulkomaisille yleisöille elokuvia. Muun muassa Dome Karukoski on tehnyt töitä ulkomailla. Kysyntää on, mutta yleensä loppujen lopuksi ei kysytä mistä tulet, vaan kysytään kuka olet, ja mitä olet tehnyt. Meidän suomalaisten tulee vain pystyä tukemaan näitä meidän lahjakkuuksiamme, Koistinen sanoo.
Kinnunen pitää uuden nuoren tekijäpolven kansainvälistä suuntautumista sekä persoonallista otetta tärkeänä tekijänä kansainvälisen kiinnostuksen herättämisessä.
– Tässä on odotettukin näitä suuria läpimurtoja. Toissavuonna Cannesissa nähtiin J-P Valkeapään Koirat eivät käytä housuja, joka on hyvin omaperäistä suomalaista elokuvaa. Nyt on tekeillä muitakin kansainvälistä kiinnostusta jo herättäneitä elokuvia kuten Hanna Bergholmin kauhuelokuva Pahanhautoja, josta uumoiltiin pitkään, että se nähtäisiin tänä vuonna Cannesissa. Se saa varmasti ensi-iltansa joillain toisilla isoilla festivaaleilla, Kinnunen kertoo.
Suomen elokuvasäätiön vuoden 2020 tilastojen mukaan kansainvälisillä festivaaleilla esitettyjen suomalaisten elokuvien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2011 lähtien, joskin vuonna 2020 elokuvien lukumäärä tippui.
Tähän voitaneen kuitenkin pitää syynä koronavuoden tuomia haasteita.
Koronavuosia lukuunottamatta kasvu on kuitenkin selkeää: vuonna 2011 kansainvälisillä festivaaleilla esitettiin 417 elokuvaa ja vuonna 2019 elokuvia oli jo 950.
Suomalaisen elokuvan menestymiseen kansainvälisesti vaikuttaa teoksen laatu, sillä samanlaista kotimaisuuden nostetta kuin lähtömaassa ei ole saatavilla kansainvälisillä markkinoilla.
– Jos ajatellaan Kuosmasen kaltaista tekijää, hän tekee hyvin persoonallisia elokuvia hyvin pitkällä aikajänteellä. Viisi vuotta sitten kun Hymyilevä mies voitti oman esityssarjansa Cannesissa, tuottaja Jussi Rantamäki ja Kuosmanen kertoivat, että seuraavan elokuvan valmistuminen on mahdollista noin viiden vuoden kuluttua. Se, että on aikaa ja resursseja persoonallisen hankkeen kehittelyyn on todella tärkeää, Kinnunen sanoo.
Kinnunen nostaa esiin Kuosmasen kädenjäljen. Se näkyy vahvasti Hymyilevässä miehessä ja Hytti nro 6:ssa elokuvien erilaisesta estetiikasta, miljööstä ja tarinoista huolimatta.
Hän vertaa Kuosmasen kädenjäljen tunnistettavuutta Aki Kaurismäen ohjaamisen tunnistettavuuteen.
Festivaaleille pääseminen vaatii silti muutakin kuin hyvän elokuvan.
– Edes ehdolle pääseminen vaatii sen, että raatilaiset ylipäätään ja festivaalit löytävät elokuvan, mikä taas vaatii muuta työtä, Koistinen sanoo.
Palkittu ohjaaja toivoisi parempaa rahoistusta pienille elokuville
Koronaepidemian vuoksi elokuvien levitys on Suomessa tällä hetkellä vaikeaa, ja elokuvia tuottavien yhtiöiden tilanne on haastava. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Kinnunen näkee uuden polven tekijöiden nousun jatkuvan.
– He tekevät potentiaalisesti maailmanluokan elokuvaa omaehtoisesti, mutta eivät liian vaikeaselkoisesti. Tämä on ilmiö, jonka kaltainen hetki on ollut Tanskassa parikymmentä vuotta sitten. Sinne myös jäi hyvin monimuotoinen elokuvantekemisen kulttuuri elämään, Kinnunen sanoo.
Myös Koistinen pitää suomalaisen elokuvan tulevaisuutta valoisana.
– Kyllä se hyvältä näyttää. Meillä on erittäin hyvä yleisösuhde kotimaiseen yleisöön. Kotimaisia elokuvia katsotaan paljon, ja kansainvälistäkin menestystä on tullut. Eli oikein hyvältä näyttää meidän elokuvantekijöiden kannalta.
Kinnunen korostaa nykyhetken olevan mahdollisuus suomalaisen elokuvan tekemisen monimuodostumiselle, mutta muistuttaa ettei se ole itsestäänselvyys.
– Suomessa elokuvasäätiön tukipotti on merkittävästi pienempi suhteessa kuin muissa Pohjoismaissa. Toivon, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota, ja tälle erittäin suotuisalle kehitykselle annetaan mahdollisuus jatkua, Kinnunen toteaa.
Hytti nro 6:n ohjaaja Juho Kuosmanen kokee, että Suomessa tuetaan elokuvantekijöitä ja annetaan heille vapauksia, mutta parannettavaakin löytyy.
– Verrattuna teatterikenttään, jossa on isojen teattereiden lisäksi pieniä vapaita ryhmiä, joita tuetaan. Sen kaltaiset rahoitusmallit esimerkiksi esikoiselokuville tai muuten vain huokeammille elokuville puuttuvat. Olisi hienoa, jos olisi pitkiä elokuvia, jotka olisivat halvempia. Ihmisten pitää päästä tekemään paljon elokuvia nuorempana, koska se on ainut tapa oppia ammattia, Kuosmanen sanoo.
Hän korostaa myös elokuvateattereiden vaikeaa tilannetta. Koronaepidemian vuoksi elokuvafestivaaleja ja elokuvien julkaisuaikatauluja on jouduttu siirtämään.
– Toivottavasti siihen tulee mahdollisimman pian muutosta, jotta saadaan tämä elokuva ja ne kaikki muut elokuvat ja festivaalit, jotka ovat joutuneet odottamaan, teattereihin. Luulen, että ratkaisu on jo olemassa, mutta se pitäisi vain päättää, että tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti, Kuosmanen toteaa.
Hytti nro 6:lle kansainvälistä kiitosta ja levityssopimus
Kuosmasen elokuva on saanut kansainvälisiltä kriitikoilta kiitosta. Yhdysvaltalainen aikakausilehden The Varietyn kulttuuritoimittaja kuvailee artikkelissaan elokuvaa "elokuvan sijaan yksityiskohtaiseksi muistoksi".
Myös taloudellista kiinnostusta on, sillä tuotantoyhtiö Sony Pictures Classics solmi torstaina sopimuksen Hytti nro 6:den kansainvälisestä levityksestä.
The Varietyn mukaan Sony Pictures Classics kuvaili elokuvaa tiedotteessaan aarteeksi, ja "tuoreeksi elokuvaksi, jonka yleisöt haluavat nähdä juuri nyt".