Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Keräilijäpariskunta etsii 1800-luvun hopeista, isoa pokaalia 10 000 esineen kokoelmaan – asiantuntija: "Kauniit esineet ovat harmiton sairaus, josta ei pääse eroon"

Anne ja Pentti Siivosen taide- ja antiikkikokoelmaa on esillä Uudenkaupungin Rauhan 300-vuotisjuhlan kunniaksi. Useita antiikkikirjoja pariskunnan kanssa tehnyt taide- ja antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstam pitää kokoelmaa Suomen mittakaavassa erittäin merkittävänä.

Uudenkaupungin hopeat kiiltävät yksityiskokoelmassa
  • Minna Rosvall

UUSIKAUPUNKI Kymmenet hopeaesineet kimaltavat vitriinissä Uudenkaupungin kulttuurikeskus Crusellissa elokuun loppuun asti. Mukana näyttelyssä on myös maalauksia muun muassa Pekka Haloselta, Viktor Westerholmilta ja Santeri Salokiveltä.

Pentti Siivonen ottaa vitriinistä hellästi käteensä hopeisen kannun. Se on vuodelta 1840 ja valmistettu Uudessakaupungissa. Siivoset yrittivät ostaa kannua jo 1980-luvun puolivälissä Tampereelta.

– Se peruttiin silloin, mutta vuonna 2017 tuli puhelinsoitto ja sitä tarjottiin. Sain soiton aamupäivällä, ja kello 16 oltiin Tampereella tekemässä kaupat ja kannu tuotiin Kalantiin, kertoo Pentti Siivonen.

Hän pohtii, että he Anne Siivosen kanssa, ikään kuin elävät esineille.

Uudessakaupungissa 1800-luvulla valmistettu hopeakannu.
Uudenkaupungin kannu on vuodelta 1840. Sen Siivoset hakivat kymmenien vuosien odotuksen jälkeen Tampereelta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Merkittävä keräilijäpariskunta koko Suomen mittakaavassa

Suomen tunnetuin taide- ja antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstam on tehnyt Anne ja Pentti Siivosen kanssa yhteistyötä pitkään. Hän on myynyt heille paljon esineitä ja maalauksia, mutta yhteistyössä on valmistunut myös neljä kirjaa. Uudenkaupungin näyttelyssä Hagelstam hämmästeli hopeakokoelmaa.

– Minulle nämä hopeat olivat suuri yllätys ja erityisesti se, että heidän kokoelmassaan on niin paljon näitä Uudessakaupungissa valmistetttuja hopeita, kertoo Hagelstam.

Wenzel Hagelstam ja Anne ja Pentti Siivonen.
Wenzel Hagelstam, Anne ja Pentti Siivonen ovat tehneet yhteistyötä monia vuosia. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Siivonen soittaa hänelle usein ja kyselee varsinkin Uudenkaupungin hopeaesineitä, joita ei löydy enää markkinoilta helposti. Kyse on 1800-luvun alun ja puolivälin tienoilla Uudessakaupungissa valmistetuista hopeaesineistä.

– Siivosten yksityiskokoelma on Suomen mittakaavassa tosi hieno. Olen tuntenut melkein kaikki Suomen keräilijät. Siivoset ovat sinnikkäästi tehneet töitä.

Hagelstam ihastelee erityisesti hammasharjaa ja silmälaseja.

Hopeinen hammasharja 1800-luvulta Anne ja Pentti Siivosen kokoelmassa.
Hopeinen hammasharja on harvinaisuus. Vuosiluku 1898 on kaiverrettu siihen. Harja on kuulunut rouva Maria Rivellille. Kuva: Minna Rosvall / Yle
Hopeaesineitä ja silmälasit Anne ja Pentti Siivosen kokoelmista.
Hopeisia silmälaseja näkee Wenzel Hagelstamin mukaan harvoin. Nämä ovat 1800-luvun alkupuolelta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Voit kuunnella alla olevasta linkistä Siivosten tunnelmia ja Wenzel Hagelstamin arvioita kokoelmista.

Keräilijäpariskunnan aarteita esillä Uudessakaupungissa

Harvoin tulee vastaan esine, joka pitää hankkia

Anne ja Pentti Siivonen kertovat, että suurin into hankkia uusia esineitä kokoelmaan on hieman hiipunut. Osasyynä on, että kiinnostavia esineitä ei enää usein tule vastaan. Mattilan talonpoikaistalon kunnossapito, jossa ehkä nähdään jatkossa taas kesänäyttely, vie aikaa ja voimia.

– Harvoin tulee vastaan esine, jonka haluamme hankkia. Vuodet rupeavat jo painamaan eikä innostus ole enää niin voimissaan kuin neljä–viisikymppisenä, kertoo pariskunta.

Pentti Siivosen katseessa kuitenkin syttyy into, kun hän pohtii seuraavaa hankintaa.

– Jos löytyy Uudessakaupungissa tehty hopeaesine. Se on pakko ostaa, jos se on myynnissä. Esimerkiksi iso pokaali, noin 20 senttiä korkea. Se puuttuu kokoelmasta. Pienempiä 1700-luvulla tehtyjä pikareja meillä on, mutta pokaali olisi hieno saada.

Hopeaa Anne ja Pentti Siivosen kokoelmista.
Hopeakokoelmassa on useita erimuotoisia kannuja. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Oma museo kannattaisi perustaa

Anne ja Pentti Siivonen ovat järjestäneet kesänäyttelyitä monena kesänä Mattilan talonpoikaistilalla Kalannissa, joka on osa Uuttakaupunkia. Siellä on ollut esillä myös näyttelyt juustomuoteista ja vakoista, joista on tehty kirjat.

Wenzel Hagelstam kiittää parhaillaan esillä olevan näyttelyn maalausten korkeaa tasoa.

– Tämän Ferdinand von Wrigtin lintumaalauksen muistan. Ostimme sen Helsingissä kahdelta iäkkäältä sisarukselta 1970-luvulla. Heillä oli vain lintuaiheisia maalauksia seinillä ja myös eläviä lintuja kotonaan.

Wenzel Hagelstam kartoo Ferdinard von Wrigthin teosta Kyyhkysiä ilta-augingossa.
Wenzel Hagelstam ihailee Ferdinand von Wrightin maalausta Kyyhkysiä ilta-auringossa vuodelta 1876. Se hankittiin lintuja rakastavilta sisaruksilta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Pekka Halosen maalausta Hagelstam pitää näyttelyn helmenä. Halonen on taiteilija, jonka työt ovat säilyttäneet arvonsa nousu- ja laskusuhdanteissa.

– Siivosilla on Suomen oloissa ainutlaatuinen ja suurin talonpoikaisesineiden kokoelma. Nyt pitäisi hankkia kokoelmille kunnon museo paikkakunnalle, pohtii Hagelstam.

Koronapandemian keskelläkin asiantuntija kehottaa panostamaan kauniista esineistä ja taiteesta nauttimiseen.

– Kauniit esineet ovat harmiton sairaus, josta ei pääse eroon. Onneksi siitä ei ole sen enempää vaivaa ihmiselle. Taiteen harrastajat ovat fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa, pohtii Hagelstam.

Myös uuden kirjan kirjoittaminen tuli esille näyttelyn avajaisissa. Hopeakokoelma ansaitsisi kirjan Hagelstamin mielestä. Hän pohtii, riittävätkö voimat.

– Kirjan tekeminen on hauskaa ja sen avulla moni voi tutustua esineisiin. Sen avulla paikallishistoria ja esineet jäävät eloon, pohtii Hagelstam.

– Jos joku ulkopuolinen lähtee auttamaan meitä kirjan teossa, se voi olla mahdollista, pohtii Anne Siivonen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.8. kello 23.

Lue lisää:

Kaapin kätkössä voi tummua iso omaisuus – arvokkaimmat kupariesineet voivat maksaa tuhansia euroja

Nyt vintille penkomaan – isoäidin kirkkovakka voi olla tuhansien eurojen arvoinen

Antiikkituntija Hagelstam ymmärtää, että juustomuotteja voi himoita

Päreet eivät palaneet helteestä huolimatta