Rosa Liksom istui purjeveneessä, kun tieto tuli. Hänen kirjoittamansa Hytti nro 6 -romaanin pohjalta tehty samanniminen elokuva oli juuri voittanut Cannesin elokuvajuhlien toiseksi korkeimman palkinnon, Grand Prix’n.
Se on Suomen elokuvahistoriassa todella poikkeuksellista. Suomalaiselokuva on voittanut Grand Prix’n vain kerran aiemmin, kun Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä palkittiin sillä vuonna 2002.
– Se on aivan fantastista, että Hytti nro 6 voitti. Tärkeää se ei ole, mutta se on hirveän suuri ilon aihe. Ohjaaja Juho Kuosmanen työryhmineen on tehnyt romaanin pohjalta aivan loistavan elokuvan, Liksom sanoo.
Hytti nro 6 -elokuvan Suomen ensi-ilta on vasta ensi syksynä. Siksi Liksom voi puhua elokuvasta tässä vaiheessa vain yleisellä tasolla.
Kun Hytti nro 6 -romaani ilmestyi vuonna 2011, ei Liksomin kustantaja uskonut kirjaan. Siksi teoksesta otettiin vain pieni painos. Sen sijaan Liksom ja hänen silloinen kustannustoimittajansa Harri Haanpää olivat tyytyväisiä teokseen. He olivat kuitenkin asennoituneet siihen, että kirja jää pienen piirin teokseksi.
Hytti nro 6 palkittiin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla ilmestymisvuonnaan 2011.
– Emme todellakaan osanneet odottaa edes Finlandia-ehdokkuutta, mulle ja Harrille se oli totaalinen yllätys, Liksom sanoo.
Lue lisää:
Hytti nro 6 on kuvaus Siperian-junamatkasta, jossa Moskovasta Mongolian Ulan Batoriin samassa junahytissä matkustaa kaksi sattuman yhteen heittämää ihmistä, tyttö ja mies.
Liksom on itse taittanut kyseisen junamatkan 25 vuotta ennen kirjan ilmestymistä. Idea kirjasta syntyi tuon matkan aikana. Kirjan kirjoittamiseen Liksomilta meni 7,5 vuotta.
– Kyllä minä sen eteen tein paljon töitä, ei se ole lonkalta syntynyt.
"En halua osallistua elokuvan tekoon"
Kun Hytti nro 6 -elokuvan ohjaaja Juho Kuosmanen kertoi Liksomille olevansa kiinnostunut ohjaamaan elokuvan kirjan pohjalta, Liksom esitti Kuosmaselle yhden ehdon: kirjailija ei haluaisi osallistua elokuvan tekemiseen mitenkään. Hän saapuisi ainoastaan ensi-iltaan, kun elokuva olisi valmis.
Näin sovittiin. Kuosmanen sai oikeudet elokuvaan.
– Mä en ole ollut koko elokuvan teon aikana tekemisissä Juho Kuosmasen, enkä koko työryhmän kanssa. Mulla ei ollut harmainta aavistusta, mitä hän (Kuosmanen) tekee, Liksom sanoo.
Romaanin kääntäminen elokuvaksi onnistuu Liksomin mukaan harvoin. Kirjassa voi kertoa elokuvaa monitasoisemmin asioista. Elokuvissa ilmaisu puolestaan keskittyy eri asioihin.
– Katsottuani kaikki Juho Kuosmasen ohjaamat lyhytelokuvat ja Hymyilevän miehen, luotin 100-prosenttisesti, että hän pystyy tekemään kirjastani elokuvan, Liksom sanoo.
Liksom on mielissään myös näyttelijävalinnoista. Hänestä sekä naispääosan esittäjä Seidi Haarla että miespääosan esittäjä Juri Borisov ovat "aivan uskomattoman hyviä".
Liksomin mukaan kukaan elokuvan teossa mukana olleista ei osannut odottaa menestystä. Kaikki olivat innoissaan jo siitä, että elokuva oli mukana pääsarjassa. Menestystä ei odotettu, vaikka elokuva oli jo saanut loistavat arvostelut ranskalaisissa, yhdysvaltalaisissa ja englantilaisisa lehdissä.
– Se ei kerro vielä mitään, jos kriitikot tykkää. Tuomaristossa asiasta päättävät kuitenkin eri ihmiset, Liksom sanoo.
Everstinna teatterin lavoilla
Ensi syksynä ilmestyy Liksomin seuraava romaani. Väylä on Lapin sodan aikaisiin tapahtumiin sijoittuva ja Tornionjokilaaksoon paikantuva kertomus tytöstä, joka joutuu eroon perheestään. Väylässä Suomea tarkastellaan Ruotsin puolelta.
Väylä on murreromaani, kuten on myös Liksomin edellinen, vuonna 2017 ilmestynyt kirja Everstinna.
Liksomin kirjoja on käännetty lukuisille kielille ja käännös tehdään yleensä murteelta kirjakielelle. Murre antaa teokselle valtavan lisän.
– Peräpohjolan murre on kirjallisessa muodossa aivan sairaan hienoa ja ilmaisuvoimaista. Sanoisin, että kirjasta jää kolmasosa pois, kun se käännetään kirjakielelle.
Annikki Kariniemen elämästä ammentavan Everstinna-romaanin elämä jatkuu tällä hetkellä teatterin muodossa. Rovaniemellä toimivan, kiertävän teatteri Aurore B:n ohjelmistossa on Tuula Väisäsen monologidramatisointi palkitusta kirjasta.
Everstinna on edelleen myös Helsingin kaupunginteatterin ohjelmistossa. Lisäksi teos on viety kahteen teatteriin Tanskassa.